Poistuin kotoani vuosien jälkeen, nyt ahdistaa

Vierailija kirjoitti:

Olen terveysongelmien vuoksi istunut vuosikaudet kotona, ja vain kotona. Nyt terveyteni on larempi ja päätin ottaa härkää sarvesta ja hakeuduin työhaastatteluun. On hyvin mahdollista että saan paikan, silla haastattelu meni hyvin ja minun lisäkseni vain pari muuta on jäljellä - eivätkä taatusti ole yhtä hyviä kuin minä.

Olen elänyt nämä vuodet omassa fantasiamaailmaassa, jossa en ole ollut tyytyväinen, mutta en ole rehellisesti sanottuna halunnut muuallakaan olla. Nyt kun sain maistaa ulkomaailmaa, ei oma koti enää tunnu siltä turvalliselta bunkkerilta, jossa vain minä olen ajatuksineni. Ennen minua ahdisti kotini ulkopuolella oleva, nyt minua ahdistaa tuon lisäksi oma kotinikin. Tottuuko sitä ns. normaaliin elämään ajan myötä? Kauhistuttaa ajatus, että joudun joka päivä olemaan erossa omasta pikku majapaikastani, mutta toisaalta haluaisin osata nauttia siitä tosielämästäkin.

T. Neuroottinen ja herkkä introvertti

Hei neuroottinen,

kuulostat ihan älykkäältä.

Ihminen on erittäin sopeutuvainen eläin,

uskon että sinun käy vielä hyvin, kunhan jaksat sitkeästi lähteä ulos kodistasi joka päivä.

Diagnoosisi tuon kotonaoloajan jälkeen

on kyllä ennemmin eristäytyvä/ skitsoidi persoonallisuushäiriö,

kuin neuroottisuus.

Koeta lähteä päivittäin liikkeelle edes vähäksi aikaa:

töihin, paikalliseen mielenterveysyhdistykseen,

kirjastoon, hae johonkin opiskelemaan(avoin yliopisto, työväenyhdistys tai kristillinen opisto),

tai hanki rakastaja.

Elämän mielekkyys ja liikkeellelähtö on nyt tärkeää.

Olet varmasti siisti ihminen ja miellyttävä persoona, kun työhaastattelusikin meni niin hyvin.

Tämä on ilkeää ivaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen terveysongelmien vuoksi istunut vuosikaudet kotona, ja vain kotona. Nyt terveyteni on larempi ja päätin ottaa härkää sarvesta ja hakeuduin työhaastatteluun. On hyvin mahdollista että saan paikan, silla haastattelu meni hyvin ja minun lisäkseni vain pari muuta on jäljellä - eivätkä taatusti ole yhtä hyviä kuin minä.

Olen elänyt nämä vuodet omassa fantasiamaailmaassa, jossa en ole ollut tyytyväinen, mutta en ole rehellisesti sanottuna halunnut muuallakaan olla. Nyt kun sain maistaa ulkomaailmaa, ei oma koti enää tunnu siltä turvalliselta bunkkerilta, jossa vain minä olen ajatuksineni. Ennen minua ahdisti kotini ulkopuolella oleva, nyt minua ahdistaa tuon lisäksi oma kotinikin. Tottuuko sitä ns. normaaliin elämään ajan myötä? Kauhistuttaa ajatus, että joudun joka päivä olemaan erossa omasta pikku majapaikastani, mutta toisaalta haluaisin osata nauttia siitä tosielämästäkin.

T. Neuroottinen ja herkkä introvertti

Hei neuroottinen,

kuulostat ihan älykkäältä.

Ihminen on erittäin sopeutuvainen eläin,

uskon että sinun käy vielä hyvin, kunhan jaksat sitkeästi lähteä ulos kodistasi joka päivä.

Diagnoosisi tuon kotonaoloajan jälkeen

on kyllä ennemmin eristäytyvä/ skitsoidi persoonallisuushäiriö,

kuin neuroottisuus.

Koeta lähteä päivittäin liikkeelle edes vähäksi aikaa:

töihin, paikalliseen mielenterveysyhdistykseen,

kirjastoon, hae johonkin opiskelemaan(avoin yliopisto, työväenyhdistys tai kristillinen opisto),

tai hanki rakastaja.

Elämän mielekkyys ja liikkeellelähtö on nyt tärkeää.

Olet varmasti siisti ihminen ja miellyttävä persoona, kun työhaastattelusikin meni niin hyvin.

Muuten tuo eristäytyvä persoonallisuus kuulostaa minulta, mutta osaan kyllä olla avoin ja tulen ihmisten kanssa hyvin toimeen. Olen sosiaalinen tosin vain tehdäkseni kaikkien osapuolten elämän siedettäväksi. En siis ole niitä outoja hiippareita, jotka eivät ikinä puhu. Tosin olisin, jos uskaltaisin olla miettimättä muiden tunteita. Joskus harvoin törmään ihmisiin jotka ihan aidosti herättävät mielenkiintoni. He ovat yleensä niitä poikkeuksellinen tunneälykläitö tapauksia. Tunneälyä minultakin löytyy.

Pakko se on vain tehdä asioita, kuten totesit. Rakastaja(tar) olisi hieno juttu!

Ap

Pahoittelen kirjoitusvirheitä, toivottavasti joku saa selvää...

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ilkeää ivaa!

Mitä tuolla tarkoitat?

Ap