Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Näin rikotaan lakia (kuntouttava työtoiminta)

Vierailija
25.01.2017 |

Saatatte muistaa takavuosien tv-sarjan Tankki täyteen. Sen yhdessä jaksossa Juhana Vilén haki omaa työpaikkaansa, jossa parasta aikaa työskenteli. En muista miten siinä kävi, mutta siihen aikaan kyse oli kuitenkin aina palkkatyöstä. Nykyajan Juhana Vilén etsisi turhaan sitä työpaikkaa, jossa parasta aikaa työskentelee palkatta.

Tämä näytettiin harvinaisen selkeästi eilen A-studiossa. Siinä haastateteltiin kolmatta vuotta työttömänä olevaa tietoliikenneasentajaa, joka turhaan etsii oman alansa työpaikkaa. Samaan aikaan tämä kahden lapsen yksinhuoltaja käy kuntouttavassa työtoiminnassa paikallisen ala-asteen atk-tukihenkilönä. Katsokaapa haastattelu täältä kohdasta 12.09 alkaen ja miettikää samalla, mikä tässä mahtaa olla juridisesti pielessä.

Minäpä kerron. Tässä rikotaan kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia harvinaisen törkeästi. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain niille, jotka eivät kykene työhön tai julkisiin työvoimapalveluihin. Tämä sanotaan selkeästi sosiaali- ja terveysministeriön 31.12.2014 kunnille lähettämässä ohjekirjeessä.

Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Kahden lapsen nuori yksinhuoltaja kykenee varmasti työhön. Sitä todistaa jo se, että käytännössä hän jo on oman alansa työssä. Siitä työstä vain ei makseta palkkaa, ja se onkin toinen laittomuus. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virka- tai työsuhteessa tehtävää palkkatyötä. Se sanotaan sekä laissa että tuossa ohjekirjeessä.

Nyt tämä osaava ja työkykyinen työtön etsii turhaan juuri sitä samaa työpaikkaa, johon hänet on lakia rikkoen ohjattu tekemään palkatonta työtä.

Kunnat rikkovat ja ovat koko ajan rikkoneet kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia juuri tällä tavalla. Kuvaavaa tälle laittomuudelle on, että se voidaan näyttää tv:n ajankohtaisohjelmassa oikeus- ja työministerin haastattelun yhteydessä koko kansalle, mutta kukaan ei huomaa asiassa mitään outoa. Kaikki ministeriä ja toimittajaa myöten pitävät tätä ilmeisen normaalina menettelytapana ja ovat huolissaan vain työpaikkojen vähyydestä. Väännetään vielä kerran: totta hemmetissä niistä työpaikoista on pulaa, kun työt teetetään lakia näin avoimesti rikkoen palkatta.

Ilmeisesti työministeri ei tiedä, että kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelua ja ilmeisesti sosiaali- ja terveysministeri ei tiedä, että sosiaalitoimen asiakkaita käytetään palkattomaan työhön. Oikeusminsteri ei näe, että hänen haastattelunsa yhteydessä rikotaan lakia avoimesti. Ja ainakaan tämä haastateltu työnhakija ei tiedä, että lain mukaan hänen pitäisi olla normaaliin työhön kykenemätön sosiaalitoimen asiakas. Hänen kunnassaan ei kukaan ole tainnut lukea tuota sosiaali- ja terveysministeriön ohjekirjettä.

Joku voisi lukea sen ääneen myös oikeus- ja työministerille. Kuntouttava työtoiminta ei ole työllistämistä, vaan se on sosiaalipalvelua.

http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/01/25/nain-riko…

Veikkaan että tämä touhu menee pahemmaksi. Mitään lakia ei välitetä noudattaa kun se kohdistuu työttömään.

Kommentit (17)

Vierailija
1/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Usen tulkitaan kai niin että jos on ollut tosi pitkään työtön katostaan, kuntouttava on silloin paikallaan.

Vierailija
2/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin terve tarvitsee kuntouttavaa työtoimintaa? Muutenkin koko kuntouttava työtoiminta haiskahtaa kusetukselle. Eiköhän siinä ihminen kuntoudu ihan itsestään, kun pääsee töitä tekemään ja palkkaakin maksetaan. Miten suomalaiset firmat eivät pärjää, vaikka ilmaista työvoimaa saatavilla vaikka kuinka paljon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Usen tulkitaan kai niin että jos on ollut tosi pitkään työtön katostaan, kuntouttava on silloin paikallaan.

Mutta miten se hyödyttää tätä "kuntoutettavaa" kun ei oikeasti mitään kuntoutuksen tarvetta edes ole?

Vierailija
4/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usen tulkitaan kai niin että jos on ollut tosi pitkään työtön katostaan, kuntouttava on silloin paikallaan.

Mutta miten se hyödyttää tätä "kuntoutettavaa" kun ei oikeasti mitään kuntoutuksen tarvetta edes ole?

Ei se hyödytä mitenkään. Lisäksi jos erehdyt töitä hakiessa mainitsemaan että olet kuntouttavassa työssä voit unohtaa hakemasi työn. Se kuntouttava työ on kuin leima että henkilössä on jotain vikaa.

Vierailija
5/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitkäaikaistyöttömät ovat jämähtäneet ja tarvitsevat jotain cv:n täytteeksi

Vierailija
6/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onhan tää väärin. Mää aikoinaan ( 10 vuotta sitten ) valmistuin koulunkäyntiavustajaksi, mutta töitä ei löytynyt. En kerennyt kauaakaan olla työttömänä, kun iloinen työkkärintäti keksi tarjota mulle palkatonta harjoittelua kouluavustajana. Ihanata!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olin myös sosiaalisen kuntoutuksen kautta töissä. Olin valmistuva opiskelija ja ihan työkykyinen, mutta elin sossutuella, koska en saanut muita tukia tai löytänyt töitä (ei riittävästi työkokemusta, yllätyskö). Sielläpä keksivät että pistivät minut tekemään oman alan duunia kunnalle orjapalkalla. Jo silloin minulle ihmiset sanoi ettei toimeentulotuki saa olla vastikkeellista, mutta minkäs teet kun et voi kieltäytyä. Tai voit, mutta päädyt kadulle. Sain tuosta vähän työkokemusta, mutta eipä sitä duunia myöhemminkään löytynyt. Läksin Suomesta.

Vierailija
8/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep. Puolitoista vuotta olin minäkin orjana yhdeksän euron päiväkorvauksella paikallisella työpajalla. Heti ensimmäisenä päivänä huomasin olevani paikkaan ylikoulutettu ja liian osaava, tämän pajan ohjaajakin (titteliltään työvalmentaja) myönsi suoraan. Osaamistani käytettiin kuitenkin härskisti hyväksi ja niinpä muiden lähinnä hörppiessä kahvia ja pyöritellessä peukaloitaan (koska mitään tekemistä ei ollut tai osaaminen ei siihen riittänyt) minä tein päivästä toiseen oikeita töitä, joista paja laskutti asiakkailta kovan hinnan ja joista itsekin olisin jossain muualla nauttinut kunnon palkkaa. Työt suoritin aina itsenäisesti - valmentaja ei olisi edes voinut opastaa tai neuvoa, koska hänellä ei ollut alan koulutusta tai varsinaista osaamista, vaan olin häntä pätevämpi...

Edellisestä huolimatta meininki pajalla tuntui olevan jotain apukoulun ja suojatyöpaikan välimaastosta, tai siten meihin ainakin suhtauduttiin. Aikuisia ihmisiä olimme kaikki, nuorimmatkin taisivat olla vain hieman alta kolmenkympin. Silti teki usein mieli kysyä ääneen, mahdoimmeko olla päiväkerhossa vai peräti yläkoulussa, kun meitä niin piti holhota ja suhtautua kuin pikkulapsiin tai vähä-älyisiin.

Suuremmin ei lohduta sekään, että tuosta sai edes jonkinlaista täytettä CV:hen; jo pelkällä termillä "kuntouttava työtoiminta" kun on yhä niin negatiivinen kaiku, ettei moisessa oloa pahemmin tahtoisi mainostaa.

Työttömänä olen edelleen, ja jos ja kun kutsu näihin pakkohaastatteluihin pian käy, en pakottamallakaan suostu orjatyöhön lähtemään. Ennemmin otan vaikka karenssin ja lähden kadunkulmaan myymään p*rsettäni - siitä sentään saisi rahaa.

"Kuntouttava" työ"toiminta" - ei koskaan enää!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jep. Puolitoista vuotta olin minäkin orjana yhdeksän euron päiväkorvauksella paikallisella työpajalla. Heti ensimmäisenä päivänä huomasin olevani paikkaan ylikoulutettu ja liian osaava, tämän pajan ohjaajakin (titteliltään työvalmentaja) myönsi suoraan. Osaamistani käytettiin kuitenkin härskisti hyväksi ja niinpä muiden lähinnä hörppiessä kahvia ja pyöritellessä peukaloitaan (koska mitään tekemistä ei ollut tai osaaminen ei siihen riittänyt) minä tein päivästä toiseen oikeita töitä, joista paja laskutti asiakkailta kovan hinnan ja joista itsekin olisin jossain muualla nauttinut kunnon palkkaa. Työt suoritin aina itsenäisesti - valmentaja ei olisi edes voinut opastaa tai neuvoa, koska hänellä ei ollut alan koulutusta tai varsinaista osaamista, vaan olin häntä pätevämpi...

Edellisestä huolimatta meininki pajalla tuntui olevan jotain apukoulun ja suojatyöpaikan välimaastosta, tai siten meihin ainakin suhtauduttiin. Aikuisia ihmisiä olimme kaikki, nuorimmatkin taisivat olla vain hieman alta kolmenkympin. Silti teki usein mieli kysyä ääneen, mahdoimmeko olla päiväkerhossa vai peräti yläkoulussa, kun meitä niin piti holhota ja suhtautua kuin pikkulapsiin tai vähä-älyisiin.

Suuremmin ei lohduta sekään, että tuosta sai edes jonkinlaista täytettä CV:hen; jo pelkällä termillä "kuntouttava työtoiminta" kun on yhä niin negatiivinen kaiku, ettei moisessa oloa pahemmin tahtoisi mainostaa.

Työttömänä olen edelleen, ja jos ja kun kutsu näihin pakkohaastatteluihin pian käy, en pakottamallakaan suostu orjatyöhön lähtemään. Ennemmin otan vaikka karenssin ja lähden kadunkulmaan myymään p*rsettäni - siitä sentään saisi rahaa.

"Kuntouttava" työ"toiminta" - ei koskaan enää!

Outoa, että noin osaava ihminen ei ole mennyt töihin tai perustanut yritystä.

Vierailija
10/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juhana Vilen (heittomerkillä) oli huoltoasemalla töissä ja suunnitteli muuttoa muistaakseni Helsinkiin.

Vanhempansa (äitinsä) laittoivat lehteen  hienon ilmoituksen avoimesta työpaikasta. Juhana myös luki ilmoituksen ja päätti hakea tätä vallan mainiolta tuntuvaa työpaikkaa.

Haki sitten omaa paikkaansa :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No onhan tuokin työkokemusta ja tyhjää parempi. Voi ainakin työtä hakiessa sanoa että halusi tehdä työtä ja parantaa osaamistaan eikä vain istua kotona ja kuntouttava oli ainoa vaihtoehto millä pääsi tekemään "työtä"

Vierailija
12/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Edellisestä huolimatta meininki pajalla tuntui olevan jotain apukoulun ja suojatyöpaikan välimaastosta, tai siten meihin ainakin suhtauduttiin. Aikuisia ihmisiä olimme kaikki, nuorimmatkin taisivat olla vain hieman alta kolmenkympin. Silti teki usein mieli kysyä ääneen, mahdoimmeko olla päiväkerhossa vai peräti yläkoulussa, kun meitä niin piti holhota ja suhtautua kuin pikkulapsiin tai vähä-älyisiin.

Ymmärrän tunteen. Olin syksyllä erään työvoimakoulutuksen esittelytilaisuudessa ja kouluttaja, jonka kanssa olisi pitänyt tehdä tiivistä yhteistyötä, aloitti esittelyn:

"Me ollaan kaikki tasa-arvoisia, me ei ajatella, että työttömät on jotenkin alempana tai huonompia kuin muut..." Huikeaa, en ollut edes ajatellut, että korkeakoulutettuna ja monia muitakin tutkintoja suorittaneena ja vaativissa työtehtävissä olleena minun pitäisi pelätä moista. Jatkoa seurasi:"Tää koulutus on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille. En tiedä, onko teillä sitä, mutta..." Ei varmaan työtön osaa lukea, kenelle tuo tilaisuus oli tarkoitettu, varsinkin kun kurssin nimestä kävi hyvin selville työ, jota tuskin teet ilman korkeakoulututkintoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/17 |
25.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Puolitoista vuotta olin minäkin orjana yhdeksän euron päiväkorvauksella paikallisella työpajalla. Heti ensimmäisenä päivänä huomasin olevani paikkaan ylikoulutettu ja liian osaava, tämän pajan ohjaajakin (titteliltään työvalmentaja) myönsi suoraan. Osaamistani käytettiin kuitenkin härskisti hyväksi ja niinpä muiden lähinnä hörppiessä kahvia ja pyöritellessä peukaloitaan (koska mitään tekemistä ei ollut tai osaaminen ei siihen riittänyt) minä tein päivästä toiseen oikeita töitä, joista paja laskutti asiakkailta kovan hinnan ja joista itsekin olisin jossain muualla nauttinut kunnon palkkaa. Työt suoritin aina itsenäisesti - valmentaja ei olisi edes voinut opastaa tai neuvoa, koska hänellä ei ollut alan koulutusta tai varsinaista osaamista, vaan olin häntä pätevämpi...

Edellisestä huolimatta meininki pajalla tuntui olevan jotain apukoulun ja suojatyöpaikan välimaastosta, tai siten meihin ainakin suhtauduttiin. Aikuisia ihmisiä olimme kaikki, nuorimmatkin taisivat olla vain hieman alta kolmenkympin. Silti teki usein mieli kysyä ääneen, mahdoimmeko olla päiväkerhossa vai peräti yläkoulussa, kun meitä niin piti holhota ja suhtautua kuin pikkulapsiin tai vähä-älyisiin.

Suuremmin ei lohduta sekään, että tuosta sai edes jonkinlaista täytettä CV:hen; jo pelkällä termillä "kuntouttava työtoiminta" kun on yhä niin negatiivinen kaiku, ettei moisessa oloa pahemmin tahtoisi mainostaa.

Työttömänä olen edelleen, ja jos ja kun kutsu näihin pakkohaastatteluihin pian käy, en pakottamallakaan suostu orjatyöhön lähtemään. Ennemmin otan vaikka karenssin ja lähden kadunkulmaan myymään p*rsettäni - siitä sentään saisi rahaa.

"Kuntouttava" työ"toiminta" - ei koskaan enää!

Outoa, että noin osaava ihminen ei ole mennyt töihin tai perustanut yritystä.

Pahoittelen, jos viestistäni sai ylimielisen vaikutelman tai korostin osaamistani liikaa. Myönnän kirjoittaneeni tuon tunnekuohun vallassa, asia kun saa näkemään punaista edelleen. Totta kuitenkin on, että olin pajalla ainoa, jolla oli koulutus tekemääni työhön - työvalmentaja mukaanluettuna. Tässä ei vielä ollut mitään väärää, koska työtoimintaan osallistuville ei ole minkäänlaista koulutus- tai edes osaamisvaatimusta, pelkkä kiinnostus alaa kohti riittää. Ongelma on siinä, että koulutettuja ihmisiä laitetaan tekemään ilmaiseksi töitä, joista toisaalla tienaisi hyvin.

Voi kun tässä maassa olisikin töitä (etenkin oman alani töitä!), joihin voisi noin vain mennä. Varmasti olisin sellaisessa ollut heti valmistumisestani asti.

Yrittäjäksikään en ilman olemassa olevaa asiakaskuntaa ole uskaltanut lähteä, se kun veisi välittömästi oikeuden työttömyysturvaan ja pahimmillaan jättäisi täysin tyhjän päälle. Kiitos vuoden alusta voimaan astuneen lain, olen kuitenkin aikeissa ainakin yrittää työllistää itseni ensin ns. kevytyrittäjänä ja kunhan sitä asiakaskuntaa kertyy, myöhemmin vihdoin perustamassa omaa firmaa. Jos sen saan joskus kannattavaksi, lupaan palkata avukseni kaltaiseni osaavan tekijän, jotta hän puolestaan välttyisi orjaduunihelvetiltä.

t. 8

Vierailija
14/17 |
12.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin mulle väitettiin, että tuo kuntouttava työtoiminta on pitkäaikaistyöttömille.

Nyt alkaakin selvitä miksi siellä kohdeltiin kun moniongelmaista, (vaikka palvelu mukamas räätälöidään jokaisen tarpeiden mukaiseksi) , jos tuo on oikeasti työhön kykenemättömille tarkoitettu sosiaalipalvelu.

Voi v****, karenssin uhalla olis pitänyt tuolla olla, kohdellaan kun lasta, esim ohjeet meille oli: älä juokse sisällä, palauta tavarat paikoilleen, älä keiku tuolilla koska se voi kaatua, varovasti saksien kanssa jne...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/17 |
12.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tähän nyt sitten työttömiä ihmisiä pakotetaan ettei aktiivimali leikkaa tukea, sosiaalipalveluun joka on oikeasti tarkoitettu niille jotka ei palkkatyöhön kykene??

Ei oikeesti työttömän olo tuolla "kuntoutuksella" parane.

Vierailija
16/17 |
12.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt oikeesti kieltäytykää kaikki näistä kuntoutuksista, jos aikomus takaisin työelämään.

Mä olin vähän aikaa ja mun ihmisarvo lytättiin täysin, mä aloin melkein jo itsekin uskoa että minussa on vikaa, en osaa enkä pysty, en vaan itse tajua sitä.

Sekä opin myös, etten "saa" keskustella työntekijöiden kanssa normaalisti, vaan lähinnä kuuntelen ja vastaan lyhyesti, en edes yritä keskustella, koska se tulkitaan huonoksi käytökseksi ja vastaan väittämiseksi. Ja karenssin uhallahan siellä ollaan, joten..

Vierailija
17/17 |
13.02.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuntouttavasta pääsee eroon kieltäytymällä allekirjoittamasta tietojenvaihtosopimusta. Se ei ole pakollista lain mukaan ;-)

Ja jos on vahingossa allekirjoittanut niin heti kieltämään vaan kirjallisesti/sähköpostilla.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi neljä kolme