Kaupan purku myyjän toimesta?

Lisäyksenä vielä, kauppaa tehdessä sovittu että ostajat ilmoittelee koiran kuulumisia silloin tällöin. Ostaja mainitsee että kun on kotiutunut.

Myyjä 10 päivän hiljaiselon jälkeen oma-aloitteisesti kyselee kotiutumisesta.

Saa vastauksen. Myyjä ehdottaa jos sattuisivat joskus samalle paikkakunnalle niin olisi ihana nähdä koiraa, ostajilta ei vastausta lainkaan..

Onko mahdollista vedota mielenterveysongelmiin? Kaupat syntyi hetken mielijohteesta eikä harkitusti.

Todisteena B-lausunto

Asdfg kirjoitti:

Onko mahdollista vedota mielenterveysongelmiin? Kaupat syntyi hetken mielijohteesta eikä harkitusti.

Todisteena B-lausunto

Ehkä tällä perusteella on parempi että koiralla on uusi koti. Ensikerralla mieti etukäteen.

Mitä on kirjallisesti sovittu? Eikä tuo, mitä koiralle kuuluu tarkoita sitä, että kasvattajaan ollaan 24/7 yhteydessä. Enkä minäkään haluaisi tuollaista hullua kotiini. Jos viestiin vastaisi kyllä, niin menisit jo kaasu pohjassa paikan päälle.

Heillä on nyt oma elämä ja koiralla uusi koti. Elä sen kanssa.

Miini kirjoitti:

Asdfg kirjoitti:

Onko mahdollista vedota mielenterveysongelmiin? Kaupat syntyi hetken mielijohteesta eikä harkitusti.

Todisteena B-lausunto

Ehkä tällä perusteella on parempi että koiralla on uusi koti. Ensikerralla mieti etukäteen.

Koiralle ei aiheudu haittaa tässä kodissa vaikka mielenterveysongelmia on.

Koira oli terapeuttinen ja erossa olo vahvisti kuinka häntä tarvitsee, jotta sen kanssa pääsis ulos neljän seinän sisältä.

Lisäksi olen kuntoutuksessa. Psykoterapia 2 x viikossa.

Ymmärsinkö oikein ettei mielenterveyspotilailla vois olla lemmikkejä ? :D niitähän nimenomaan palkataan masennuksen hoitoonkin auttamaan potilaita tms

Jos sattuisi samalle paikkakunnalle. En itse kurvaisi paikalle.

Miks täytyy aina vastauksien olla epäasiallisia?

Hullu? Mistä sä tuon repäisit? Ongelmani ovat täysin itsenäni riippumattomia syitä joihin en.ole menneisyydessäni voinut vaikuttaa.

Mietippä kaksi kertaa ennenku latelet loukkauksia.

Asdfg kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein ettei mielenterveyspotilailla vois olla lemmikkejä ? :D niitähän nimenomaan palkataan masennuksen hoitoonkin auttamaan potilaita tms

Olen myös masentunut koiranomistaja mutta olen sitä mieltä että jos on niin ailahteleva kuin ap niin koiralle on parempi olla omistajalla joka ei myy koiraansa hetken mielenjohteesta.

Tuollaisista asioissa ei voi muuttaa mieltänsä ihan noin vain. Pitäisikö ostajan palauttaa koira vain sen takia kun sua kaduttaa? Miten kauan kestää ennenkuin olet myymässä koiraasi uudestaan kun vain sattuu tuntumaan siltä?

Mielenterveysongelmia ei voi käyttää tekosyynä kaikkeen.

Asdfg kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein ettei mielenterveyspotilailla vois olla lemmikkejä ? :D niitähän nimenomaan palkataan masennuksen hoitoonkin auttamaan potilaita tms

Kyllä mielenterveyspotilaiden, lasten ja vanhusten on oikein hyvä olla eläinten läheisyydessä paljon. Se on hyvin tehokas ja terapeuttinen hoitomuoto. Mielenterveysongelmasta sitten riippuu se, onko omistaminen paras ratkaisu lemmikille ja omistajalle.

Meillä on koira, joka oli masentuneella ihmisellä kaksi vuotta. Ensimmäinen vuosi oli mennyt erinomaisesti, mutta toisen vuoden aikana masennus pahentui, joka näkyi lopulta koiran kärsimyksenä. Ruokaa ja juomaa sai satunnaisesti, eikä liikuntaakaan ollut paljon. Koirasta oli tullut pelokas ja lievästi aggressiivinen tämän takia.

Onneksi omistaja ymmärsi, että koiran paikka ei ole enää hänen luonaan, vaan eläin saatiin sellaiseen paikkaan, jossa sen kanssa jaksaa olla ja rytmit on säännölliset. Aggressiot ja pelokkuus on loppunut. Kuuden vuoden aikana koira on kerran ripuloinut sisälle. Se oli sille ihan valtava häpeä ja huomasi, että koira masentui siitä silmin nähden. Voi vain kuvitella, mitä se olo on ollut viimeiset neljä kuukautta, kun koira ei päässyt ulos enää ollenkaan.

Hemmetin raskaushormonit, alkoi ihan itkettää kun muistelen millasissa oloissa se koira joutui elämään.

Joten en lähde kieltämään mielenterveysongelmaisilta lemmikkejä, mutta siihen rinnalle pitää saada muutakin apua, ettei tilanne mene niin pahaksi, kuin meidän koiran kohdalla meni. Eikä eläimen kustannuksella leikitä. Ei olisi tullut mieleenkään antaa koiraa takaisin entiselle omistajalleen, vaikka olo olisi kohentunutkin. Eläimet eivät ole mitään leluja, joita heitetään kodista toiseen.