Lue keskustelun säännöt.
Pikkunaisia: kuka on suosikkisi? keneen heistä samastut?
21.01.2017 |
Kyse on siis tietysti Mary Jo Alcottin romaanista ja siihen perustuvasta elokuvasta Pikkunaisia (Little Women).
Kuka heistä on suosikkisi tai keneen pikkunaisista samastut? Valitse vastauksesi jomman kumman perusteella.
Kirjoita mielellään kommentti, jossa perustelet valintasi.
Kommentit (37)
Kuka heistä muuten kuoli?
Oli suosikkikirjoja ja TV-sarjankin katsoin aikoinaan. Eikö tämä Jo ollut ikään kuin päähenkilö?
En varsinaisesti samaistunut kehenkään, mutta ehkä Amyn persoona on lähinnä omaani. Minusta tuntuu, että tähän ei saa kyllä vastauksia juuri kuin yli 50-vuotiailta kuten minä. Taitaa olla niin mennyttä maailmaa nämä klassikko-tyttökirjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amystä tuli kuvataiteilija lissuvaiheen jälkeen. Maailmankuva on niin vanha että vaikea samastua. Lapsena tykkäsin eniten Josta. Kaikki tytöt päätyvät olemaan ensisijaisesti hyviä äitejä, blaah. Paitsi Beth, joka kuoli nuorena ja neitsyenä.
Amy oli sympaattisin. Jo oli ärsyttävä. Beth oli säälittävä ja Meg oli tylsä.
Kirjoissa elellään ensimmäisen maailmansodan ja Bunuenin Kristitynvaelluksen tunnelmissa. En usko että nappaa nykyaikana.
Vierailija kirjoitti:
Kuka heistä muuten kuoli?
Oli suosikkikirjoja ja TV-sarjankin katsoin aikoinaan. Eikö tämä Jo ollut ikään kuin päähenkilö?
En varsinaisesti samaistunut kehenkään, mutta ehkä Amyn persoona on lähinnä omaani. Minusta tuntuu, että tähän ei saa kyllä vastauksia juuri kuin yli 50-vuotiailta kuten minä. Taitaa olla niin mennyttä maailmaa nämä klassikko-tyttökirjat.
Beth kuoli. Hän sairastui nuorena, ja parani ensin, mutta jäi heikoksi ja kuoli myöhemmin. Beth ei kasvanut koskaan aikuisuuteen.
Jo oli päähahmo, kyllä.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudenkuun Emiliasta kertova sarja on kestänyt paremmin aikaa, samoin Annat. Pahiten on vanhentunut Katy Carr -sarja.
Jo, koska hän oli älykäs, nokkela, rohkea ja taitava. Arvostan hyvää kirjoittajaa.
Hänen miesmakuaan epäilen edelleen miehen korkean iän vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena samaistuin eniten Bethiin, sairaalloinen reppana jota elämä potki päähän. Minusta tuli kuitenkin Meg, kunnon perinteinen vaimo ja äiti, jota pidin teini-iässä kammottavan tylsänä :D
Olen 37, aina rakastanut lukemista. 16-v tytärtäni en ole saanut innostumaan, mikä salaa vähän harmittaa, olisin voinut suositella tätäkin :)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena samaistuin eniten Bethiin, sairaalloinen reppana jota elämä potki päähän. Minusta tuli kuitenkin Meg, kunnon perinteinen vaimo ja äiti, jota pidin teini-iässä kammottavan tylsänä :D
Olen 37, aina rakastanut lukemista. 16-v tytärtäni en ole saanut innostumaan, mikä salaa vähän harmittaa, olisin voinut suositella tätäkin :)
Ei Beth mikään "reppana" ollut. Et osaa arvostaa hänen hyväsydämisyyttään, epäitsekkyyttään ja hiljaista viisauttaan. Beth oli myös luova ja musikaalinen. Beth on minun lempihahmoni.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jo, koska hän oli älykäs, nokkela, rohkea ja taitava. Arvostan hyvää kirjoittajaa.
Hänen miesmakuaan epäilen edelleen miehen korkean iän vuoksi.
Kirjailija olisi halunnut jättää Jon naimattomaksi, mutta kustantaja vaati tälle miestä. Niinpä kirjailija päätti naittaa tämän vanhalle antisankarille eikä komealla Laurielle.
Kirjathan perustuvat kirjailijan omaan lapsuudenperheeseen. Oikeista sisaruksista yksi kuoli nuorena ja yksi avioitui. Amyn esikuvasta Maysta tuli kuuluisa taiteilija, Louisa itse pysyi Jon lailla naimattomana ja oli ilmeisesti naisiin kallellaan. Kirjastahan huomaa nykyluennalla, että Jo on aika butch.
Itseasiassa kirjailija on Louisa May Alcott, ei mikään Mary Jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa kirjailija on Louisa May Alcott, ei mikään Mary Jo.
Toki :D Noita nimiä pyöritellessä tuli kirjoitettua vahingossa väärin.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena samaistuin eniten Bethiin, sairaalloinen reppana jota elämä potki päähän. Minusta tuli kuitenkin Meg, kunnon perinteinen vaimo ja äiti, jota pidin teini-iässä kammottavan tylsänä :D
Olen 37, aina rakastanut lukemista. 16-v tytärtäni en ole saanut innostumaan, mikä salaa vähän harmittaa, olisin voinut suositella tätäkin :)Ei Beth mikään "reppana" ollut. Et osaa arvostaa hänen hyväsydämisyyttään, epäitsekkyyttään ja hiljaista viisauttaan. Beth oli myös luova ja musikaalinen. Beth on minun lempihahmoni.
ap.
Olen lukenut kirjan viimeksi teininä, ja silloin Beth vaikutti ärsyttävältä reppanalta tarmokkaisiin siskoihinsa verrattuna. Varmasti nyt kokisi hahmon eri tavalla.
Ot:Myös esim. Kaikki isäni hotellit näyttäytyy eri valossa nyt kuin 20 vuotta sitten. Ja Forrest Gump. Ja, ja...
..ja sitten on niitä, joita en tule enää koskaan lukemaan uudestaan: Viimeisellä rannalla, Juokse tai kuole jne. Mutta Pikku naisiin voisi joskus palata, ja Boylstonin Helenoihin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena samaistuin eniten Bethiin, sairaalloinen reppana jota elämä potki päähän. Minusta tuli kuitenkin Meg, kunnon perinteinen vaimo ja äiti, jota pidin teini-iässä kammottavan tylsänä :D
Olen 37, aina rakastanut lukemista. 16-v tytärtäni en ole saanut innostumaan, mikä salaa vähän harmittaa, olisin voinut suositella tätäkin :)Ei Beth mikään "reppana" ollut. Et osaa arvostaa hänen hyväsydämisyyttään, epäitsekkyyttään ja hiljaista viisauttaan. Beth oli myös luova ja musikaalinen. Beth on minun lempihahmoni.
ap.
Olen lukenut kirjan viimeksi teininä, ja silloin Beth vaikutti ärsyttävältä reppanalta tarmokkaisiin siskoihinsa verrattuna. Varmasti nyt kokisi hahmon eri tavalla.
Ot:Myös esim. Kaikki isäni hotellit näyttäytyy eri valossa nyt kuin 20 vuotta sitten. Ja Forrest Gump. Ja, ja...
..ja sitten on niitä, joita en tule enää koskaan lukemaan uudestaan: Viimeisellä rannalla, Juokse tai kuole jne. Mutta Pikku naisiin voisi joskus palata, ja Boylstonin Helenoihin :)
Turha enää selitellä!!
No ei nyt sentään :D
ap.
Vierailija kirjoitti:
Jon olisi pitänyt saada Laurie.
Niinhän sitä lapsena ajatteli, kun oli lukenut miljoona kirjaa kaavalla "tyttö ja poika ystävystyvät -> tyttö ja poika rakastuvat".
Kun lukee kirjan aikuisiällä uudestaan, huomaa että heidän välillään ei olemitään romanttista Jon puolelta. Siinähän Jon hienous ja ajattomuus on, että hän ei mitenkään uppoa aikansa odotuksiin.
Jatko-osissa sitten kaikki menee pieleen, kun sisaruksia aletaan taivutella tyttökirjallisuuden muotteihin. Niin kuin Jo sen sanoo: Kaikki menee sekaisin, kun ihmiset alkavat rakastua. Tai jotain sinne päin.
Olen lukenut kirjat usein aikuisena ja tykkään edelleen. 90-luvulla tehty elokuva on mielestäni ainoa onnistunut ns. tyttökirjan filmatisointi ikinä. Rakastan vauvaani mielettömästi, ainoa asia johon olen pettynyt hänen sukupuolessaan on, että hänelle ei oikein voi tuputtaa tyttökirjoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo, koska hän oli älykäs, nokkela, rohkea ja taitava. Arvostan hyvää kirjoittajaa.
Hänen miesmakuaan epäilen edelleen miehen korkean iän vuoksi.
Kirjailija olisi halunnut jättää Jon naimattomaksi, mutta kustantaja vaati tälle miestä. Niinpä kirjailija päätti naittaa tämän vanhalle antisankarille eikä komealla Laurielle.
Kirjathan perustuvat kirjailijan omaan lapsuudenperheeseen. Oikeista sisaruksista yksi kuoli nuorena ja yksi avioitui. Amyn esikuvasta Maysta tuli kuuluisa taiteilija, Louisa itse pysyi Jon lailla naimattomana ja oli ilmeisesti naisiin kallellaan. Kirjastahan huomaa nykyluennalla, että Jo on aika butch.
Korjaan itseäni. Tuossa ylempänä lukee "Jon lailla naimattomana", vaikka tietenkin tarkoitin että naimattomana, toisin kuin kirjasarjan Jo.
Vierailija kirjoitti:
Olen lukenut kirjat usein aikuisena ja tykkään edelleen. 90-luvulla tehty elokuva on mielestäni ainoa onnistunut ns. tyttökirjan filmatisointi ikinä. Rakastan vauvaani mielettömästi, ainoa asia johon olen pettynyt hänen sukupuolessaan on, että hänelle ei oikein voi tuputtaa tyttökirjoja...
Pikku miehiä on kyllä kovaa kamaa meidän 5v:n mielestä.
Jo oli moderni, fiksu kirjailijanalku joten valinta on itsestään selvä. Kirjallisesti lahjakas on myös "taiteellisesti lahjakas", jonka olit laittanut Amylle. En oikein edes muista Amya, mutta eikö hän ollut parven "nätti tyttö"?