Oikeasti, mitä hienoa työntää alapäästään lapsia?

Muuten et olisi tuotakaan täällä kysymässä , ellei äitisi niin olisi tehnyt.

No joo ei se ulostyöntäminen ihan sitä suosikkipuuhani ollut, mutta pakkohan se oli tehdä, jos lapsia halusi. Lapsia taas vain..no, halusin, ei siinä mitään kummempia selityksiä ole, kai se on joku biologinen vaisto? Ja mä oon kyllä ollut hirmu onnellinen lapsistani ja rakastan perhe-elämää. Nythän nuo nutukat on jo kohta aikuisia, ihanaa seurata heidän elämäänsä. Tuli sitä jokunen yö valvottuakin ja olikin ihmeellistä, miten sitä silti jaksoi, nyt en jaksais, jos pitäis pätkittäin nukkua joka yö. Toki sain viikonloppuisin nukkua, kun mies hoiti lapsia ja päiväunia otin yhdessä lasten kanssa.

Kolme lasta olen tänne puskenut. En mä oikein osaa kuvitella millaista mun elämä olis ilman perhettä, kyllä se henkisesti köyhempää olis, jotain suurta puuttuis. Ja tällä en mitenkään vähättele lapsettomien elämää, he ovat varmasti yhtä onnellisia valinnastaan, eikä heidän elämästään puutu mitään. Eikö olekin hienoa, että nykyään voi valita haluaako puskea tänne lapsia vai ei?!

Minä työnnän lapsia alapäähän kyrvälläni

Omani tulivatkin keisarinleikkauksella.

Mutta mikä vaivaa niitä jotka ryhtyvät tuohon monta kertaa, eikö vähempi riitä?

Siinäpä onkin sulle miettimistä, kysy äidiltäsi miksi synnytti sinut.

Ei yhtään mitään, siksi kaikki lapseni syntyneet sektiolla. Arpi mitätön ja ainakaan vielä ei kiinnikkeistä yms. myöhäisongelmista tietoa.

Ja mä en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten joku muu jaksaa miettiä toisten ihmisten tekemisiä tai tekemättä jättämisiä.

Susta tulis ap loistava kerrostalo kyylä, ellet jo ole sitä

No ei kai kukaan niitä lapsia tekisikään, jos se olisi pelkästään alapäästä puskemista ja valvomista. Kaikella on hintansa ja valvominen ja puskeminen on pieni hinta siitä, miten paljon hyvää lapset tuovat. Ei kai elämässä muutenkaan kannata aina tehdä sitä mistä on mahdollisimman vähän vaivaa, että pääsisi mahdollisimman helpolla.

Vierailija kirjoitti:

Siinäpä onkin sulle miettimistä, kysy äidiltäsi miksi synnytti sinut.

Mä veikkaan että äitee on monta kertaa miettinyt jo, mitä on väärin tehnyt... ja millainen elämä olis jos olis abortin tajunnut ajoissa tehnyt. Mutta ainahan ap voi teettää ittelleen jälkiabortin.

Ap selkeästi on omissa kuvitelmissaan niitä ihmisiä, kun hän on jo syntynyt, niin muiden ei enää tarvitse syntyä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä vaivaa niitä jotka ryhtyvät tuohon monta kertaa, eikö vähempi riitä?

No, 5 on jo puskettu ja 8 vuotta valvottu, mutta en edelleenkään osaa sanoa onko tässä kaikki vai tuleeko vielä vauvakuume?

En tiedä mikä minua vaivaa? Ollaan kuitenkin onnellinen perhe, eikä kukaan ainakaan tiedosta mitään vaivaa.

Kyllä minä olen hitsin ylpeä itsestäni, että pystyin siihen ja lapsistani, että he syntyivät.