Te, jotka pidätte itseänne edes vähän someriippuvaisina! Mitä ajattelisitte ulkomaanmatkasta, jolla olisi kuvaus- ja somekielto?
Minulta kysyttiin tuota ja aloin miettiä, olenko todellakin niin someriippuvainen, että ahdistuisin tuollaisesta. Siis että pääsisin jollekin hienolle ulkomaanmatkalle, mutten voisi laittaa siitä mitään kuvia tai edes kertoa siitä somessa mitenkään. Voisin tottakai kertoa naamatusten matkan jälkeen, mutta itse matkalla minun pitäisi olla "läsnä", eikä päivittää matkakertomusta Facebookiin tai Instagramiin.
Ei tykkäyksiä, ei mitään. Vain minä ja vaikka Pariisi tai New York.
Mitä mieltä te olette? Olisiko vaikeaa olla New Yorkissa ja "kertomatta" siitä kenellekään? Myönnän, mun olisi.
Kommentit (18)
Ei olisi, ihan jo turvallisuusnäkökohtia ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi, ihan jo turvallisuusnäkökohtia ajatellen.
Niin siis tässä oli kyse someriippuvaisista. Oletko sellainen?
Minä taas en halua ilmoittaa somessa että olen matkoilla tai muuten vain ulkomailla. Ne joiden siitä tarvii tietää, tietävät sen muutenkin.
Somekielto ei haittaisi, mutta kuvauskielto kyllä harmittaisi. Minusta on mukava palata vanhoihin matkoihin ja niiden aikaansaamiin tunteisiin ja tilanteisiin nimenomaan kuvien kautta. "Ai niin tuokin juttu tapahtui silloin siellä" Mikään muu kuin kuvat ei samalla lailla tuo mulle niitä tilanteita ja fiiliksiä takaisin.
Kuvauskieltoa en ymmärrä? Kuvaan kameralla, somea en käytä lomilla jos perhe on mukana. En tee päivityksiä mihinkään vaan vasta loman jälkeen ja koen itseni some-riippuvaikseksi jollain asteella. Kukapa ei olisi nykypäivänä. En kerro matkoistani vasta kun jälkikäteen.
Siis miksi kuvauskielto? Itseäni tympisi se, jos en saisi ottaa valokuvia. Somesta en välittäisi sen sijaan yhtään. En ole muutenkaan missään muualla somessa paitsi instagramissa ja sielläkin julkaisen vain luonto- ja maisemakuvia ja just matkakuvia. Pystyisin hyvin elämään yhden reissun verran ilman instagramiakin, mutta haluaisin kyllä saada ottaa valokuvia.
Vierailija kirjoitti:
Somekielto ei haittaisi, mutta kuvauskielto kyllä harmittaisi. Minusta on mukava palata vanhoihin matkoihin ja niiden aikaansaamiin tunteisiin ja tilanteisiin nimenomaan kuvien kautta. "Ai niin tuokin juttu tapahtui silloin siellä" Mikään muu kuin kuvat ei samalla lailla tuo mulle niitä tilanteita ja fiiliksiä takaisin.
Sama. Ja lisään lomakuvat someen yleensä vasta matkan jälkeen.
Kuvauskielto kyllä ahdistaisi, koska olen riippuvainen ottamaan kuvia kaikkialta hienoista paikoista jossa olen. Somekielto ei haittaisi :D
No harmittaisi ihan älyttömästi! Tykkään ottaa kuvia ja alan olla mielestäni siinä jopa ihan hyvä jo:D Haluan myös jakaa ottamiani kuvia muidenkin nähtäväksi. Koko reissun miettisin vaan että miten hienoja kuvia mistäkin saisi.
Musta olisi ihanan rentouttavaa. Yleensä kuvaan vähän liikaakin, enkä ole silloin niin läsnä. Jos en voisi ottaa kuvia, keskittyisin paremmin hetkeen.
Kuvauskiellolla pyrittäisiin siihen, että oltaisiin täysin läsnä siinä hetkessä, eikä mietittäisi kuvakulmia, valaistusta tai sitä, miten asettauduttaisiin valokuvaan.
Matkalla olisi kaksi ammattivalokuvaajaa, jotka ottaisivat kuvia matkalaisista ja maisemista, mutta matkalla olijat eivät asettautuisi kuvattaviksi - kuvat olisivat aidompia kuvauksia tunnelmista ja maisemista.
Ja edelleen, ymmärrän tämän ja haluaisin osata vain olla. Mutta mun matkat menee aina niin, että eka päivitys on jo edelliseltä illalta, sitten ollaan Helsinki-Vantaalla ja kuvaa sieltä ja täältä ja tuolta :D
ap
En ole laittanut jonnekin facebookiin itsestäni mitään moneen vuoteen, joten tuskinpa tästä eteenpäinkään. Myöskään ystäväni eivät laita mitään lomakuvia perhelomiltaan. Mutta muutaman muun takia ihmettelen kuvauskieltoa. Itseäni ja perhettäni varten valokuvani otan, en todellakaan kavereita varten. Olen harrastanut valokuvausta jo kolmekymmentä vuotta ja on ihan normaalia, että otan jo tunnin kävelyltä ottaa parikymmentä kuvaa ja viikon Lapin reissulta perheen kanssa saatan ottaa monta sataa kuvaa. Niiden joukossa oli todella monta upeaa kuvaa niin perheestäni kuin luonnostakin. En varmaan siis lähtisi sellaiselle reissulle, josta kuvia ei saisi ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvauskiellolla pyrittäisiin siihen, että oltaisiin täysin läsnä siinä hetkessä, eikä mietittäisi kuvakulmia, valaistusta tai sitä, miten asettauduttaisiin valokuvaan.
Matkalla olisi kaksi ammattivalokuvaajaa, jotka ottaisivat kuvia matkalaisista ja maisemista, mutta matkalla olijat eivät asettautuisi kuvattaviksi - kuvat olisivat aidompia kuvauksia tunnelmista ja maisemista.
Ja edelleen, ymmärrän tämän ja haluaisin osata vain olla. Mutta mun matkat menee aina niin, että eka päivitys on jo edelliseltä illalta, sitten ollaan Helsinki-Vantaalla ja kuvaa sieltä ja täältä ja tuolta :D
ap
No just, hieman kaukaa haettu ap... En todellakaan ottaisi reissuilleni mitään urpoja ammattikuvaajia. Ja kun kuvaamista, niin siinä olen todella läsnä, jopa enemmän kuin joku joka ei kuvaa. Valokuvaaminen kun tulee minulta niin selkärangasta, olenhan sitä tehnyt kymmenen vuotiaasta lähtien, eli yli 30 vuotta. T. 14
En muutenkaan halua laittaa päivittäin tietoa someen, että olemme poissa kotoa. Voisi olla kuvaamisen sijasta ihanaa istua vaikka siinä viihtyisässä merenrantakahvilassa ja luonnostella maisema lyijykynäpiirrokseen.
No kyllä jos joskus pääsisi ulkomaille pitäisi kuvia ottaa, ja tuo nyt on sitten ihan eri juttu jos joku muu ne kuvat ottaisi. En kyllä minäkään mitään valaistuksia sun muuta mieti, yleensä otan vaan ohimennen kuvan kun näen jotain hienoa ja yritän saada lapsista kuvia missä tekevät jotain kivaa, kun sitten saavat aikuisenakin niitä kuvia katsoessaan muistella kuinka kivaa oli, muuten ne muistot suurin osa unohtuu.
Mun mielestä matka ilman muistoksi otettuja kuvia olis lähinnä rahan tuhlausta.
no valokuvaus tekis tiukkaa, koska rakastan valokuvausta, mutta some ei ongelma.
HArvoin minä reissuilla someen lisään kuvia
Totta. Olisi mullekin vähän hermostuttavaa :D Siis olla jossain hienossa paikassa, eikä voisi laittaa kuvia tai kertoa, missä on.
Mä olenkin someriippuvainen.