Lue keskustelun säännöt.
Luottamus kun parisuhde mutta eri kodit
17.01.2017 |
Miten te, jotka elätte parisuhteessa mutta myös omilla arjilla kummatkin osapuolet, olette päässeet yli siitä, että pystyttekö luottamaan kumppaniinne, kun ette näe joka päivä tai asu ehkä koskaan yhdessä? Minulle tuli nyt eron jälkeen ensimmäistä kertaa koskaan tilanne vastaan, jossa näyttää siltä että alkanut tapailusuhde ei tule päätymään koskaan yhteenmuuttoon, järkisyistä. Hyväksyn syyt mutta vielä kun en tunne toista kunnolla, epäilyksiä on siitä, että entäs jos toisella onkin samalla joku muu kuin minä.
Kommentit (4)
Edellä oli hyvä vastaus: erillissuhde ei ehkä sovi sinulle. Toisaalta en kyllä suosittelisi missään suhteessa säntäämään saman katon alle vaan joka tapauksessa ensin kehittämään sen luottamuksen erillään asuessa.
Oma suhteeni on kestänyt vajaat 2,5 vuotta eikä yhteen muuttaminen ole vielä ajankohtainen ratkaisu, en tiedä onko ikinä. Taloudellisesti se olisi järkevää, kun nytkin vietämme lähes kaikki viikonloput yhdessä ja usein arkipäivistäkin (illoistakin) yhden tai jopa kaksi. Ei ole tullut mieleenikään käyttää aikaa sen miettimiseen, että miehellä mahdollisesti olisi joku toinenkin. Miksi olisi? Että hän viettäisi 2-4 päivää viikosta (+ kaikki juhlapyhät ja lomat) minun kanssani, vierailisi minun kanssani sukulaisillaan ja esittelisi minut elämänkumppaninaan, mutta sitten muina päivinä olisikin jonkun toisen naisen kanssa joko kotonaan tai muualla? No, aika kiirettä hänellä pitäisi :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettämiselle kyllä löytyy aina aika ja tilaisuus, mikäli niin tahtoo! Ei kiireinen työelämä automaattisesti sitä pois sulje. Toivottavasti tässä ei nyt kuitenkaan siitä ole kysymys.
En ole koskaan ollut mustasukkaista tyyppiä, ja haluan paljon omaa tilaa. Jos ollaan sovittu ettei muitten kanssa treffailla tai vehtailla, silloin luotan siihen että se toinen myös haluaa pitää sopimuksista kiinni. Jos muut naiset alkaa kiinnostaa, sen voi sanoa mulle ihan suoraan, ja silloin erotaan. Ei ole elämäni yhdestä miehestä kiinni. Jos minä en ole tarpeeksi, silloin on parempi hakea sellainen joka on.
Erillään asuminen kummankin toive ja odotus kun perhe-elämävaihe jo takana, uskollisuudesta keskusteltu yleisellä tasolla molempien aiempien liittojen kautta. Oman elämänkokemuksen perusteella mies sellainen, että ei tulisi mieleenkään tuhota hyvää suhdetta epäluottamuksella ja mustasukkaisuus ei muutenkaan kuulu minuuteeni. Ja omalta kohdaltani ajattelen, että kun hyvä, että ehdin olemaan miehen kanssa viikonloppuisin ja silloinkin on työssä ja vapaa-ajassa yhteensovittelua, niin sama tilanne se on miehelläkin ja on asiasta keskusteltukin.
Erillissuhde ei taida sopia sinulle, kun se ei ole sinun toiveesi etkä näe sen hyviä puolia. Minulle se on kahden aikuisen, itsenäisen ja työorientoituneen ihmisen paras tapa olla suhteessa.