Meidän työporukka jakaantuu tasan kahteen leiriin.

Kolme tyyppiä on erittäin huumorintajuisia (katson itse kuuluvani tähän), eli tykätään nauraa, heittää vitsejä, keventää raskaaseen henkiseen työhön liittyvää painetta. Ja toiset kolme ovat sitten TÄYSIN huumorintajuttomia. Mitään vitsejä ei suvaita missään olosuhteissa, kahvitunnit kuluvat lehtiä selaillen, musta huumori katsotaan sopimattomaksi käytökseksi. Mä hajoan noihin tosikoihin.. tulee elämästä ja työstä niin helvetin raskasta niiden tosikoiden kanssa. Valitettavinta on se, että esimieheni on tosikoiden kuningas.. täysi nuija.