Tuntuuko kenestäkään muusta tältä?

Että perheen ruoka,-vaate,-siivous,-ruutuaika"säännöstely" jne ei vain yksinkertaisesti hoidu jos itse ei niitä hoida?

Meillä syötäisiin pelkkiä eineksiä, pakasteita ja ulkoa ostettuja ruokia jos minä en ruokalistoja miettisi ja ruokia myös tekisi. Meillä tuijotettaisiin eri ruutuja aivan koko ajan jos minä en ruutuaikoja edes yrittäisi rajoittaa. Telkkaria, iPadia, kännyköitä, tietokonetta jne.
Petivaatteita en tiedä vaihdettaisiinko koskaan, tai pyyhkeitä. Miehen pyyhe haisee suorastaan kuvottavalle jo viikon jälk mutta ei hän sitä kuulema haista.
Vaatteita ei kukaan koskaan päivittäisi tai ostaisi, maailman turhin asia.
Siivoukseksi riittäisi max 1x/vkossa imurointi mutta ilmankin voisi olla.
Salaatti ruoan lisukkeena, edes se tomaatti ja kurkku pilkottuna, on aika turha juttu.

Jnejne.

Minua on alkanut tosissaan tökkimään tämä, olen se paha poliisi ja tiukkis ja nyt kun penskat on teinejä niin saankin päivittäin kuulla kuinka olen tiukkis ja vihainen jostain.
No älä, kuka sitten on jos en minä? Vai heittäiskö vaan hanskat jo tiskiin ja antais olla?!! Johan nuo on kohta 14v ja esikoinen 15v.
Suorastaan oksettaa miehen asenne "kaverivanhempana", joo kyllä se osaa ei sanoa mutta harvemmin ja kaikki nuo yllämainitsemani jutut on totta. Minun pitäisi kuulema ottaa vain lungimmin, joooh.

Itkettää. Olen niin paljon saanut kuraa niskaani että koen olevani läpipasko äiti ja vanhempi ja täysin epäonnistunut. Tiukkis rajoittaja jne. Mies on se mukava, kiva ja lunki aikuinen. Ei ole koskaan vihainen, ei korota ääntään, ei komenna tms.

Väsyttääkin.