Etäsuhde eri maassa asuvan kanssa
Olen tavannut hetki sitten miehen, joka asuu toisessa Euroopan maassa. Tuonne on suorat lennot, kesto n. 2,5 tuntia ja kumpikin asuu n. 30 min ajomatkan päässä kentästä, joten oikeasti matka on jopa lyhyempi kuin toiselle puolelle Suomea, mutta mietityttää silti, miten tämä mahtaa mennä. Kummankin työ mahdollistaa lähes täyden etätyön, joten sekään ei olisi suuri ongelma, puhumme tosi hyvää englantia yhdessä, pystymme ilmaisemaan itseämme ja tunteitamme tosi hyvin, lisäksi olen opiskellut muutaman vuoden hänen kieltään ja hän on kuulemma valmis opettelemaan suomea.
Meillä on yllättävän paljon yhteistä ja tunnemme suurta yhteyttä, hänessä on jotain todella puoleensavetävää. Jotenkin järjen ääni huhuilee, onko tämä nyt hyvä idea, joten kiinnostaisi, onko jollain kokemusta vastaavasta lähtökohdasta suhteelle? Toki jossain vaiheessa varmaan tulisi vastaan muutto jommalle kummalle, minulla hieman enemmän asioita pitämässä täällä, mutta hänenkin kotikaupunkiinsa tiettyjä yhteyksiä, mikä tekisi siitä varmasti helpoimpia kohteita ulkomailla.
Miltä kuulostaa, ihan hullulta?
Kommentit (36)
Kannattaa lainata rahaa sit kun pyytää
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lainata rahaa sit kun pyytää
En ole lainaamassa rahaa eikä ole pyytänyt :)
ap
Noita kaukosuhde-viritelmiä on ollut nyt vuosikymmeniä(oletan että mies on siis ulkomaalainen eikä suomalainen toisessa maassa) Näistä vain muutama prosentti onnistuu. Yleensä se toinen löytää rakkautta ja seksiä sieltä omasta maastaan ja netin välityksellä toimiva suhde loppuu. Tähän kannattaa varautua..
Vierailija kirjoitti:
Noita kaukosuhde-viritelmiä on ollut nyt vuosikymmeniä(oletan että mies on siis ulkomaalainen eikä suomalainen toisessa maassa) Näistä vain muutama prosentti onnistuu. Yleensä se toinen löytää rakkautta ja seksiä sieltä omasta maastaan ja netin välityksellä toimiva suhde loppuu. Tähän kannattaa varautua..
Joo siis tottakai tämän riskin tiedostan, ehkä nykyään helpompi kuin vuosikymmeniä sitten, kun nytkin olemme viettäneet iltaa kamera päällä jutellen tuntikausia. Ja tosiaan etätyö mahdollistaisi kyllä vaikka pidemmänkin pätkän aina viettää aikaa toisen luona, toki haluan tuntea hieman lisää vielä ennen tuota.
Kiinnostaisi kuulla, jos jollain omakohtaisia kokemuksia vastaavasta.
ap
Kannattaa! Teillä on niin paljon hyviä juttuja. Eihän mistään suhteesta voi tietää - paitsi kokeilemalla. Rohkeasti vaan. Tuo etätyö on kyllä hyvä.
Tulisi nähdä se maa että viihdytkö edes saati oletko valmis muuttamaan sinne!? onko suuri etu jos muutat vai jäätkö yksin ja ilman työtä? On suuri päätös. Työtä tuskin mies Suomessa saisi, niin joudut muuttaa sitten kun vakavaa. Minulla oli tuo tilanne ja se meni niin että olisin viihtynyt maassa, mutta mies halusi työhön ihan muulle ja Suomessa ei tilaisuutta tarjoutunut hänelle. Hän ei halunnut olla kotimaassaan. Ja kävi nopeasti selväksi hänellä oli jo tyttöystävä ja muita, koska etänä niin en tiennyt. Nyt kai jatkaa yhä etänä yli 10v jälkeen toisen kanssa. Ei harmita. Itse en alkaisi pitkään etäsuhteeseen. Silloin ei tiedä mitä toinen tekee.
Jos sujuu hyvin voi tulla hyvä jopa parempi elämä muualla. Tiedän tapauksia joilla toimii. Omalla kohdalla kaatui siihen ettei mies ollut vakava ja halusi eri maihin työhön eikä viihtynyt kai missään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa! Teillä on niin paljon hyviä juttuja. Eihän mistään suhteesta voi tietää - paitsi kokeilemalla. Rohkeasti vaan. Tuo etätyö on kyllä hyvä.
Kiitos rohkaisusta! Jotenkin ajattelen, että ei tässä nyt hirveän paljoa voi tässä vaiheessa hävitä muuta kuin aikaa ja halpojen lentolippujen verran rahaa. En ole aikoihin kohdannut ketään, josta olisin näin kiinnostunut niin monella tasolla, yleensä en ihastu yhtään helposti.
ap
Kevyt etäsuhde voisi toimia. Mihinkään vakavaan en tuolla asetelmalla itse alkaisi.
Vierailija kirjoitti:
Tulisi nähdä se maa että viihdytkö edes saati oletko valmis muuttamaan sinne!? onko suuri etu jos muutat vai jäätkö yksin ja ilman työtä? On suuri päätös. Työtä tuskin mies Suomessa saisi, niin joudut muuttaa sitten kun vakavaa. Minulla oli tuo tilanne ja se meni niin että olisin viihtynyt maassa, mutta mies halusi työhön ihan muulle ja Suomessa ei tilaisuutta tarjoutunut hänelle. Hän ei halunnut olla kotimaassaan. Ja kävi nopeasti selväksi hänellä oli jo tyttöystävä ja muita, koska etänä niin en tiennyt. Nyt kai jatkaa yhä etänä yli 10v jälkeen toisen kanssa. Ei harmita. Itse en alkaisi pitkään etäsuhteeseen. Silloin ei tiedä mitä toinen tekee.
Olen käynyt siellä ja ihan tykännyt, ei ole Suomeen nähden radikaaleja kulttuurieroja ja tosiaan hieman osaan kieltä. Toki kaikkiin töihin ei olisi mahdollisuutta, kun kielitaito ei ole täydellinen ja tietysti merkitsisi silti isoa elämänmuutosta. Mies ei näe välimatkaa ongelmana, hän olisi ihan valmis tulemaan tännekin.
Toki vaihtoehto voisi olla joku kolmaskin maa, mutta tosiaan minulla on tiettyjä yhteyksiä tuohon hänen kotikaupunkiinsa jo valmiiksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kevyt etäsuhde voisi toimia. Mihinkään vakavaan en tuolla asetelmalla itse alkaisi.
Miksi et?
Monikulttuurinen suhde on vaikea taitolaji ja ne päättyvät eroon moninkertaisella todennäköisyydellä kotimaiseen verrattuna. Vaan niinhän minäkin onnistuin houkuttelemaan Lontoosta japanilaisen naisystäväni Suomeen ja yhdessä on pysytty jo neljännesvuosisata.
Vaan jos joku kysyisi, aloittaisinko saman uudelleen, niin tuskin. Niin on vaikea taival ollut, vaikka lopussa kiitos onkin seissyt.
Vierailija kirjoitti:
Monikulttuurinen suhde on vaikea taitolaji ja ne päättyvät eroon moninkertaisella todennäköisyydellä kotimaiseen verrattuna. Vaan niinhän minäkin onnistuin houkuttelemaan Lontoosta japanilaisen naisystäväni Suomeen ja yhdessä on pysytty jo neljännesvuosisata.
Vaan jos joku kysyisi, aloittaisinko saman uudelleen, niin tuskin. Niin on vaikea taival ollut, vaikka lopussa kiitos onkin seissyt.
Millaisia vaikeuksia olette kohdannut?
Viettäkää kokeeksi aikoja toistenne kotimaissa esim 2-3kk, jos kerran etätyö onnistuu.
Asuisitte siis toistenne kotona. Siinä sitä arkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikulttuurinen suhde on vaikea taitolaji ja ne päättyvät eroon moninkertaisella todennäköisyydellä kotimaiseen verrattuna. Vaan niinhän minäkin onnistuin houkuttelemaan Lontoosta japanilaisen naisystäväni Suomeen ja yhdessä on pysytty jo neljännesvuosisata.
Vaan jos joku kysyisi, aloittaisinko saman uudelleen, niin tuskin. Niin on vaikea taival ollut, vaikka lopussa kiitos onkin seissyt.
Millaisia vaikeuksia olette kohdannut?
Ensin hän tuli Suomeen turistiviisumilla. Haettiin oleskelulupaa, mutta sitä ei myönnetty, joten vaimo karkoitettiin Suomesta poliisin saattamana Japaniin. Sitten piti käydä naimassa hänet Japanissa, että päästiin hakemaan uutta oleskelulupaa.
Kun vaimo pääsi Suomeen, niin oli tietysti koti-ikävää ja kielitaidottomuutta. Japanissa hankitulla akateemisella loppututkinnolla ei ollut mitään arvoa työnantajien silmissä, vaikka se oli verrastettu suomalaiseen Opetusministeriössä.
Puhumattakaan pienemmistä ongelmista, kuten kadullahuutelusta keltaiseksi apinaksi jne. Olisi ollut paljon helpompaa jäädä Lontooseen, mutta minun urani, asuntoni ja elämäni oli Suomessa. Tosin jättihän vaimokin kaiken taakseen kotimaassan, mistä muistan olla kiitollinen joka ikinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Viettäkää kokeeksi aikoja toistenne kotimaissa esim 2-3kk, jos kerran etätyö onnistuu.
Asuisitte siis toistenne kotona. Siinä sitä arkea.
Tällaisesta on ollut puhe ja töiden puolesta tosiaan onnistuisi, harvoin on nytkään mitään, missä tarvetta olla paikalla kummallakaan ja jos niin järjestää, nekin vähät mahdollista skipata.
Ei tietenkään ihan kylmiltään tai pelkän viikonloppunäkemisten perusteella toiseen maahan olisi muuttamassa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikulttuurinen suhde on vaikea taitolaji ja ne päättyvät eroon moninkertaisella todennäköisyydellä kotimaiseen verrattuna. Vaan niinhän minäkin onnistuin houkuttelemaan Lontoosta japanilaisen naisystäväni Suomeen ja yhdessä on pysytty jo neljännesvuosisata.
Vaan jos joku kysyisi, aloittaisinko saman uudelleen, niin tuskin. Niin on vaikea taival ollut, vaikka lopussa kiitos onkin seissyt.
Millaisia vaikeuksia olette kohdannut?
Ensin hän tuli Suomeen turistiviisumilla. Haettiin oleskelulupaa, mutta sitä ei myönnetty, joten vaimo karkoitettiin Suomesta poliisin saattamana Japaniin. Sitten piti käydä naimassa hänet Japanissa, että päästiin hakemaan uutta oleskelulupaa.
Kun vaimo pääsi Suomeen, niin oli tietysti koti-ikävää ja kielitaidottomuutta. Japanissa hankitulla akateemisella loppututki
Voi ei, onpa harmi kuulla :( Tämä mies on ihan EU-alueelta, joten sen puolesta ehkä helpompaa, olen myös kuullut noiden viisumien haasteellisuudesta.
Minulla on nyt virallisena työkielenä englanti ja mies alalla, missä tiedän Suomessa olevan paljon ei-suomenkielisiä, toki asuinmaan kieltä tulisi jossain määrin ainakin osata.ap
Kansainvälisissä suhteissa taitaa eniten aiheuttaa haasteita kieli, kulttuuri ja uskonto, joten jos teillä noiden suhteen menee hyvin, voisi suhteelle olla hyvätkin edellytykset. Ja jos vaan jaksaa tuota matkaa lennellä.