Lue keskustelun säännöt.
Haluan sääliä
21.01.2017 |
Kuvittelen usein tilanteita jossa minulle sattuisi jotain. Tulisi vaikka jokin kuolettava sairaus, syöpä tai vaikka onnettomuus. Mitä vain jossa minulle käy jotenkin huonosti. Ja kuvittelen että ihmiset säälisivät minua. Minulle tulee siitä hyvä mieli. Miksi näin?
Oikeassa elämässä en sääliä kerjää, mutta en koe mitenkään negatiivisena asiana jos niin sattuisi käymään.
Onko tämä jotenkin outoa? Olen mielestäni aina ollut tällainen, mutta en ole sen kummemmin ajatellut asiaa.
Kommentit (6)
Oikeasti kaipaat huomiota ja välittämistä. Sinulla on tunnevajaus näistä tunteista, kaipaat näitä tuntemuksi toisilta ihmisiltä. Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulutat energiaasi aivan väärin. Kannattaisi luopua tuollaisista ajatuksista ja tehdä jotain kehittävää.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluu johkin ikään, ennenkuin tajuaa, että saattaa oikeasti sairastua ja kuolla.
Nuori luulee vielä olevansa kuolematon.
Olen yli 30v. Minulta kyllä puuttuu sellainen yleinen elämän arvostuksen puuttuminen. Minulle ei ole koskaan sattunut mitään erityisen isoja asioita. Ei hyvässä eikä pahassa. En näe tulevaisuutta mitenkään valoisana tai hyvänä asiana. Vähän sellaisena mitä nyt vaan pitää jatkaa. Tämä harmittaa välillä niin kovasti. Haluaisin että löytäisin jonkin syyn miksi elää. Ehkä jos joku syöpä tulisi jonka voittaisi niin alkaisikohan sitä näkemään elämän uudessa valossa.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti kaipaat huomiota ja välittämistä. Sinulla on tunnevajaus näistä tunteista, kaipaat näitä tuntemuksi toisilta ihmisiltä. Siksi.
Tämähän se voisi olla. Olen aika syrjäytynyt nykyisellään eikä minulla olekaan erityisesti kavereita. Mielenterveysyhdistyksellä olen alkanut käymään että saa edes vähän kontaktia muihin.
Kuuluu johkin ikään, ennenkuin tajuaa, että saattaa oikeasti sairastua ja kuolla.
Nuori luulee vielä olevansa kuolematon.