Ihmiset joilla on kantava ääni, tajuatteko miten kovaa te mölyätte??

Vahingossa

Joo tajuan. En tee tahallani.

Mulla on pari tällaista sukulaista, ja voin sanoa, että eivät he tajua. Ne joskus yrittää, mutta ei siitä tule mitään. Minuutin päästä jo sama kalotus.

Meillä töissä tuommoinen huutajanainen. On tosi raskasta tehdä töitä samassa tilassa kun pitää keskittyä. Erittäin stressaavaa. Kuulen sen äänen soivan korvissani vielä illallakin kun menen nukkumaan

Voisivat kyllä yrittää vähän hillitä äänijänteitään.

En tee tahallani. Mulla on kantava ääni, josta on hyötyä ammatissa ja harrastuksessa. Mua taas ärsyttää sipisijät ja mumisijat.

Minulla on oikeasti kantava ääni ja kehkot on tilavammat kuin Pavarotilla.

Minulla vaan on sellainen ominaisuus että osaan hallita käyttämääni voluumiä.

Minun ei tarvitse juuri ikinä ääntäni korottaa. Olen ollut puhetyössä jopa opettanut ammattikoululaisia. Minulla on siis todella hyvä ja kantava ääni ja kuulemma hyvän kuuloinenkin, mutta en osaa laulaa edes yhtä nuottia kohdalleen. Hieman harmittaa.

Aikoinaan ala-asteemme rehtorilla oli sellainen ääni, että kun hän kuiskasi jotain, se kuului selvästi viereiseen huoneeseen. :) Hänellä oli luonnostaan erittäin römeä ja voimakas ääni. Vaikka hän olisi vain hiljaa todennut, että taidan juoda kupillisen kahvia, tieto olisi levinnyt laajalle ja muitakin olisi saattanut alkaa kahvituttaa.

Ei se ole tietoista. Kun yrittää puhua 'hiljempaa', tuntuu kuin kuiskailisi tai sitten puhe menee niin matalaksi ettei vastapuoli saa selvää.

Pyydän anteeksi kaikilta teiltä, joiden maailmaan minunkaltaiseni ihmisten puhetapa ei mahdu, voin taata ettemme tee sitä ärsyttääksemme kanssaeläjiä.

Itse puhuin todella kovaäänisesti lapsena ja teininä. Varmaan sen takia että minulla on 4 sisarusta ja piti puhua kovaa että joku huomioi mitä sanon.

Teini-iässä ihmiset oli siitä mulle huomautteli usein. Kun muutin omilleni niin aloin harjoitella puhumista hiljemmällä volyymilla ja hyvin onnistui, eikä nykyisin ei kukaan enää valita

Itselläni on kantava ääni, mutta vain kerran olen kuullut kuittailua siitä. Työssäni kuuluvasta äänestä ja karismasta on hyötyä.

14v tyttärelläni vasta kova ääni onkin! Pienenä hänen kuulonsa tutkittiin, kun epäiltiin, että siinä olis vikaa, kun on niin kovaääninen :'D Ei ollut kuulossa vikaa, on vaan hyvät keuhkot :'D

Ei todellakaan käytä ääntään tahallaan kovaa. Se tulee luonnostaan!

Kerran satuin samaan leffaan Hannele Laurin kanssa. Hänen kuiskauksensa kaikui koko leffasalin yli. Siinä ihailin koulutettua ääntä.

Tunnustus: En käy enää yhden kollegan kanssa syömässä, koska minua yksinkertaisesti hävettää hänen kailottamisensa. Hän pitää niin hirveää metakkaa, että ihmiset kääntyvät naapuripöydissä katsomaan ja ärtymystä on totisesti havaittavissa.

Meillä on monitoimitilat töissä ja tiedän, että hänestä valitettiin henkilöstöjohtajalle, joka teki jotakin, jonka takia hän ei enää pidä niin kamalaa mekkalaa. Meillä oikeasti korvat soivat hänen metelöintinsä takia. Mutta lounaalla hän on sitten kuin lehmä ekana päivänä kesälaitumella ja puhuu täysin vapautuneesti ihan hirvittävän kovalla äänellä.

Paljon epäkohteliampaa on kun puhuu niin hiljaa ettei vastapuoli kuule kunnolla. Luonnostaan äänen kuuluisi olla kantava, esim. vauvoilla ääni kuten itku on voimakas. Sitten sosiaalisista syistä joutuu opettelemaan käyttämään ääntään väärin liian hiljaa ainakin Suomessa. Esim. etelän maissa kuten Espanjassa ja Italiassa taas saa ihminen puhua luonnollisella kantavalla normaalilla äänellä.

Armeijassa sentään vielä arvostetaan asiallista hyvin kuuluvaa puhetta.

Sille oman äänen voimakkuudelle ei oikein voi mitään, itse olin foniatrilla ääniongelmien (käheys, sortuminen) takia ja sain kuulla, ettei minun pitäisi yrittää puhua liian hiljempaa kuin minulle on luonnollista. Laulussa tästä on toki hyötyä ja suurimman osan ajasta muutenkin, ihmiset yleensä ottavat vakavammin ja kuuntelevat mielellään.

Tajuan, mutta en mitenkään voi ajatella sitä joka hetki. Oma kuulonikin on vähän huono, en tiedä mikä vaikutus sillä.

Sinä, joka pyydät hillitsemään, mieti millä todennäköisyydellä itse pystyisit koko ajan puhumaan itsellesi vieraalla murteella, pitämään jotain annettua ilmettä kasvoilla tai kirjoittamaan käsialalla, joka ei ole sinun.

Mun kampaajalla on ihan järjettömän kova ääni. Välillä korva on ihan lukossa, kun tämä kailottaa korvan juuressa.

Sit jos asiakkaana on joku hänen kaverinsa, desibelit nousevat entisestään. Huutaminen on ilmeisesti tarttuvaa, koska asiakkaat ja työntekijänsä ovat alkaneet huutaa ihan yhtä lujaa.

Lääkintäkapteeni kirjoitti:

Paljon epäkohteliampaa on kun puhuu niin hiljaa ettei vastapuoli kuule kunnolla. .

Niin ja näiden kahden välillähän ei toki ole vaihtoehtoja.

No, yleensä se volyymi korreloi älyn ja tapojen kanssa. Heidän mielestään ongelmaa ei ole, hehän ovat "ekstovertteja, suorasanaisia ja temperamenttisia". Ongelma on heidän mielestään "hiljaisissa hissukoissa".

En tunne yhtään älykästä ja pidettyä ihmistä, joka mölyäisi kovalla äänellä tuolla tavalla. Osa heistä etenee jonkin verran, mutta sitten tulee seinä vastaan elleivät osaa muuttua. Se muuttuminen on vaikeaa. Se kun vaatii peiliin katsomista ja omien tapojen muuttamista, eikä vain muiden syyttelyä.

Mulla on kantava ääni, enkä mä tahallani mölyä. Töissä taas vituttaa, kun joillain asiakkailla on niin hiljainen ääni, etten oikeasti kuule mitä he sanovat.

Tässä ketjussa on 1 ihminen, joka kertoo kyenneensä muuttamaan lapsena opittua tapaa. Ottakaa mallia "mä nyt vaan oon tämmönen "karismaattinen" mölyapina" -ihmiset..