Lue keskustelun säännöt.
Ei ole mitään parinvalintakriteereitä!
10.01.2017 |
Miksi ihmiset länkyttävät koko ajan jostain ihme kriteereistä? Eivät ihmiset valitse kumppaneitaan tietoisesti. Itse kullakin voi olla vaikka mikä lista ominaisuuksista, joka lentää roskiin samantien, kun oikeasti rakastuu. Ja sitä, kehen rakastuu, ei voi ihminen itse valita. Voi yrittää ja antaa rakastumiselle mahdollisuuksia, mutta jos ei natsaa niin ei natsaa. Ja usein ei natsaa sen paperilla täydellisenkään ihmisen kanssa!
Nämä naisten ylimitoitetuista kriteereistä jankuttavat elävät jossain ihan eri todellisuudessa. Onko muka jotenkin kauhean yleistä valita kumppani kuin kaupan hyllyltä tavara: tuon pituinen ja akateeminen ja tummatukkainen. Joo, niin varmaan. Suurin osa ihmisistä on ihan tavallisia rumahkoja köyhäkauloja ja silti naimisissa tai parisuhteessa, joka on alkanut mystisestä rakastumisen tunteesta.
Joillakuilla on kai huono onni tai he eivät vain ole rakastuvaa tyyppiä ja he sitten järkeistävät asian kuvittelemalla, että kyse on riittävän älykkään miehen löytämisestä tai siitä, että vastapuolella on jotain listoja. Todellisuus on kuitenkin se, että jos kunnolla kolahtaa, ei kukaan nainen ei päätä lopettaa suhdetta siksi, että mies onkin muurari eikä maisteri. Usein ongelma lieneekin, että pyöritään vaan omissa porukoissa, eikä sitten tule törmänneeksi "siihen oikeaan".
Kommentit (16)
Totta, niin totta.
Itse seurustelin aina samantyyppisten ja -näköisten miesten kanssa ja ketuiksi meni.
Sitten löysin netistä miehen, joka on ihan erilainen kuin aiemmat - ja rakastuin syvästi. Hän on se Herra Epätodennäköinen ja rakkautemme vain kasvaa. Meissä on paljon samaa ja paljon eroja, ja olemme todella onnellisia yhdessä. Kriteerit ovat ihan hevonkukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tiukat kriteerit ja täysin kriteerejä vastaavan miehen lopulta löysin. Olen edelleen silmittömän rakastunut tähän mieheen vielä monien vuosien jälkeenkin.
Kriteerithän ovat vain lista ominaisuuksista, joita henkilö pitää viehättävänä ja/tai puoleensavetävänä. Ei parinvalinnassa toisen tarvitsekaan täyttää kaikkia kriteereitä, kunhan toisesta löytyy sen verran näitä ominaisuuksia, että kiinnostus ylipäätään syntyy, eikä toisessa ole mitään täydellistä turn offiakaan.
Monta kertaa olen ihastunut naiseen, mutta antanut asian olla, koska nainen ei vastaa kriteereitäni. Tiedän järjellä, ettei hommasta tule mitään ja suhde alkaa rasittaa, kun suurin ihastus menee ohi
Vierailija kirjoitti:
Kriteerithän ovat vain lista ominaisuuksista, joita henkilö pitää viehättävänä ja/tai puoleensavetävänä. Ei parinvalinnassa toisen tarvitsekaan täyttää kaikkia kriteereitä, kunhan toisesta löytyy sen verran näitä ominaisuuksia, että kiinnostus ylipäätään syntyy, eikä toisessa ole mitään täydellistä turn offiakaan.
Pitäisiköhän sinun tarkistaa sanan kriteeri määritelmä sanakirjasta? Minusta tumma hiusten väri on viehättävämpi kuin vaalea, mutta ei se silti todellakaan ole ollut minulle mikään kriteeri. Ja jos nyt jollakin on kriteerinä akateemisuus, ei se todellisuudessa liity mitenkään siihen, kuinka puoleensavetävä henkilö on. Tuollaisia voi miettiä vain ihminen, joka ei ole ihastunut tai rakastunut. Silloin sitä alkaa etsiä niitä syitä näistä täysin sivuseikoista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monta kertaa olen ihastunut naiseen, mutta antanut asian olla, koska nainen ei vastaa kriteereitäni. Tiedän järjellä, ettei hommasta tule mitään ja suhde alkaa rasittaa, kun suurin ihastus menee ohi
Näinhän voi kyllä toimia, jos ei ole ollut rakastunut. Moni luulee olleensa, mutta sitten kun real deal osuu kohdalle, huomaa, että eivät ne aiemmat mitään rakastumista olleetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Todellisuus on kuitenkin se, että jos kunnolla kolahtaa...
Jos joku on oikeasti päättänyt, että kumppanilla on pakko olla esim. tummat hiukset, niin ei siinä kolahtaminen auta, jos hän ei koskaan mene treffeille vaaleahiuksisen kanssa. Ei mitään suhteita tuosta vaan synny tyhjästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut läpi elämäni tasan nämä kriteerit: olen rakastunut ja mies on tasapainoinen ja hyvä minulle, lapsille ja eläimille ja elättää itsensä ja hoitaa oman osuutensa kodista. Kaikki muut asiat ovat vain mieltymyksiä, jotka on helppo unohtaa sen oikean tullessa kohdalla. On voinut erehtyä vaikka luulemaan, että tietty pituus olisi itselle jokin "kriteeri", mutta tulee huomaamaan, ettei se ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuus on kuitenkin se, että jos kunnolla kolahtaa...
Jos joku on oikeasti päättänyt, että kumppanilla on pakko olla esim. tummat hiukset, niin ei siinä kolahtaminen auta, jos hän ei koskaan mene treffeille vaaleahiuksisen kanssa. Ei mitään suhteita tuosta vaan synny tyhjästä.
Oikeassa todellisuudessa parisuhteet syntyvät kouluissa, kaveriporukoissa ja työpaikoilla eli paikoissa, joissa tutustutaan toiseen hieman syvemmin eli tuollaiset seikat kuin hiusten väri eivät enää merkitse mitään. Minä olen se tummista "tykkäävä" mutta silti kaksi elämäni suurta rakkautta ovat molemmat vaaleita. Heihin tutustuminen ei edennyt miltään treffipohjalta vaan tutustumisen kautta. Parisuhteista vain hyvin pieni osa on syntynyt listan kanssa deittaillen jossain Tinderissä, ei se ole oikeasti mitenkään tavanomainen tapa rakastua. Toki se koko ajan varmaan tavanomaistuu, mutta vain jos ihmiset unohtavat nämä kriteerihullutukset. Jos olisin oikeasti ottanut kriteerikseni tummahiuksisuuden, olisin nyt vaihdevuosia lähestyvä katkera eukko, joka ei olisi ollut ehkä koskaan rakastunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuus on kuitenkin se, että jos kunnolla kolahtaa...
Jos joku on oikeasti päättänyt, että kumppanilla on pakko olla esim. tummat hiukset, niin ei siinä kolahtaminen auta, jos hän ei koskaan mene treffeille vaaleahiuksisen kanssa. Ei mitään suhteita tuosta vaan synny tyhjästä.
Ei muuten pidä paikkaansa.
Minulla oli aina kriteerinä miehen akateemisuus. Olen itsekin. Tykkäsin pukumiehistä.
Sitten asunnossani oli putkiremontti, ja tein reklamaation. Pari miestä tuli korjaamaan. Kun toisen kanssa katseet kohtasivat, minulla jäi sydän lyömättä ja mies sanoi tietäneensä " tässä se nyt on".
Hän oli parina päivänä useamman tunnin asennossani, kun pyysin häneltä lisätöitä. Lopulta pyysi treffeille. Ajattelin, että miksikä ei, aina ilmainen ruoka kelpaa...
Tänä päivänä olemme naimisissa.
Juu, minulla oli pitkä kriteerilista, mutta suurin osa henkiselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerithän ovat vain lista ominaisuuksista, joita henkilö pitää viehättävänä ja/tai puoleensavetävänä. Ei parinvalinnassa toisen tarvitsekaan täyttää kaikkia kriteereitä, kunhan toisesta löytyy sen verran näitä ominaisuuksia, että kiinnostus ylipäätään syntyy, eikä toisessa ole mitään täydellistä turn offiakaan.
Pitäisiköhän sinun tarkistaa sanan kriteeri määritelmä sanakirjasta? Minusta tumma hiusten väri on viehättävämpi kuin vaalea, mutta ei se silti todellakaan ole ollut minulle mikään kriteeri. Ja jos nyt jollakin on kriteerinä akateemisuus, ei se todellisuudessa liity mitenkään siihen, kuinka puoleensavetävä henkilö on. Tuollaisia voi miettiä vain ihminen, joka ei ole ihastunut tai rakastunut. Silloin sitä alkaa etsiä niitä syitä näistä täysin sivuseikoista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.
Kyllä minä tiedän, mitä kriteeri sanakirjan mukaan tarkoittaa. Ymmärrän kuitenkin, että erilaisia sanoja käytetään myös muissa yhteyksissä ja vähitellen kaikki tietävät, mitä juuri tässä yhteydessä sanalla tarkoitetan. Ei ole minun keksintöni, että joku on alkanut puhumaan kriteeristä, kun tarkoitetaan ominaisuuksia, joita parinvalinnassa toiselta toivotaan. Onhan myös asuntokaupoissa ihmisillä kriteereitä ostettavalle asunnolle, mutta joistain kriteereistä ollaan valmiita tinkimään, jos asunto muuten miellyttää ja tuntuu omalta.
Olen myös ihastunut ja rakastunut elämässäni monta kertaa ja juuri sen vuoksi sanoinkin, että ei ne listatut ominaisuudet ole sellaisia, että toisella pitäisi olla ne kaikki, jotta viitsisi edes luoda toiseen silmäystäkään. Olen eri mieltä tuosta akateemisuusta. On olemassa naisia, joita akateemisuus ja sen mukanaan tuoma abstrakti ajattelukyky viehättää huomattavasti enemmän kuin sellainen henkilö, joka ajattelee asioista paljon konkreettisemmalla tasolla. Itse en kuulu näihin naisiin, koska suhtaudun kaikkiin asiohin hyvin käytännönläheisesti eikä mua kiinnosta visiot, joilla ei ole mitään kosketusrajapintaa käytännön asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä voi rakastua, mutta naimisiin/avoliittoon asti ei pidä mennä jos kriteerit on että toinen tekee osansa kotitöistä mutta rakkauden kohde onkin sohvaperuna. Tai sitten on syytä tietoisesti muuttaa niitä kriteereitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kriteerithän ovat vain lista ominaisuuksista, joita henkilö pitää viehättävänä ja/tai puoleensavetävänä. Ei parinvalinnassa toisen tarvitsekaan täyttää kaikkia kriteereitä, kunhan toisesta löytyy sen verran näitä ominaisuuksia, että kiinnostus ylipäätään syntyy, eikä toisessa ole mitään täydellistä turn offiakaan.
Pitäisiköhän sinun tarkistaa sanan kriteeri määritelmä sanakirjasta? Minusta tumma hiusten väri on viehättävämpi kuin vaalea, mutta ei se silti todellakaan ole ollut minulle mikään kriteeri. Ja jos nyt jollakin on kriteerinä akateemisuus, ei se todellisuudessa liity mitenkään siihen, kuinka puoleensavetävä henkilö on. Tuollaisia voi miettiä vain ihminen, joka ei ole ihastunut tai rakastunut. Silloin sitä alkaa etsiä niitä syitä näistä täysin sivuseikoista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä.
Kyllä minä tiedän, mitä kriteeri sanakirjan mukaan tarkoittaa. Ymmärrän kuitenkin, että erilaisia sanoja käytetään myös muissa yhteyksissä ja vähitellen kaikki tietävät, mitä juuri tässä yhteydessä sanalla tarkoitetan. Ei ole minun keksintöni, että joku on alkanut puhumaan kriteeristä, kun tarkoitetaan ominaisuuksia, joita parinvalinnassa toiselta toivotaan. Onhan myös asuntokaupoissa ihmisillä kriteereitä ostettavalle asunnolle, mutta joistain kriteereistä ollaan valmiita tinkimään, jos asunto muuten miellyttää ja tuntuu omalta.
Olen myös ihastunut ja rakastunut elämässäni monta kertaa ja juuri sen vuoksi sanoinkin, että ei ne listatut ominaisuudet ole sellaisia, että toisella pitäisi olla ne kaikki, jotta viitsisi edes luoda toiseen silmäystäkään. Olen eri mieltä tuosta akateemisuusta. On olemassa naisia, joita akateemisuus ja sen mukanaan tuoma abstrakti ajattelukyky viehättää huomattavasti enemmän kuin sellainen henkilö, joka ajattelee asioista paljon konkreettisemmalla tasolla. Itse en kuulu näihin naisiin, koska suhtaudun kaikkiin asiohin hyvin käytännönläheisesti eikä mua kiinnosta visiot, joilla ei ole mitään kosketusrajapintaa käytännön asioihin.
Menee hieman ohikseksi, mutta et kai oikeasti kuvittele akateemisen koulutuksen aiheuttavan älykkyyttä eli kykyä abstraktiin ajatteluun? Eiköhän se ole toisinpäin: abstrakti ajattelukyky mahdollistaa akateemiset opinnot mutta se, päätyykö yliopistoon, on monesta muustakin seikasta kiinni. Uskomattoman hölmöä leimata ennalta joku ihminen tyhmäksi tai kyvyttömäksi abstraktiin ajatteluun, jos hänellä ei ole akateemista koulutusta. Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ei anneta itsensä enää rakastua. :/ Niistä listoista tulee totistinta totta, kun ihmisiä ei enää kohdata oikeassa elämässä, vaan yritetään valita sopiva kumppani nettideittipalvelun listoilta. Tämä siis näin ulkopuolisen, varatun naisen huomiona.
Kerrankin avaus, josta olen 100% sesti samaa mieltä. Ihmisten pitäis vaan tavata enemmän erilaisia ihmisiä, jutella ja tutustua. Ja miehenä voin sanoa että vaikka itseäni ei lihavat erityisemmin miellytä niin siitä huolimatta olen vähän pyöreämmänkin naisen kohdatessani ihastunut yleisistä mieltymyksistä huolimatta.
Joillekin riittää, että rinnalla on "joku". Silloin pitää olla kriteerit.