Harmittaa aikuistua :(

Niin mäkin ajattelin nuorena, että aikuisena on niin seesteistä ja tylsää. Little did I knew.

Älä huoli, ainakin nyt 6v uhmassa olevan tytön isänä aika on puolellani, aika kuluu ja tilanne helpottaa näin uskottelen. Kuusi vuotta josta ainakin puolet on kulunut niin ettei vaimon kanssa voi käytännössä keskustella ja jos yrittää tulee päällepälpätys välittömästi. Tilannetta ei helpota se että olen jonkinsortin burn outissa, aivot niin täynnä kaikkea että välillä haluaisi ottaa ja häipyä muualle, lomalle. En kestä enää kuten ennen mitään ylimääräistä informaatiota, muistini ei pelaa kuten ennen, väsyn helpommin, ja uhmaiässä olevan lapsen päivittäiset kiukuttelut (normaaleissa rajoissa) ei auta toipumistani. Rakastan silti perhettäni mutta vuodet on tehneet tiukkaa pääkopalleni, syytä on niin työ- kuin perhe-elämän vaativuudessa. Mutta tiedän, uskottelen tietäväni, että tilanne helpottaa joskus.