Mitä tekisit, jos joku vieras kertoisi lapsesi käyttäytyneen näin?
(kolmas yritys, katsotaan onko se nuo erikseen kirjoitetut sanat mihintämä tyssää)
Niin, eli pari korkeintaan 10-vuotiasta poikaa huuteli v i t t u a , l e h m ä ä ja h u o r a a . En tunne poikia tai vanhempia, mutta tiedän missä toinen asuu. Miten reagoisit, jos vieras tulisi ovelle kertomaan lapsesi käyttäytyneen näin? Uskoisitko ollenkaan?
Kommentit (12)
Äipät ei uskalla vastata, minä vastaan vaikkei ole lapsia. Todennäköisesti uskoisin (vaikka kummasti joka mamma väittää että "ei meidän Veeti-Jalmari käyttäydy noin", silti huonosti käyttäytyviä kakaroita vaan löytyy niin paljon...), pyytäisin anteeksi haukutulta ja pistäisin myös lapsen pyytämään anteeksi, tekisi sen vaikka itkien. Jos huono käytös jatkuu niin ruvetaan miettimään muita rangaistuksia, mukavuuksia pois jne. Yksikään kakara ei huorittele vanhempia ihmisiä. Miten vanhemmat sallii näiltä kaiken ja puolustelee vaan kullanmurujaan?
Olipas yllä taas huono vastaus. Riippuu tietysti täysin siitä miten tuntematon kertoisi asian ja millainen tuntemattoman olemus on. Jos kyseessä joku humalainen tuskin uskoisin. Riippuu myös täysin siitä millainen oma lapsi on. Ei omat lapset aina mitään enkeleitä ole ja käyttäytyminen voi poiketa kaveriporukan vaikutuksen alla ja vanhempien silmien välttäessä. Joten monesta asiasta on kiinni uskoisinko vai enkö. Mutta jos tuntematon on asiallinen ja kertoo realistisen tilanteen asiallisesti ehdottomasti ottaisin asian esille lapseni kanssa.
Jos joku vieras tulisi minulle tuollaista kertomaan, niin olisin ihmeissäni, että nykypäivänä joku vieras vaivautuu stalkkaamaan pikkupoikia moisen takia. Sanat on tietty erittäin huonoa käytöstä, mutta aikuinen kantelemassa puheesta, joka paikallisjunissa on täyttä arkea - miksi ihmeessä? Eikö tuo vieras pysty sanomaan lapsille, että nyt suu suppuun, noin ei sanota.
a) en avaisi ovea vieraalle b) jos sitten avaisinkin, en uskoisi c) soittaisin poliisille, että ovellani on joku epämääräinen uhkailija haukkumassa lastani
Kysyisin lapselta, onko hän käyttäytynyt noin. Sitten keskustelisin siitä, millaisia sanoja ei sovi käyttää, ja jos ovella olisi se henkilö, jolle lapsi olisi noin sanonut, laittaisin lapsen pyytämään anteeksi. Sen jälkeen lapsi saisi tavata kyseisiä kavereitaan vain meillä minun valvovan silmäni alla.
Minun lapseni ei tarvitse pelätä kertoa minulle, jos hän on mennyt tekemään pahojaan ja muuten pöllöillyt.
Vierailija kirjoitti:
Olipas yllä taas huono vastaus. Riippuu tietysti täysin siitä miten tuntematon kertoisi asian ja millainen tuntemattoman olemus on. Jos kyseessä joku humalainen tuskin uskoisin. Riippuu myös täysin siitä millainen oma lapsi on. Ei omat lapset aina mitään enkeleitä ole ja käyttäytyminen voi poiketa kaveriporukan vaikutuksen alla ja vanhempien silmien välttäessä. Joten monesta asiasta on kiinni uskoisinko vai enkö. Mutta jos tuntematon on asiallinen ja kertoo realistisen tilanteen asiallisesti ehdottomasti ottaisin asian esille lapseni kanssa.
Niin millä lailla huono vastaus?
Kuvaa videolle pennun huutelut ja näytä mammalle. Videollista todistetta on paha alkaa kiistämään.
Vierailija kirjoitti:
up
Up. En osaa nuolettaa. Upittaminen on mielestgäni todella järkevää etenkin nimettömänä.
Vaikea olisi kyllä omista lapsista uskoa. Ja kysyisin missä tämä tapahtui ja mitä hän sanoi lapsille?
up