Lestadiolaiset nuoret kääntävät selkänsä yhteisölle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma vetää puoleensa kiihtyvällä tahdilla myös aikuisia. Sinänsä erittäin sääli, mutta sitä vastaan on tosi vaikea taistella tänä päivänä. 

Mitä tarkoitat tällä maailmalla? Selitä tarkkaan.

Mitä selittämistä tämä kaipaa? Eiköhän jokaiselle löydy maailmanmenosta joku osio, joka vetää puoleensa ja nykyelämässä se tulee niin lähelle ja kiireen ja arjen keskellä moni muukin hukkaa oman itsensä ja sisäisen äänensä.

Olen uskovainen (vl), mutta keksisin heti muutamia juttuja, jotka toteuttaisi tällä sekunnilla, jos antaisin itselleni luvan siihen.

Ahdistaako sinua se että et voi toteuttaa niitä asioita joita haluaisit?

Ei, koska en tällä hetkellä elä ristiriidassa. Olen tyytyväinen, vaikken voikaan toteuttaa itseäni 1000 %. Eihän kukaan muukaan voi. Minulla ne rajat vaan ovat keskimääräistä kapeammat.

Kuitenkin asiat ovat niin pinnalla että voisit toteuttaa niitä tällä sekunnilla?

On asioita, jotka jäisivät ennalleen ja asioita, jotka muuttuisivat, jos luopuisin uskosta. Ei se tarkoita, että ne olisivat pinnalla siinä mielessä, että aktiivisesti haikailisin niitä. Kuten sanoin, elämä on tasapainossa.

Mutta jos nyt sormia napsauttamalla tilanne muuttuisi, menisin varmaan eka YouTubeen ja huudattaisin musiikkia täysillä tunnin ja laulaisin ja tanssisin mukana.

Tuleeko sulla paha olo ns synnin tunto jos harjoitat näitä? Vai onko asia niin että jos joku näkee sinun tekevän tuollaisia tekoja, häpeät ja pelkäät mitä muut ajattelevat(ajattelevatko että teet syntiä?)?

Jos itse tunnet olevasi elossa jos tanssit miksi et tanssisi yksin ollessa?

Jos jollekkin toiselle taas tanssimisesta tulee syntinen olo niin etkö voisi kunnioittaa hänen omaatuntoaan etkä silloin tanssi hänen läsnäollessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma vetää puoleensa kiihtyvällä tahdilla myös aikuisia. Sinänsä erittäin sääli, mutta sitä vastaan on tosi vaikea taistella tänä päivänä. 

Mitä tarkoitat tällä maailmalla? Selitä tarkkaan.

Mitä selittämistä tämä kaipaa? Eiköhän jokaiselle löydy maailmanmenosta joku osio, joka vetää puoleensa ja nykyelämässä se tulee niin lähelle ja kiireen ja arjen keskellä moni muukin hukkaa oman itsensä ja sisäisen äänensä.

Olen uskovainen (vl), mutta keksisin heti muutamia juttuja, jotka toteuttaisi tällä sekunnilla, jos antaisin itselleni luvan siihen.

Ahdistaako sinua se että et voi toteuttaa niitä asioita joita haluaisit?

Ei, koska en tällä hetkellä elä ristiriidassa. Olen tyytyväinen, vaikken voikaan toteuttaa itseäni 1000 %. Eihän kukaan muukaan voi. Minulla ne rajat vaan ovat keskimääräistä kapeammat.

Kuitenkin asiat ovat niin pinnalla että voisit toteuttaa niitä tällä sekunnilla?

On asioita, jotka jäisivät ennalleen ja asioita, jotka muuttuisivat, jos luopuisin uskosta. Ei se tarkoita, että ne olisivat pinnalla siinä mielessä, että aktiivisesti haikailisin niitä. Kuten sanoin, elämä on tasapainossa.

Mutta jos nyt sormia napsauttamalla tilanne muuttuisi, menisin varmaan eka YouTubeen ja huudattaisin musiikkia täysillä tunnin ja laulaisin ja tanssisin mukana.

Tuleeko sulla paha olo ns synnin tunto jos harjoitat näitä? Vai onko asia niin että jos joku näkee sinun tekevän tuollaisia tekoja, häpeät ja pelkäät mitä muut ajattelevat(ajattelevatko että teet syntiä?)?

Jos itse tunnet olevasi elossa jos tanssit miksi et tanssisi yksin ollessa?

Jos jollekkin toiselle taas tanssimisesta tulee syntinen olo niin etkö voisi kunnioittaa hänen omaatuntoaan etkä silloin tanssi hänen läsnäollessa.

Asun yksin, joten siinä mielessä voisin tehdä mitä vaan. Mutta koen tuon synniksi, joten en halua sitä tehdä. Ja jos tekisin, olisin pian otsikon tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Olisimpa snaijannut itekkin nuorena lähteä. Nyt kun on jo lapsia niin on paljon vaikeampaa lähteä vaikka olen jo melkein valmis.

Mitä tarkoittaa, että olet melkein valmis?

Selvästi nuoret tulleet järkiinsä

Vierailija kirjoitti:

Asun lestavaltaisella paikkakunnalla ja olen huomannut, että lestatytöillä saattaa olla melkoinen sotamaalaus ja reiät korvissa ja kuuntelevat nuorten musiikkia. Toivottovasti tama maallistuminen muuttaisi heidät myös kiltimmiksi, ovat nimittäin järkyttävän kovia kiusaamaan koulussa:(

Äläviitti vetää noita ennakkoluulojas tänne.

Onkohan ne jännä tyttöjä ja -poikia ja paneeko...

Kun nuoret naiset eivät enää halua olla vauvojen teko automaatteja, ja nuoret haluavat katsoa telkkaria, nettiä ja kuunnella musiikkia.

Sekä meikata, käyttää muoti vaatteita, olla toisten nuorten joukossa samanlainen.

Täytyy lukea ketju ajatuksen kanssa, mutta oma kokemukseni aikuisena, nyt jo perheellisenä on se, että yhteisössä ei ole riittävästi tilaa moniäänisyydelle.

Tällä tarkoitan esimerkiksi ulkonäöllisiä seikkoja, joissa poikkeaminen tulkitaan heti uskon kieltämiseksi tai aletaan pohtia henkilön sieluntilaa. Lapsikysymys aiheuttaa valitettavan usein vastaavaa pohdintaa.

Vaikka tosi paljon painotetaan, että nämä on lopulta pariskuntien ja ihmisten henkilökohtaisia ratkaisuja, niin ei se kuitenkaan ihan niin mene. Periaatteessa kuka tahansa toinen uskovainen voi tulla ottamaan puheeksi näistä asioista, ja tähän kehotetaankin.

Tuntuu, että moni nuori ja aikuinenkin lähtee pois, jotta voisi olla vapaammin oma itsensä ja elää omalla tavallaan ilman kenenkään puuttumista.

Itse olen yhteisössä vielä mukana, koska lähteminen pelottaa. Lapset ovat yksi syy omalle pohdinnalleni; en minä välttämättä halua, että heidän on mahduttava tähän muottiin. Uskoa voi, vaikkei olisikaan vl, tai kuuluisi ry:hyn.

Ja edelliseen vielä lisään, että tietenkään oma viestini ei tarkoita, etteikö vl-yhteisössä eläisi onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä. Nämä on vain mun henkilökohtaisia ajatuksia asiasta, ja vaikka alan kallistua yhä enemmän sille kannalle että lähtöpäätös tulee, näen silti, että yhteisössä ja sen opetuksissa on paljon hyvää.

Itse en ole osannut (ei myöskään mieheni, lähtöpäätöstä pohditaan yhdessä) tai edes halunnut opettaa lapsille minkäänlaista kastijakoa. Toki lapset tietävät, ketkä uskovat samoin, mutta yhtä lailla olemme opettaneet muiden seurakuntien uskovien olevan uskovaisia. Monia muitakin vastaavia asioita on.

Meillä on myös suurperhe, mutta meille molemmille on ollut tärkeää voida hoitaa lapsemme hyvin. Emme ole halunneet jättää heitä hungingolle tai vastuuseen pienemmistä, ja tämän vuoksi ajatuksemme esim. perhesuunnittelusta on eri, kuin joskus avioliiton alkuvuosina. Tätähän yhteisössä ei hyväksytä.

Olemme lasten kasvaessa miettineet myös lasten luontaista kiinnostusta esim. tanssiin ja koruihin. Jos joku lapsemme haluaisi harrastaa tanssia, hän ei voi. Jos joku lapsista haluaisi ottaa korvakorut, hän ei voi. Jos hän tulisi kotiin korviksissa, meidän tulisi tulkita asia niin, ettei hän ole enää uskovainen. Olemme todenneet, että meidän ajatusmaailma ei ole tuo. Ei enää. Nämä asiat eivät meistä määrittele kenenkään uskoa.

Ja kun ajattelee tätä nykyä asioista niin eri lailla, tulee olo, ettei ole järkevää olla osa jotakin yhteisöä joka nämä asiat kieltää.

-edellinen

Nämä kiellot on aika naurettavia. Hiuksia ei saa värjätä mutta röökiä saa kiskoa. Eihän kukaan järkevä näin ajattele.

Jospa lesranuoret ovat viisastuneet tällä vuosituhannella. Jihhuu, hurraa, mahtavaa....

Yhteisön arvo- ja ajatusmaailma on kapea. Liberaalimpi mieli ei sinne sovi.

Moni nuori ajattelee mielessään täysin oppiem vastaisesti. Surullisen huvittavaa on, että he ovat uskovaisia. Epäuskoisia on ne, jotka ulkoisesti näyttävät uskovansa eri tavalla - alkavat meikkaamaan, lakkaavat kyntensä jne. Usko on loppujenlopuksi hyvin hyvin ulkokullaista lestadiolaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Yhteisön arvo- ja ajatusmaailma on kapea. Liberaalimpi mieli ei sinne sovi.

Moni nuori ajattelee mielessään täysin oppiem vastaisesti. Surullisen huvittavaa on, että he ovat uskovaisia. Epäuskoisia on ne, jotka ulkoisesti näyttävät uskovansa eri tavalla - alkavat meikkaamaan, lakkaavat kyntensä jne. Usko on loppujenlopuksi hyvin hyvin ulkokullaista lestadiolaisuudessa.

Hehän eivät ymmärrä olevansa fariseuksia, tekopyhiä.

Ja tämä :hiuksia ei saa värjätä mutta röökiä saa vetää!! Ei heidän tarvitsisi ihmetellä, miksi heitä kohtaan ollaan kiukkuisia. Kuinka pöljäksi lahkolaisuus voi ihmisen tehdä???

Saahan sitä kaikki uskoa omalla tyylillään ilman mitään toisten antamia sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Muistattehan nuoret, että ikuinen kärsimys odottaa teitä?

Mieluummin kuoleman jälkeen, kuin jo elämän aikana, kiitos.

Onhan niinkin, että vl:t säästävät luontoa siillälailla kun eivät meikkaa, värjää hiuksia ym.

Etenkin naisille tuo on vankila. Lapsia syntyy liukuhihnalta, joten palkkatyöt ja itsensä saa unohtaa kokonaan. Ihan hyvä, että nuoriet haluavat panostaa muuhunkin kuin pelkästään kotiin.