Naiset opiskelevat, miehet käyvät töissä

Näinhän se monesti menee.

Hävettääköhän näitä YH:ta jossain vaiheessa, kun omakin lapsensa tajuaa, että äitinsä vaan hyväksikäytti isäänsä.

Siinä taas puhutaan kokemuksen rintaäänellä.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun nainen valmistuu, hän usein laittaa miehen pihalle. Tai sitten kun lapset on tehty.

Onko mies naiselle vain hyödyke, jolla nainen parantaa elämänlaatuaan? Eikö nainen pidä miestä ihmisenä?

Jospa mies on tehnyt naisen opiskelusta sellaista helvettiä, että ainoa vaihtoehto valmistumisen jälkeen on lähteä? Mies ei arvosta, eikä ymmärrä, että kotona toisen on pakko lukea eikä se ole laiskottelua? Että silloin ei voi miettiä niitä paria villakoiraa sohvan alla ja kiillottaa pöytää, saati keitellä ruokaa töistä palaavalle miehelle? Opiskelukin kun on työtä. Lisäksi miehelle voi olla ylitsepääsemättömän vaikea ajatus siitä, että nainen opiskelee ylipäätään ja mies on "vain" dyynari. Miehen alemmuudentunne ja luulo siitä, että opiskelija voi hoitaa kodin työaikona, eikä tarvitse koskaan unta ja levittää opiskelutarvikkeensakin yksiön tai kaksion ainoalle kirjoituspöydälle ja lusii kotona pummina mitään tekemättä, johtaa sellaisiin riitoihin, että nainen palaa opiskeluissa loppuun. Toinen vaihtoehto onkin, että ei valmistu ikinä.

Kun nainen viimein valmistuu, jos valmistuu, tiedossa on ainakin, ettei mies halua tukea eikä arvostaa naisen elämänsisältöä ja -valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun nainen valmistuu, hän usein laittaa miehen pihalle. Tai sitten kun lapset on tehty.

Onko mies naiselle vain hyödyke, jolla nainen parantaa elämänlaatuaan? Eikö nainen pidä miestä ihmisenä?

Jospa mies on tehnyt naisen opiskelusta sellaista helvettiä, että ainoa vaihtoehto valmistumisen jälkeen on lähteä? Mies ei arvosta, eikä ymmärrä, että kotona toisen on pakko lukea eikä se ole laiskottelua? Että silloin ei voi miettiä niitä paria villakoiraa sohvan alla ja kiillottaa pöytää, saati keitellä ruokaa töistä palaavalle miehelle? Opiskelukin kun on työtä. Lisäksi miehelle voi olla ylitsepääsemättömän vaikea ajatus siitä, että nainen opiskelee ylipäätään ja mies on "vain" dyynari. Miehen alemmuudentunne ja luulo siitä, että opiskelija voi hoitaa kodin työaikona, eikä tarvitse koskaan unta ja levittää opiskelutarvikkeensakin yksiön tai kaksion ainoalle kirjoituspöydälle ja lusii kotona pummina mitään tekemättä, johtaa sellaisiin riitoihin, että nainen palaa opiskeluissa loppuun. Toinen vaihtoehto onkin, että ei valmistu ikinä.

Kun nainen viimein valmistuu, jos valmistuu, tiedossa on ainakin, ettei mies halua tukea eikä arvostaa naisen elämänsisältöä ja -valintoja.

Miksi ei heti?? No siksi että pitää loisia miehen lompakolla ensin. Eikö näitä ihmisiä edes yhtään hävetä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun nainen valmistuu, hän usein laittaa miehen pihalle. Tai sitten kun lapset on tehty.

Onko mies naiselle vain hyödyke, jolla nainen parantaa elämänlaatuaan? Eikö nainen pidä miestä ihmisenä?

Jospa mies on tehnyt naisen opiskelusta sellaista helvettiä, että ainoa vaihtoehto valmistumisen jälkeen on lähteä? Mies ei arvosta, eikä ymmärrä, että kotona toisen on pakko lukea eikä se ole laiskottelua? Että silloin ei voi miettiä niitä paria villakoiraa sohvan alla ja kiillottaa pöytää, saati keitellä ruokaa töistä palaavalle miehelle? Opiskelukin kun on työtä. Lisäksi miehelle voi olla ylitsepääsemättömän vaikea ajatus siitä, että nainen opiskelee ylipäätään ja mies on "vain" dyynari. Miehen alemmuudentunne ja luulo siitä, että opiskelija voi hoitaa kodin työaikona, eikä tarvitse koskaan unta ja levittää opiskelutarvikkeensakin yksiön tai kaksion ainoalle kirjoituspöydälle ja lusii kotona pummina mitään tekemättä, johtaa sellaisiin riitoihin, että nainen palaa opiskeluissa loppuun. Toinen vaihtoehto onkin, että ei valmistu ikinä.

Kun nainen viimein valmistuu, jos valmistuu, tiedossa on ainakin, ettei mies halua tukea eikä arvostaa naisen elämänsisältöä ja -valintoja.

Eli nainen loisii miehen lompakolla opiskelujen aikana? Vai meinaatko, että opiskeluun riittävä aika jotenkin lisääntyy _miehen takia_? :)

BTW. miten sinkkuopiskelijat pystyy valmistumaan? Pitää tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä, eikä ole ketään kenen lompakolla loisia. Ei ole miestä ostamassa ruokaa eikä pesukonetta. Parisuhdeämmältä ei vaan mikään onnistu ja kaikki on miehen vikaa?

Nainen on tietysti tehnyt päätöksen erosta jo aiemmin, mutta taloudellisesti lähteminen olisi ollut liian raskasta ennen valmistumista. Onhan se halpamaista, mutta inhimillisesti ajatellen ymmärrettävää.

Minun entinen avovaimoni ei suostunut minua opiskeluaikana elättämään, vaikka kävi itse töissä. Kun valmistuin ja pääsin töihin, suhteemme kuulemma olikin jo niin vakaalla pohjalla, että olisimme voineet siirtyä yhteistalouteen. Arvatkaa vaan, olinko samaa mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Nainen on tietysti tehnyt päätöksen erosta jo aiemmin, mutta taloudellisesti lähteminen olisi ollut liian raskasta ennen valmistumista. Onhan se halpamaista, mutta inhimillisesti ajatellen ymmärrettävää.

Minun entinen avovaimoni ei suostunut minua opiskeluaikana elättämään, vaikka kävi itse töissä. Kun valmistuin ja pääsin töihin, suhteemme kuulemma olikin jo niin vakaalla pohjalla, että olisimme voineet siirtyä yhteistalouteen. Arvatkaa vaan, olinko samaa mieltä?

No et tietenkään koska et ollut päässyt hyötymään miehestä.

Mihin se toinen aloitus katosi? Se, jonne kirjoitin oman kokemukseni asiasta. Eli eron jälkeen jatkan nyt edelleen opiskeluja ja minulla menee nyt taloudellisesti paremmin, kuin koskaan miehen kanssa. Ja ei, en saa elareita eikä erossa jäänyt minulle muuta omaisuutta kuin vanha auto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen on tietysti tehnyt päätöksen erosta jo aiemmin, mutta taloudellisesti lähteminen olisi ollut liian raskasta ennen valmistumista. Onhan se halpamaista, mutta inhimillisesti ajatellen ymmärrettävää.

Minun entinen avovaimoni ei suostunut minua opiskeluaikana elättämään, vaikka kävi itse töissä. Kun valmistuin ja pääsin töihin, suhteemme kuulemma olikin jo niin vakaalla pohjalla, että olisimme voineet siirtyä yhteistalouteen. Arvatkaa vaan, olinko samaa mieltä?

No et tietenkään koska et ollut päässyt hyötymään miehestä.

Häh? Ymmärsitkö nyt lukemasi?

Vierailija kirjoitti:

Nainen on tietysti tehnyt päätöksen erosta jo aiemmin, mutta taloudellisesti lähteminen olisi ollut liian raskasta ennen valmistumista. Onhan se halpamaista, mutta inhimillisesti ajatellen ymmärrettävää.

Minun entinen avovaimoni ei suostunut minua opiskeluaikana elättämään, vaikka kävi itse töissä. Kun valmistuin ja pääsin töihin, suhteemme kuulemma olikin jo niin vakaalla pohjalla, että olisimme voineet siirtyä yhteistalouteen. Arvatkaa vaan, olinko samaa mieltä?

Todellakin halpamaista. Lisäksi nämä itsekkäät kusipäät tuhlaavat miehen aikaa, kun mies voisi etsiä itselleen jonkun joka oikeasti välittäis hänestä. Toivottavasti edes joku karma joskus iskee takaisin.

Omassa koulussani n. 95 % opiskelijoista käy MYÖS töissä. Ehkä eri jossain höpöhöpöopinnoissa yliopistolla, en tiiä. Toki lääkäri ym. ei varmaan edes ehdi.

Ai näinkö se menee.

Meillä mies opiskelee tällä hetkellä ja elellään minun pienellä kaupan alan palkalla, sekä miehen opintotuella.

Ihan yhdessä nää päätökset tehtiin, kun hän tiesi mitä haluaa ja koulupaikkakin aukesi. Valmistuu nyt keväällä ja tänä keväänä minä vuorostani pyrin yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

Mihin se toinen aloitus katosi? Se, jonne kirjoitin oman kokemukseni asiasta. Eli eron jälkeen jatkan nyt edelleen opiskeluja ja minulla menee nyt taloudellisesti paremmin, kuin koskaan miehen kanssa. Ja ei, en saa elareita eikä erossa jäänyt minulle muuta omaisuutta kuin vanha auto.

Niin se pitäis ollakkin.

Allekirjoitan. Maksoin 10 koko talouden kaikki kustannukset kun vaimo opiskeli toisen tutkinnon ja teki siihen perään  väitöskirjan. Sitten rupesin itse opiskelemaan sillä seurauksella että vaimo lähti.  Aika tiukilla olen ollut mutta loppusuora häämöttää ja ensimmäiset työhaastetattelut menossa kovapalkkaisiin töihin. Eiköhän se nainen taas kohta ilmesty puskista kuvioihin kun minulla alkaa palkka juoksemaan.

Kaikki naiset on lompakkoloisia. Se on naisen luonteeseen sisäänleivottu ominaisuus. Jostain syystä heillä ei ole kanttia sanoa sitä suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Mihin se toinen aloitus katosi? Se, jonne kirjoitin oman kokemukseni asiasta. Eli eron jälkeen jatkan nyt edelleen opiskeluja ja minulla menee nyt taloudellisesti paremmin, kuin koskaan miehen kanssa. Ja ei, en saa elareita eikä erossa jäänyt minulle muuta omaisuutta kuin vanha auto.

Omasta kokemuksesta puhuminen on usein sitä, että kaunistellaan omaa osuutta, joten minusta on mielekkäämpää puhua asioista yleisellä tasolla. Ap

Olen joskus miettinyt samaa, pystyykö nainen edes näkemään ja kohtelemaan miestä ihmisenä vai onko mies naiselle pelkkä hyväksikäytettävä kulutustarvike.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin se toinen aloitus katosi? Se, jonne kirjoitin oman kokemukseni asiasta. Eli eron jälkeen jatkan nyt edelleen opiskeluja ja minulla menee nyt taloudellisesti paremmin, kuin koskaan miehen kanssa. Ja ei, en saa elareita eikä erossa jäänyt minulle muuta omaisuutta kuin vanha auto.

Omasta kokemuksesta puhuminen on usein sitä, että kaunistellaan omaa osuutta, joten minusta on mielekkäämpää puhua asioista yleisellä tasolla. Ap

Kerro minulle, missä kohtaa minä mahdollisesti tässä kaunistelen, niin lupaan kertoa asian niin kuin se oikeasti on. Eihän tässä oikeasti ole paljon kaunisteltavaa. Faktat ovat selkeitä: minä tein aloitteen eroon, en saa elareita, miehellä menee taloudellisesti huonommin kuin minulla (on useasti pyytänyt minulta rahaa lainaksi eron jälkeenkin), ihan yhtä paljon opiskelen ja käyn töissä kuin ennen eroakin. Mitä oleellista minulta jää tässä kertomatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen on tietysti tehnyt päätöksen erosta jo aiemmin, mutta taloudellisesti lähteminen olisi ollut liian raskasta ennen valmistumista. Onhan se halpamaista, mutta inhimillisesti ajatellen ymmärrettävää.

Minun entinen avovaimoni ei suostunut minua opiskeluaikana elättämään, vaikka kävi itse töissä. Kun valmistuin ja pääsin töihin, suhteemme kuulemma olikin jo niin vakaalla pohjalla, että olisimme voineet siirtyä yhteistalouteen. Arvatkaa vaan, olinko samaa mieltä?

No et tietenkään koska et ollut päässyt hyötymään miehestä.

Häh? Ymmärsitkö nyt lukemasi?

Ymmärsin. Et ollut halukas miehen kanssa yhteistalouteen koska hän ei aiemmin antanut merkkejä että maksaisi toisen siipeilyä. Et siis halunnut tilanne jossa sinun ehkä pitäisi maksaa oma osaisi tai joskus jopa enemmän!

9 vielä jatkaa. Voin kyllä ihan avoimesti myöntää, että olisin tehnyt eropäätöksen ehkä jo paljon aiemmin, jos en olisi opiskellut, joten siinä mielessä kyllä otin hyötyä yhdessäolosta. Tämä ei kuitenkaan liittynyt rahaan vaan ajankäyttöön. Pelkäsin, etten enää näe lapsiani koskaan, jos käyn töissä ja opiskelen tai että opinnot pitäisi keskeyttää, koska arki muodostuisi hankalaksi. Laitoinkin aluksi opinnot puoleksi vuodeksi jäähylle, että tilanne ehti tasaantumaan. Jos tilanne parisuhteessa ei olisi muuttunut sietämättömäksi ja opinnot eivät olisi enää pitkään jatkuneet, olisin ehkä sinnitellyt vielä suhteessa, eli siinä mielessä minua voi kyllä syyttää laskelmoinnista.