Näkevätkö koirat kummituksia?
Olemme asuneet useammassa osoitteessa koiramme kanssa, ja joka paikassa koira on tuijotellut katon rajaan ja murissut ja ikäänkuin seurannut katseellaan jotain. On tarkistettu ettei ole ollut hämähäkki tms.
Ensimmäisessä asunnossa tilanne oli oudoin. Istuimme kaikki olohuoneessa, kunnes koira yhtäkkiä pomppasi makuulta pystyyn ja meni eteiseen alkaen murista. Koira vaikutti todella hermostuneelta. Nousin itse ja kurkkasin ovisilmästä, oliko oven takana joku. En nähnyt ketään. Palasin sohvalle istumaan. Koira murisi edelleen eteisessä ja lähti peruuttamaan, ja samalla murina vaihtui haukkumiseksi. Koira oli siis hyvin hermostunut. Itsellä alkoi myös sydän hakata koska koira käyttäytyi aivan kuin sen edessä olisi ollut joku uhkaava henkilö.
Menin itse ulko-ovelle koiran eteen seisomaan ja heiluttelin käsiä ym. Ja yritin ottaa selville mihin koira tarkalleen haukkuu. Avasin ulko-oven vielä varmuuden vuoksi ja katsoin pihalle ettei sielä ollut ketään. Koira murisi vielä hetken ja meni makuulle sen jälkeen.
Mitä tämä oli? Olen kuullut että koirat näkevät kummituksia mutta en itse ihan pidä todellisena tätä.
Kommentit (10)
Vierailija kirjoitti:
Kummituksia ei ole olemassa.
No sanotaan sitten kuolleen ihmisen sielu, eikö niitäkään ole olemassa?
Mulla kaksi koiraa jähmettyi kesken aamulenkin. Vähän aikaa tuijottivat tyhjää puistoa ja arempi perääntyi minua kohti. Sitten juttu oli ohi ja koirat jatkoivat niinkuin ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummituksia ei ole olemassa.
No sanotaan sitten kuolleen ihmisen sielu, eikö niitäkään ole olemassa?
Ei. Sielu = aivot ja kuoleman jälkeen ei aivoista ole mihinkään.
Muistan kun äitini kertoi mulle että meidän entisessä kodissa kummitteli meillä oli narttukoira joka välillä katteli seinän nurkkaa tarkkailevasti, ja murisi/ haukkui seinille tai katteli kattoon. Äitini kertoi oli nähnyt tumman pilven katossa en tiedä oliko varjo vai joku muu mutta se liikkui edes takaisin. Me olimme veljen kaa pieniä mukuloita silloin ja sanoimme äidille täällä on joku ja tänne pitää tuoda enkeli. Äiti oli kutsunut papin siunamaan talomme, ja sen jälkeen koira ei haukkunut. Meille kuitenkin ostettiin enkeli varmuuden vuoksi. :)
Meillä oli koira, jonka katse kotona seurasi "meille näkymätöntä". Itselle tuli aina vähän puistatuttava olo.
Siis.. Oikeastikko te nyt luulette että teidän koirat haukkuu ja murisee kummituksille/kuolleiden ihmisten sieluille? :D Tämäpä viihdyttävä ketju.
Tietenkin sanomattakin on selvää, että kun ihminen kuolee, mitään sielua ei jää mihinkään. Mutta koska näistä asioista on yliluonnollisuskovaisten kanssa aivan turha kinata, niin sanon nyt vaan sen että koirat (ja muutkin eläimet) käyttäytyvät joskus hassusti tai pelottavasti niin, ettei ihminen keksi käytökselle mitään järkevää syytä. Koiralle siinä kuitenkin on aina joku ei-yliluonnollinen syy. Ottakaa huomioon, että koirat esimerkiksi haistavat tuhansia kertoja paremmin kuin ihmiset, ja myös kuulevat tarkemmin eri taajuuksia. Koira havaitsee sen, mikä sinulta jää havaitsematta. Mistään sieluista ja kummituksista ei ole kyse.
Lisäksi koiran jännittyneisyys ja omituinen käytös vaan pahenevat mitä enemmän omistaja hermostuu ja on varuillaan kummitusten vuoksi.
Ei ihmisten sielut tänne jää pyörimään mutta enkeileitä on,hyviä ja pahoja.Niitä näkee monet lapset ja eläimet koska he/ne ei ole epäuskoisia näkemäänsä kohtaan.
Harvemmat aikuiset näkee koska ei usko edes niihin ja selittää ne sit kaikella luonnollisella.
Hiiriä? Rottia? Isoisän koira tarkkailee "tyhjää" ja saattaa murista seinille. Vanha talo, jossa liikkuu hiiriä. Joskus itsekin kuulen niiden rapinan.
Joskus kissatkin käyttäytyvät noin. Kerran meidän kissa ikkunasta ulos katsoessaan pöyristyi jostain. Ikkunasta näkyi metsää emmekä me ihmiset nähneet siellä mitään outoa. Kissa hyppäsi alas ikkunalaudalta, juoksi viereisen huoneen ikkunalle, pällisteli sieltäkin pelästyneen näköisenä ennen kuin rauhoittui. Epäilimme, että oli nähnyt hirven tms.
Kummituksia ei ole olemassa.