Ahdistushäiriö/bussikammo

Vesipullo mukana ja siitä pieniä huikkia, helpottaa hengityksen tasasena pitämistä ettei mene hyperventiloinniksi.

Keskity johonkin muuhun esim laske jotain kohtuu hankalaa päässälaskua, ei niin vaikeeta että ei etene mutta niin vaikeeta että joutuu keskittymään. Esim. 123-7 ja tuloksesta miinus 7 ja siitä tuloksesta miinus 7 jne. Niin pitkään kun on tarvis...

Äläkä koskaan ikinä välttele tilanteita joissa kohtaus voi tulla..

Kuulokkeet päähän ja keskity johonkin muuhun. Välttelemällä tilannetta et pääse siitä koskaan ylitse.

Toi alkoholin + rauhottavien cocktail ei kuullosta kauhean hyvältä. Voi olla että se jopa pahentaa asiaa.

Beetasalpaajaa lähinnä voin suositella jos välttämättä lääkehoitoa tarvitsee, mutta se pitää ottaa pari tuntia ennen kuin on menossa ahdistusta tuottavaan tilanteeseen. Jos sitä ottaa vasta kuin tilanne on päällä niin se ei ehdi vaikuttaa...

Olisiko sulla joku kaveri, joka voisi lähteä mukaan noihin ahdistaviin tilanteisiin? Aluksi niin että sulla olisi aina joku mukana (mieluiten joku sellainen ihminen joka tietää ongelmastasi). Voitte sopia, että bussista voi jäädä pois ihan koska tahansa jos alkaa liikaa ahdistaa.

Mua ainakin on auttanut, jos on ollut esim. kaupassa mukana joku muu. Silloin tulee kiinnitettyä huomio siihen toiseen ihmiseen eikä niinkään siihen omaan olotilaan.

Välttely ei tosiaan auta, kynnys vaan nousee korkeammalle. Suunnittelen siis altistamaan itsesi noille ahdistusta tuottaville tilanteille. Kannattaa vaan aloittaa pienestä eikä ottaa liian isoja askelia kerralla.

Käytkö terapiassa tai saatko jotain muuta apua?

Jos mahdollista niin harjoittele bussissa matkustamista sellaiseen aikaan, kun on rauhallisempaa. Mene vaikka lenkille ja tule yksi pysäkinväli bussilla. Sitten kuulokkeet päähän ja vaikka ihan eteen istumaan. Seuraavalla kerralla voit mennä jo pari pysäkinväliä ym.

Kristuksesta löysin sisimpääni rauhan.

Mikä sua siinä bussissa ahdistaa?

Muutin parikymppisenä maalta kaupunkiin ja aloin käyttää julkisia. Koska olin ruma ja koulukiusattu musta tuntui että bussissa mua tuijotetaan ja se ahdisti. Joskus sitten uskalsin nostaa katseeni ja tajusin että eihän kukaan edes huomaa mua. Ei niitä kiinnosta millainen naama mulla on. Nykyään ei ahdista juuri ollenkaan missään. Maaseutu ja pikkukaupungit ovat myrkkyä rumille ja erilaisille. Heti vaan pois sieltä kaikki kun täytätte 18v.