Kukaan jäänyt suhteeseen, jossa väkivaltaa?
Kysymys otsikossa. Siis suhteeseen, jossa on tai on ollut väkivaltaa? Miten menee nykyään? Onko väkivalta lisääntynyt tai vähentynyt? Onko ollut lievää vai pahempaa? Jos väkivalta on vähentynyt, mikä siihen vaikutti?
Enkä kaipaa mitään "väkivalta pahenee aina" -kommentteja, vaan vastauksia ylläoleviin kysymyksiin...
Kommentit (4)
Minä aikoinaan jäin suhteeseen oletuksella ja lupauksilla kuinka asiat muuttuvat.
Asiat muuttuivat vasta kun suhteesta lähdin.
Mikään lupaus, päätös, ajankulu, tai toiminta ei sitä tilannetta muuttanut.
Nyt ymmärrän miten typerä olin. Älä tee samaa virhettä minkä minä tein.
Olen lähtenyt väkivaltaisesta suhteesta. Väkivaltaa seurasi aina n. Viikon hemmottelu ja pahoittelu. Saattoi näyttää, että nyt on kaikki menossa paremmin.
Pitkässä juoksussa väkivalta paheni koko ajan ja nopeasti vaikka välillä oli vain lieviä väkivallan ryöpsähdyksiä. Se ettei lähtenyt ekasta mustelmasta oli miehelle signaali nostaa panoksia. Hetkittäin oli helpompaa jos itse jaksoi olla puuttumatta miehen tekemisiin ja olla vaatimatta mitään häneltä. (Kotitöitä, aikaa, lastenhoitoa, rahaa). Jos oikein jaksoi antaa parastaan sängyssä ja miehen lempiruoka odotti juuri oikein asetettuna oluen kanssa työpäivän jälkeen, lapsi oli hiljaa ja itse muisti olla iloinen, mutta nöyrä. Ei se ollut elämää, ei itselle eikä lapselle.
Elin jonkin aikaa suhteessa jossa oli henkistä väkivaltaa, sillä en tunnistanut sitä ennen ensimmäistä lyöntiä. Silloin lähdin. Seuraava nainen joutui pahoinpitelyn vuoksi sairaalaan ja hengen lähtö oli lähellä. Kyseinen ex vainosi minua aikanaan eron jälkeen.
Joo, äiti jäi liian pitkäksi aikaa...
Mieti sitä, että kannattaako.