Lue keskustelun säännöt.
Koulutukseen pääseminen helpompaa kuin koskaan. Nuoriso syrjäytyy muista syistä!
18.01.2017 |
Mietin, että miksi koko ajan keskitytään helpottamaan opiskelemaan pääsyä, kun se ei koskaan ole ollut näin helppoa. Vielä noin 15 vuotta sitten sama opiskelija pystyi ottamaan vastaan useamman korkeakoulupaikan samalla kerralla. Enää ei edes amk:hon ja yliopistoon pysty hakemaan erikseen.
Korkeakoulupaikkojen määrää luvattiin lisätä tuhansilla pari vuotta sitten. Ammatilliseen koulutukseen eivät aikuiset pysty enää hakemaan nuorten yhteishaussa, ja korkeakouluihin on laitettu tiukat ensikertalaiskiintiöt. Ja kas kummaa, silti melkein 20% alle 25-vuotiaista on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Kommentit (24)
Mitä se koulun käyminen hyödyttää, jos työpaikkoja ei ole?
Nuori on vain muutaman vuoden poissa rumentamassa tilastoja ja ilmaisena orjana nykyään melkein kaikkiin opintoihin sisältyvissä "työssäoppimisjaksoilla."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi saada pakolliseksi tuo peruskoulun jälkeinen tutkinto. Se on tää vapaa kasvatus kun lapsilta ei enää mitään vaadita.
Johan se käytännössä on. Ei saa alle 25 v työkkärirahaa, jos ei ole ammattitutkintoa tai ainakin hakenut niihin vai miten se on.
Eivät ne avoimet työpaikat sillä lisäänny, että istutetaan ihmisiä koulussa väkisin. Ja sitä paitsi ne koulut maksavat ja paljon.
Nuo ensikertalaiskiintiöt eivät auta mitään; ne lisäävät vain ongelmia. Ensikertalaiskiintiöt kannattaisi poistaa, eli parhaat (parhaiten pääsykokeessa menestyneet) otettaisiin opiskelemaan riippumatta siitä onko aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon vai ei. Vanha järjestelmä jossa opiskelijat valittiin joko yo-arvosanojen JA pääsykokeen tai pelkän pääsykokeen perusteella oli paras. Minusta jokainen voi suorittaa niin monta tutkintoa kuin haluaa, se ei ole minulta pois. Koska työelämä muuttuu koko ajan on oltava uudelleenkouluttautumisen mahdollisuus. Niin taidehistorian tohtorikin pääsisi helpommin työelämään. Syy nuorten syrjäytymiseen on työpaikkojen vähyydessä. Sitä paitsi ensikertalaiskiintiöt asettavat liian suuria paineita lukiolaisille, ja siinä iässä ei useinkaan ole valmis tekemään loppuelämän urapäätöksiä! Olisi hyvä, jos nuorillakin olisi mahdollisuus ensin suorittaa joku tutkinto, jolla etsiä töitä, ja jos myöhemmin joutuu työttömäksi, jos alalta ei löydykään töitä tai ei enää pysty työskentelemään kys. alalla, voisi kouluttautua uudelleen.
kannattaako sieltä peruskoulusta sitten enää säästää.. Enemmän resursseja, aikaa ja henkilökohtaista opastusta. Luokkakoot pienemmäksi ja opettajille valtaa. Nykyään suurelle osalle peruskoulun yläluokat on huvitusta varten. Paikka missä haistatetaan vittua auktoriteeteille ja nähdään kavereita.
Ensin puhut korkeakoulupaikoista ja sitten peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Mitäköhän nyt ihan tarkalleen tällä haet
Itse olen 23-vuotias lukion käynyt. Sen jälkeen ollut jo 4vuotta kokopäiväisessä työssä ja nyt hakemassa ensimmäistä kertaa (yliopistoon).
Pääsyprosentti tuonne on 3% kaikista sinne hakeneista. Eikä muuten ole oikis eikä lääkis.
En varsinaisesti sanoisi että korkeakouluihin olisi mitenkään HELPPO päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensikertalaiskiintiöt siis lisäävät vain ongelmia; niiden takia esim. pitkäaikaistyöttömän taidehistorian maisterinkin on vaikeaa hankkia uutta, työllistävämpää koulutusta, koska todellakin suurin osa (n. 75 %) aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille. Minusta vapaiden markkinoiden laki olisi paras koulujen aloituspaikoissakin; parhaiten pääsykokeissa menestyvät pääsevät sisään eikä säälipisteitä anneta ensikertalaisuudesta.
Lisäksi olisi hyvä olla enemmän täydennyskoulutuksia, joilla voisi muuntokouluttautua esimerkiksi sairaanhoitajasta laboratoriohoitajaksi, kielten maisterista opettajaksi jne. Suomessa kun joka työhön vaaditaan täsmäkoulutus, eikä sairaanhoitajaa oteta esim. mielellään laboratoriohoitajan työhön, ainakaan jos työkokemusta näytteenotosta ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se koulun käyminen hyödyttää, jos työpaikkoja ei ole?
Nuori on vain muutaman vuoden poissa rumentamassa tilastoja ja ilmaisena orjana nykyään melkein kaikkiin opintoihin sisältyvissä "työssäoppimisjaksoilla."
Eipä se niiden työharjoittelijoiden tuottavuus alussa ainakin järin suuri ole, lisäksi sitoo työntekijän neuvomaan ja opettamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensin puhut korkeakoulupaikoista ja sitten peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Mitäköhän nyt ihan tarkalleen tällä haet
Itse olen 23-vuotias lukion käynyt. Sen jälkeen ollut jo 4vuotta kokopäiväisessä työssä ja nyt hakemassa ensimmäistä kertaa (yliopistoon).
Pääsyprosentti tuonne on 3% kaikista sinne hakeneista. Eikä muuten ole oikis eikä lääkis.
En varsinaisesti sanoisi että korkeakouluihin olisi mitenkään HELPPO päästä.
Sisäänpääsyprosentti kaikista hakijoista ei kerro koko totuutta. Kuinka osa hakijoista on ensikertalaisia, joille 70% paikoista on varattu? Kuinka moni osallistuu pääsykokeeseen? Kuinka moni tekee pääsykokeen tosissaan, eikä vain käy katsastamassa tilannetta? Kuinka monelle ko koulutus ei ole ensimmäinen vaihtoehto ja peruu paikan kun ei olekkaan varma, että haluaa käyttää ensikertalaisuutensa kyseiseen tutkintoon?
Omalla alallani sisäänpääsyprosentti myös näennäisesti pieni. Varsinaiseen pääsykokeeseen saapuu nippanappa puolet kaikista hakijoista.
Minulla on ainakin se tunne että koulutusta ei käydä itsensä vuoksi, vaan työnantajan vuoksi. Se että sinulla on paperi koulusta oikeuttaa sinut tiettyihin töihin työnantajan kannalta. Väkisin väännät insinööriksi ja opiskelet pakkoruotsit ja pakkoenglannit ja pakkomatikat yms. Etkä tee niillä itse mitään.
Otetaan vaikka insinööri ja 5 vuotta töitä tehnyt asentaja, molemmat pystyvät samalla tavalla suunnittelemaan tai piirtämään cadillä, sekä luomaan asiakirjoja tai laskemaan matematiikkaa. Kuinka moni nykyinsinööri esim osaa differentiaalilaskentaa tai käyttää sitä mihinkään, ei kovinkaan moni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomesta pitäisi purkaa byrokratiaa niin, että ei vaadittaisi aina täsmäkoulutusta. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi että olisi enemmän täydennyskoulutuksia ja ensikertalaiskiintiöt poistettaisiin.
Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista. Ruotsissa esim. sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen voi jatkaa lääkäriksi, jos haluaa edetä.
Vierailija kirjoitti:
Suomesta pitäisi purkaa byrokratiaa niin, että ei vaadittaisi aina täsmäkoulutusta. Tai sitten toinen vaihtoehto olisi että olisi enemmän täydennyskoulutuksia ja ensikertalaiskiintiöt poistettaisiin.
Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista. Ruotsissa esim. sairaanhoitajan tutkinnon jälkeen voi jatkaa lääkäriksi, jos haluaa edetä.
Samaa mieltä, ja myös alaspäin kouluttautuessa. Korkeasti koulutetuille voisi olla lyhyempi ammatillinen koulutus. Yliopistojen maisteriohjelmissa voisi suosia enemmän siltaopintoja, eikä vaatia vähintään 60 op opintoja uudesta pääaineesta. Kandipaperi on yhtä turha niin työmarkkinoilla kuin uudelleen kouluttautuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä se koulun käyminen hyödyttää, jos työpaikkoja ei ole?
Nuori on vain muutaman vuoden poissa rumentamassa tilastoja ja ilmaisena orjana nykyään melkein kaikkiin opintoihin sisältyvissä "työssäoppimisjaksoilla."
Tämä.
Lisäksi vaikka olisikin pari korkeakoulututkintoa niin ei työnsaanti ole taattu. Kokeilin lisätä itselleni pari kk-tutkintoa mutta silti ei mitään vaikutusta, yllätyin suorastaan, että haastatteluun ei edes kysytty
Vierailija kirjoitti:
Ensin puhut korkeakoulupaikoista ja sitten peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Mitäköhän nyt ihan tarkalleen tällä haet
Itse olen 23-vuotias lukion käynyt. Sen jälkeen ollut jo 4vuotta kokopäiväisessä työssä ja nyt hakemassa ensimmäistä kertaa (yliopistoon).
Pääsyprosentti tuonne on 3% kaikista sinne hakeneista. Eikä muuten ole oikis eikä lääkis.
En varsinaisesti sanoisi että korkeakouluihin olisi mitenkään HELPPO päästä.
Puhuin nuorten syrjäytymisestä ja sen syistä. Koulutuksen keskeyttäneiden määrät ovat suuria, ja jostain syystä opintoihin ei edes jatka suuri osa ikäluokasta. Suuri osa nuorista on myös täysin yhteiskunnan ulkopuolella (ei töissä, koulussa tai hae niihin). Jos 20 % nuorista ei ole edes korkeakoulukelpoisia, niin tarvitaanko nuorille korkeakoulupaikkoja niin paljon, että sillä hankaloitetaan muiden opiskelua? Onko nuorten ongelmien todellinen syy todellakin opiskelupaikkojen puute?
Se, että joku päättää hakea vaikeasti saavutettavalle alalle, ei kerro mitään korkeakouluun pääsyn vaikeudesta yleensä. Yliopistoissa on sellaisiakin aloja, joille pääsee 70-90 % hakijoista. Eli jos ei ole pakko päästä psykalle, niin etköhän sinäkin yliopistoon pääse. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulut on hikipinkoille ja herrojen kakaroille.
Suomessa on ihan liikaa koulutusta jo nyt. Yksinkertaisiin suorittaviin työtehtäviin pitää olla vuosikausien koulutus, vaikka täyspäinen aikuinen oppisi työn muutaman viikon perehdytyksellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin puhut korkeakoulupaikoista ja sitten peruskoulun jälkeisestä tutkinnosta. Mitäköhän nyt ihan tarkalleen tällä haet
Itse olen 23-vuotias lukion käynyt. Sen jälkeen ollut jo 4vuotta kokopäiväisessä työssä ja nyt hakemassa ensimmäistä kertaa (yliopistoon).
Pääsyprosentti tuonne on 3% kaikista sinne hakeneista. Eikä muuten ole oikis eikä lääkis.
En varsinaisesti sanoisi että korkeakouluihin olisi mitenkään HELPPO päästä.Sisäänpääsyprosentti kaikista hakijoista ei kerro koko totuutta. Kuinka osa hakijoista on ensikertalaisia, joille 70% paikoista on varattu? Kuinka moni osallistuu pääsykokeeseen? Kuinka moni tekee pääsykokeen tosissaan, eikä vain käy katsastamassa tilannetta? Kuinka monelle ko koulutus ei ole ensimmäinen vaihtoehto ja peruu paikan kun ei olekkaan varma, että haluaa käyttää ensikertalaisuutensa kyseiseen tutkintoon?
Omalla alallani sisäänpääsyprosentti myös näennäisesti pieni. Varsinaiseen pääsykokeeseen saapuu nippanappa puolet kaikista hakijoista.
Tuo prosenttiosuus kuulostaa Teatterikorkean erikoislinjoilta, esim. tanssitaiteen linja. Tai vastaava erikoisala. En usko että ihan noin pientä sisäänottoprosenttia selittää laajamittainen no show pääsykokeissa.
Suomessa on liikaa laiskoja pomoja, jotka haluu valmiin paketin töihin. Pitää olla passit ja pussit ja kymmenen vuoden kokemus vastaavasta työstä.
Mitä koulutus auttaa, jos naisilta ei saa seksiä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä se koulun käyminen hyödyttää, jos työpaikkoja ei ole?
Nuori on vain muutaman vuoden poissa rumentamassa tilastoja ja ilmaisena orjana nykyään melkein kaikkiin opintoihin sisältyvissä "työssäoppimisjaksoilla."
Se onkin parempi ratkaisu, että nuori istuu kotona syrjäytymässä jo 16-vuotiaana tai kaljalla kaupungilla kavereiden kanssa päivät pitkät.
Koulutuksessa sentään oppii jotain eikä maailmankuva rajoitu siihen omaan kotilähiöön.
Sekin riittäisi mulle, jos nuoren pitäisi lukea 100 kirjaa vuodessa. Mutta edes jotain muuta kuin pleikan pelaamista.
Peruskoulupohjalta ei pärjää vaikka muuttaisi ulkomaille. Jonkin näköistä koulutusta saaneena on paremmat mahdollisuudet vaikka siellä ulkomailla, jos tässä maassa ei työpaikkoja ole.
Jos kerran työpaikkojen olemattomuus on syy siihen, ettei kannata kouluttautua, miksi laittaa lapsia edes peruskouluun? Jos kerran työpaikkoja ei ole, niin olkoot kotona sitten koko elämänsä. Näinkö? Tulee tosi halvaksi, kun luokkakoot pienenee, kun pärjäämättömät heti tiputetaan kelkasta pois. Eihän niistä mitään olis muuten tullukkaa. Parempi ku ei yritä, koska Mikolla markkinoinnissa ei ole töitä tällä hetkellä.
Pitäisi saada pakolliseksi tuo peruskoulun jälkeinen tutkinto. Se on tää vapaa kasvatus kun lapsilta ei enää mitään vaadita.