Pikkuveljen kiusaaminen ja 3-vuotiaan " eroahdistus"
Meillä on 9 kuukauden ikäinen poikavauva, joka tarkertuu minuun tällä hetkellä todella voimakkaasti. Nyt sitten myös 3,5-vuotias isoveli tekee samaa, eli huutaa kuin hyeena esim. kerhoon vietäessä ja on todella takertuva. Tietysti sitten pidän häntä sylissä ja yritän huomioida kaikin tavoin, mutta tuntuu välillä vaikealta olla ystävällinen, kun hän kiusaa pikkuveljeään ihan jatkuvasti. En tiedä miten tämän kierteen saisi poikki, kun tuntuu ihan selvältä, että isoveli hakee kaikin tavoin minun huomiotani ja kun keinot usein ovat melko negatiivisia niin palautekin on sitten sen mukaista. Ei auta hyvä eikä paha ja välillä olen itsekin sortunut huutamaan ja sanomaan rumasti, mistä sitten tietysti seuraa kauheat omantunnon tuskat ja ahdistus. Kertokaahan kokemuksianne, miten tällaisen tilanteen saisi helpottumaan!
Meillä samantyyppinen tilanne. Pojat 1 v ja 4 v. Esikoinen oli enemmänkin mustasukkainen vauvan ollessa pienempi, mutta edelleen asia tapetella.
Olen huomannut, että mustisoireet vähenee ja helpottuu, kun esikoinen saa leikkiä olevansa vauva. Laitan pojan esim vauvamakuupussiin tai vauvanvaunuihin nukkumaan, juotan nokkamukista, leikitään vauvaleluilla, puhutaan vauvakieltä eli tehdään samoja juttuja mitä teen pienemmänkin kanssa. Esikoinen leikkii näitä " roolileikkejä" mielellään.
Olen ajatellut, että sitten kun poika torjuu nämä minun vauvahömpötykset ja sanoo, ettei ole enää vauva, niin sitten se on kasvanut isoveljeksi...