Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Surullinen sinkkuudesta - miten päästä siitä yli?
23.01.2017 |
Olen 29-vuotias, enkä ole koskaan elämässäni ollut vakavassa parisuhteessa. Tai parisuhteessa ylipäätään, muutaman kuukauden tapailuja tai fwb-suhteita en sellaisiksi laske. Viikonloppuna päättyi taas yksi omasta mielestäni hyvin alkanut tapailusuhde siihen, että mies löysi toisen ja olen asiasta tosi surullinen. Iän karttuessa oma yksinäisyys on ruvennut ahdistamaan yhä enemmän. Kaverit ja tutut ympärillä vakiintuvat ja löytävät parisuhteita vanhan päätyttyä suunnilleen sormia napsauttamalla ja itse pysyn sinkkuna. Tuntuu, että olen jotenkin viallinen, en kelpaa suhteeseen, en ole tarpeeksi hyvä tullakseni rakastetuksi.
Ja kyllä, tiedän olevani ärsyttävä kun koitan puhua näistä asioista ystävilleni, parisuhdeihmisiä ei selvästikään kiinnosta sinkun vininä, mutta olen yksinäinen ja surullinen siitä. En kaipaa sääliä tai kerjää huomiota, vaan haluaisin tukea. Olisiko kenelläkään vinkkejä, miten voisin oppia hyväksymään tilanteen paremmin?
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Minulla ihan sama tilanne. Kaikki edelliset "suhteet" ovat päättyneet siihen, että miehen kiinnostus on lopahtanut. Kukaan ei ole osannut sanoa siihen suoraa syytä tai sitten eivät ole vain kehdanneet. En ilmeisesti sitten kelpaa parisuhteeseen. Olen ollut niin kauan yksin, että yritin jopa etsiä fwb-suhdetta, mutta nyt ei sitten löydy sellaistakaan. Minulla on Tinder ja jonkin verran matcheja, mutta huonosti tulee sielläkään treffikutsuja. En mielestäni ole mitenkään ruma, mutta jokin vaan tökkii. Ehkä pitäisi löytää elämään jokin niin aikaa vievä harrastus, että ei ehtisi suremaan. En kyllä tiedä mikä sellainen voisi olla.