Ei-kristitty: Mietitkö koskaan että mitäs jos kristittyjen Jumala onkin totta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus todistaa vain omasta epäuskostasi.

Kaikki ihmiset tietää sisimmässää, että Jumala on, mutta esittävät tietoisesti tietämätöntä, koska eivät halua toimia Jumalan tahdon mukaan vaan seurata omia himojaan.

Niin kuin on Kirjoitettu: Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen. Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään.

2. Pietarin kirje 3:5‭-‬7

Huoh... kehäpäätelmää, much?

Se on Totuus ja omalla kohdallasi sinä sen sisimmässäsi tiedät.

Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä —

Roomalaiskirje 2:14‭-‬15 FB38

Totta kai joskus käy mielessä.

En, kuten en mieti muidenkaan satujen osalta.

Jos näin on, niin voi kyynel. Siihen saakka elän onnellisena ateistina.

Ehkä joskus 12-vuotiaana mietin. Mutta nyt nelikymppisenä en todellakaan. Jumalan olemassaolo siten, kun kristinuskonnossa uskotaan, on pähkähullu. En kykene uskomaan siihen. Epäloogista.

Jos alkaisin kaivata uskontoa elämääni, hakeutuisin todennäköisesti zeniläisyyden pariin. Jostain syystä myös hindulaisten ajatus sielunvaelluksesta kiehtoo. Olisi hauska ajatella, että hyvän elämän elänyt saisi palkinnoksi uuden elämän hyvissä lähtökuopissa ja pahaa tehnyt syntyisi vaikka kärpäsenä. Mutta toisaalta, kärpänen varmasti viihtyy hyvin kärpäsen elämässään eikä haaveile elämästä ihmisenä :-)

hyvä sivusto: http://www.eroakirkosta.fi/

Vierailija kirjoitti:

nämä Vauvan keskustelut, joissa puhutaan häpeästä, ahdistuksesta, masennuksesta jne... Jos on paha olo niin mitä jos onkin mahdollista olla hyvä olo? Vapaus niistä?

Tietenkin on mahdollista olla hyvä olo eikä siihen jumalia tarvita (tai no jotkut ehkä tarvitsee mutta ei se ole ainoa ratkaisu).

Minun on hyvin vaikea ymmärtää uskovia, vaikka toki kunnioitankin jokaisen uskoa.

Ihminen yleensä uskoo siihen, mitä hänelle on opetettu lapsesta pitäen ja mitä hän on nähnyt ympärillään.  Suurin merkitys on siis  sillä, mihin päin maailmaa ja minkälaiseen perheeseen sattuu syntymään, eli mikä on uskontona siellä ja juuri siinä perheessä.

Jotkut sitten kokevat jonkinlaisen herätyksen myöhemmin ja ns. tulevat uskoon tai jopa vaihtavat uskontokuntaa. Näissäkin tilanteissa ympäristöllä on määräävä merkitys.

Oletetaan, että muslimi vaihtaa kristinuskoon, kuten ovat tehneet jotkut Suomeenkin muuttaneet turvapaikanhakijat. Heidän uskonsa ei ole ollut sitä ennen vahva (eivät vaihtaisi, jos olisi) ja vaihto tapahtuu Suomen valtauskontoon, josta joku on heille käynyt kertomassa. Kyseessä on siis selvä tapauskovainen.

Sitten on joitakuita, jotka kokevat hengellisen heräämisen vaikkapa buddismiin. Tällaiset ihmiset ovat useimmiten sellaisia, että he ovat jollain lailla hukassa itsensä kanssa ja etsivät jotain viiteryhmää, johon voisi kuulua.

Tarkoitukseni ei ole tuomita ketään, on ihan hyvä, jos ihminen saa uskostaan voimaa tässä maailmassa kahlaamiseen. Minun kohdallani se ei toimi.

Eikös jeesus kuollut jotta me kaikki päästäisiin taivaaseen😂

Vierailija kirjoitti:

Eikös jeesus kuollut jotta me kaikki päästäisiin taivaaseen😂

Ei.

Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan. Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.