Tytöt haluavat tyttöjen värejä ja pojat poikien
http://yle.fi/uutiset/3-9415320
Roivainen tutki väitöskirjaansa varten museokokoelmia ja haastatteli 5–7-vuotiaita lapsia. Roivaisen mukaan lapset itse painottavat vaatteiden mukavuutta, niiden yhdenmukaisuutta toisten lasten kanssa sekä värejä ja kuvioita.
Haastattelujen myötä tuli ilmi, että lapset haluavat saada oman mielipiteensä kuuluviin vaatteita valittaessa. Roivaisen mukaan lapsille selkeät, kirkkaat ja puhtaat värit ovat tärkeitä.
– Vastauksissa tuli esille, että lapsille on tärkeää, onko vaatteissa tyttöjen vai poikien värejä. Lapset kokivat tärkeäksi, että he pukeutuvat tietyn sukupuolen mukaan.
Kommentit (49)
Mitäs väliä sillä on jos tyttö haluaa tyttöjen värisiä vaatteita? Ei yhtään mitään, antaa haluta.
Mun poika tykkäsi vaaleanpunaisesta ja violetista 4-vuotiaaksi asti, halusi sen värisiä vaatteita kaupasta, mutta kun sitten meni päiväkotiin oppi hyvin nopeasti muilta lapsilta mitkä on hyväksytyt "poikien värit".
No mä taas uskon, että se on sukupuolen sisään rakennettua, että tytöt keskimäärin tykkäävät pinkistä enemmän kuin pojat. Se vaan on niin.
Vierailija kirjoitti:
No mä taas uskon, että se on sukupuolen sisään rakennettua, että tytöt keskimäärin tykkäävät pinkistä enemmän kuin pojat. Se vaan on niin.
Mikään ei... 'vain ole niin '.
Kaikkeen sosiaaliseen olemassaolevaan löytyy aina joku järjellinen selitys.
Kenenkään 'usko' asian suhteen ei riitä miksikään selitykseksi.
Syitä ovat esim. lapsen sosiaalistaminen sukupuoleensa ja kasvuympäristöönsä,ehdollistaminen,kiittäminen,palkitseminen,ikätoverien suosio ja hyväksyntä, vanhempien taholta tuleva opetus ja ohjailu ja vanhempien omat oletukset (esim. lahjan ostossa) jne. (halujakin voidaan tietyssä iässä ohjata) "Ethän sinä nyt tuollaista 'tyttöjen väriä' ainakaan halua" jne.
Ja lapsethan tunnetusti oppivat pian....
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on toiminut aivopesu. Aikaisemmin pojat halusivat punaista ja tytöt sinistä.
Määrittele "aikaisemmin"? Minä -75 syntynyt olin erikoinen lapsena, kun en tykännyt punaisesta ja jopa inhosin vaaleanpunaista. Ja -81 syntynyt siskoni rakasti vaaleanpunaista.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs väliä sillä on jos tyttö haluaa tyttöjen värisiä vaatteita? Ei yhtään mitään, antaa haluta.
Lapsessahan se vika ei ole, vaan niissä, jotka tuuppaa sitä tyttöjen juttua/poikien juttua niille lapsille. Mihin sellaista nykyaikana tarvitaan? Ei mihinkään. Silti vanhat ja nuoremmatkin anopit ilmeisesti kuvittelee, että pojille kuuluu kunnon työkalut ja tytöille pinkit rimpulat.
Vierailija kirjoitti:
Meidän pojalla oli monta vuotta alle kouluikäisenä vaihe, että tykkäsi punaisesta, violetista ja vaaleanpunaisesta. Vasta noin viisi-kuusivuotiaana kaverit saivat vakuutettua, etteivät pojat käytä varsinkaan vaaleanpunaista ja sininen on hyvä väri.
Nuorempi lapsi, tyttö, on taas kasvanut isoveljensä vaikutuspiirissä on täysin vakuuttunut, että sininen on paras väri mitä on olemassa. Kaikesta tyttö valitsee aina sinisen.
Aivan kuten tutkimuksessakin: "lapset itse painottavat vaatteiden yhdenmukaisuutta toisten lasten kanssa."
Jos kaikille pojille jossain kaupungissa alettaisiin pukea keltainen vyö, kaupunkiin muuttava nelivuotias poika olisi varmasti parissa viikossa vakuuttunut, että hänen pitää saada keltainen vyö, koska "pojilla kuuluu olla keltainen vyö."
Ja kun poika kasvaa pojasta mieheksi, miehellä täytyy olla rannekello, mielellään kultainen.
Melkolailla itsestään selvä asia että lapset ottavat mallia toisistaan ja haluavat myös pukeutumisella olla osa ryhmää johon kuuluvat tyttöjä tai poikia. Yhtä selvää ei ehkä ole se miksi jostakin väristä tai vaikka kuviosta on muodostunut tyttöjen juttu ja toisista poikien, miksi sininen mielleetään poikien väriksi ja paunainen tyttöjen.
5 vuotias poikani juuri kinusi pinkkia tai liilaa takkia takkiostoksilla. Hänellä on myös melkeinpä ainoastaan pinkkejä sukkia. Pitää mylittleponysta ja helinä keijusta. Ja sukkahouisuista.
Tytön lempiväri on keltainen (2v). Ja käyttää loppuu veljensä spidermanjutut.
Ei edes olla kasvatettu sukupuolineutraalisti.
Tykkäähän transvestiititkin naisten vaatteista jo lapsesta asti, vaikkei siihen todellakaan kannusteta. Jos haluat olla osa vertaisryhmää ja saada samanlaisia kavereita, sitten on vähän pakko pukeutua samalla tavalla.
Vaikka kotona lapset puettaisiin sukupuolineutraaleihin väreihin, saavat lapset vaikutteita ulkomaailmasta. Kulttuurimme on sellainen, että tyttöjen tulee olla prinsessoja ja poikien leikkiä autoilla. Myöhemmin ehkä sitten tulee se oma identiteetti esille, että haluaako mennä siihen valmiiksi annettuun muottiin vai ei.
Mielestäni kaikki saa pukeutua ihan mihin väriin tahtoo. Tämä vouhotus on menossa jo toiseen ääripäähän, sillä kun joku sanoo "Meillä tyttö tykkäsi luonnostaan pinkistä ja poika sinisestä", niin heti kauhea vastaväittely, ettei näin voi olla vaan tämä on ihan varmasti opittua. Toisinpäin taas tilanne on kaikille ok. Jos joku sanoo, että hänen tyttärensä tykkää sinisestä, niin tämä on kaikkien mielestä ok ja luonnollista (niinkuin se onkin) Miksi tyttö ei kuitenkaan pinkistä voi tykätä ihan luonnostaan, vaan heti väitetään että tämä on opittua? En yhtään ihmettelisi, jos vaikka joku uniikkilumihiutaleen-Nikopetterin mamma pukisi tätä ihan äidin tahdosta mekkoihin ja pinkkiin, koska nyt on niin coolii olla erilainen ja kertoa kaikille, kuinka meillä ollaan sukupuolineutraaleja.
Älkää käsittäkö väärin: jokainen saa pukeutua, miten haluaa. Tyttö saa olla "poikamainen" ja poika "tyttömäinen", mutta muistakaa, että tämä toimii myös toiste päin. Tyttö saa olla pinkistä tykkäävä prinsessa, jos tahtoo ja poika supersankari.
Niin? Mikä on aloituksen pointti? Värejä markkinoidaan lapsille erittäin mustavalkoisen sukupuolittuneesti. Tietysti se vaikuttaa. Miksi aikuiset naiset ja miehet eivät pukeudu vain pinkkiin ja siniseen?:) Koska se on lapsille markkinoitu juttu. En ymmärrä miten aikuiset eivät ymmärrä miten manipuloitavissa ja ohjailtavissa lapset ovat. He menevät sinne minne käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Niin? Mikä on aloituksen pointti? Värejä markkinoidaan lapsille erittäin mustavalkoisen sukupuolittuneesti. Tietysti se vaikuttaa. Miksi aikuiset naiset ja miehet eivät pukeudu vain pinkkiin ja siniseen?:) Koska se on lapsille markkinoitu juttu. En ymmärrä miten aikuiset eivät ymmärrä miten manipuloitavissa ja ohjailtavissa lapset ovat. He menevät sinne minne käsketään.
Kyllähän se ohjailu vielä aikuisenakin moneen vaikuttaa
(...ja armeijassa eritoten Siellähän sitä mennnään ihan sinne mihin käsketään ja ihan alusvaatteita myöten niin pukeutuneina kuin siellä on määrätty. Eikö muka vaikuta ?)
kirjoitti:
Mielestäni kaikki saa pukeutua ihan mihin väriin tahtoo. Tämä vouhotus on menossa jo toiseen ääripäähän, sillä kun joku sanoo "Meillä tyttö tykkäsi luonnostaan pinkistä ja poika sinisestä", niin heti kauhea vastaväittely, ettei näin voi olla vaan tämä on ihan varmasti opittua. Toisinpäin taas tilanne on kaikille ok. Jos joku sanoo, että hänen tyttärensä tykkää sinisestä, niin tämä on kaikkien mielestä ok ja luonnollista (niinkuin se onkin) Miksi tyttö ei kuitenkaan pinkistä voi tykätä ihan luonnostaan, vaan heti väitetään että tämä on opittua? En yhtään ihmettelisi, jos vaikka joku uniikkilumihiutaleen-Nikopetterin mamma pukisi tätä ihan äidin tahdosta mekkoihin ja pinkkiin, koska nyt on niin coolii olla erilainen ja kertoa kaikille, kuinka meillä ollaan sukupuolineutraaleja.
Älkää käsittäkö väärin: jokainen saa pukeutua, miten haluaa. Tyttö saa olla "poikamainen" ja poika "tyttömäinen", mutta muistakaa, että tämä toimii myös toiste päin. Tyttö saa olla pinkistä tykkäävä prinsessa, jos tahtoo ja poika supersankari.
No mitä 'saamista' tyttö siihen sitten tarvitsee voidakseen pukeutua pinkkiin ja leikkiäkseen prinsessaa ja nukkekodissaan barbeilla ?
Kaikki lelukaupat ja kaikkien markettien joululahjakatalogithan jne. yms.yms.joka tapauksessa ohjaavat hänet juuri niiden leikkien pariin . Hänenhän odotetaan ja oletetaan leikkivän juuri niin ja hänelle ostetaan juuri sensuuntaisia lahjoja mitä niissä leikeissä tarvitaan (...tai mille mainostajat ovat luoneet kysyntää manipuloimalla). Kukaan ei kiusaa häntä koulussa,vanhemmat eivät moiti,naapurit eivät ihmettele häntä hänen niiden leikkiensä takia. Lupaa leikkiä niitä hänen ei tarvitse pyytää yhtään keneltäkään. sanalla sanoen: jos kulttuurimme näkee, eli kulttuurissamme 'nähdään jo tytön' ja 'naisen' käsitteetkin jonain 'pinkkinä' , niin ihan turha korostaa ja alleviivata sitä,että tyttö 'saa' valita pinkin ja pukeutua pinkkiin. Juuri niinhän hänen oletetaankin tekevän ja oletetaan pitävän siitä ja sitä ikäänkuin 'luonnostaan' itselleen kuuluvana ja sukupuolensa suorastaan lankeavana asiana. Demarinaisten mainoskassi johon oli kirjoitettu viesti "hankala sukupuoli" oli nimenomaan pinkki.Ihanko sattumalta ? Ja aikuisille vielä...
Nollatutkimus, koska ei vastaa mitenkään kysymykseen :miksi näin on ja miten ne valinnat opitaan ja miksi ne värit olivat niiden haastateltujen lasten mielestä tärkeitä.
SE olisi ollut sitä tutkimuksen arvoista.
Se ,että lapset 'valitsivat' ei kerro mitään muuta kuin ,että hyvin on ' oikea väri/oikea sukupuoli' -oppi mennyt perille.Lapset eivät ole aikuisia,tämä olisi haastattelussa pitänyt ottaa huomioon.
Jos lapsi sanoo esim. "koska se on tyttöjen väri', niin tutkija ei ainakaan saisi lähteä siitä että jotain sukupuolitettua värikarttaa todellisuudessa on olemassakaan .Hän toki kirjaisi vastauksen,mutta toteaisi siitä itsekin lisäksi sen perusteella jotain muuta,kuin että 'koska se on tyttöjen väri' ,tai 'koska lapset sitä pitivät sitä 'tyttöjen värinä'.
Puna-sinijaottelijat! Miksi halu pukeutua sattumoisin täysin samoin kuin ikätoverit kääntyy yhtäkkiä negatiiviseksi pissisilmiöksi teini-iässä?
Jos tyttö nyt vaan sisäsyntyisesti haluaa pukeutua pinkkiin niin haluaako teinikin sitten ihan sisäsyntyisesti sen Kånkenin?
"Teini nyt vain halusi kånkenin repun vaikka meillä ei sitä ole koskaan tuputettu ja ihan kaikenlaisia reppuja me kotona käytetään."
Lapset jos ketkä ovat alttiita ympäristön vaikutuksille, ja vaikka pinkin haluaminen on täysin ok, on järjen köyhyyttä väittää että se on jotenkin luontaista eikä ympäristön "paineen" tulos.
Olennaista tuossa ei ole tiettyjen värien kuuluminen tietylle sukupuolelle, vaan itse sukupuoli jonka lapset tiedostavat ja haluavat tuoda esille jollain tavalla. Ei siis ole olemassa tyttöjen ja poikien värejä, mutta on olemassa sukupuoli jota lapset haluavat ilmentää, ja siihen miten he tuovat sitä esille vaikuttaa vallitseva kulttuuri.
Se, että suurin osa tytöistä tykkää tietyssä iässä pukeutua pinkkiin, ei saa tarkoittaa sitä, että joku tyttö pakotetaan pukeutumaan pinkkiin.
Ja kun se pinkki kausi suurimmalla osalla menee jossain vaiheessa ohi, pitäisi äitien hyväksyä sekin.