Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Menisitkö vanhan kaverisi häihin josta et ole kuullut mitään vuosikausiin?

Vierailija
10.01.2017 |

Teini-iässä 14-18v olin hyvä ystävä erään "Minnan" kanssa. Olimme siis oikeasti läheiset ystävät ja vietimme aikaa usein yhdessä.
Kun tulimme täysi-ikäisiksi välimme sitten viilenivät, jos se on oikea ilmaus. Minna lopetti pitämästä yhteyttä minuun ja kun itse ehdotin tapaamista hän ei joko vastannut takaisin mitään tai sanoi että pitää katsoa joku kerta. Ja sitä kertaa ei koskaan tullut. Aika kauan siinä sai miettiä mitä pahaa olin tehnyt että Minna käyttäytyi noin. Käytös siis alkoi yhtäkkiä eikä milläänmuotoa pitkän ajan kuluessa.

Vierähti 5-6vuotta etten kuullut sanakaan Minnasta. Ajanmyötä unohdinkin Minnan vaikka kesti kauan päästä yli siittä miten yhtäkkiä ilman selitystä hän hylkäsi minut vaikka olimme olleet parhaat ystävät.
Viime kesänä sain Minnalta viestin jossa hän kysyi kuulumisia muina naisina. Harkitsin kauan ja vastasin kohteliaasti että hyvää kuuluu ja entäs itsellesi, kohteliaasti mutta siten etten antanut itse keskusteluun mitään itsestäni. Pian Minna sitten ehdottikin tapaamista. En oikein osannut sanoa siihen mitään - toisaalta ei ollut mitään mielenkiintoa tavata Minnaa joka oli vuosia ollut pitämättä mitään yhteyttä sen jälkeen kun itse lopetti ystävyytemme yksipuolisesti ilman selitystä. Lopulta myönnyin ja niimpä Minna tulikin heti seuraavana päivänä meille kahville.

Tapaaminen oli lämminhenkinen. Minna oli yhtä mukava minulle kuin silloin ennen kun olimme ystäviä. Tottakai aihe siirtyi sitten siihen miksi hän lopetti aikoinaan ystävyytemme ilman selityksiä. Minna sujuvasti selitti että asiaan ei ollut mitään selitystä - hän ei vaan jaksanut pitää kaikkiin ystäviin yhteyttä mutta kuitenkin kaikki nämä vuodet on mua kaivannut. Jotenkin en pystynyt täysin uskomaan selityksen vilpillisyyteen mutta nyökyttelin vaan. Sitten alkoikin Minnan intoilu häistään, oli kuulemma menossa naimisiin.
Minna vakuutteli että pidetään tiiviisti taas yhteyttä ja kutsui minut kesämökilleen vielä kesän aikana ja tietty päiväkin sovittiin.

Viikon päästä tapaamisestamme Minna lähetti hääkutsun minulle. Ja sain kutsun myös polttareihin.
Olimme sopineet mökille tulosta kesällä tiettyyn heinäkuun päivää. Yhtä iltaa ennen Minna laittoi viestin ja peruutti tuloni mökille vedoten että on flunssassa ja että ajankohta on huono. Lupasi ilmoitella uuden ajan heti kun tietää työvuorot. Odotin 2viikkoa ja kyselin sitten perään. Minna sanoi että saa tietää työvuoronsa seuraavana päivänä ja palaa asiaan. Tämä tapahtui heinäkuun viimeisenä päivänä.
Sen jälkeen Minnasta ei ole kuullut sanaakaan. Hän ei ole kysynyt heinäkuun jälkeen kertaakaan kuulumisiani, ei toivottanut hyvää joulua, ei ole ehdottanut näkemsitä eikä muutakaan.

En väitä että olisin kovin harmistunut. Tottakai ehkä pikemminkin hävettää miten saatoin antaa Minnalle uuden mahdollisuuden ja taas hän toimii samoin kuin nuorempana. Toisaalta mielenkiintoista miten sain kutsun häihin ja polttareihin. Häät ovat vielä suuret kirkkohäät ja juhlat ja tiedän että vieraita on tulossa valtavasti joten luulisi etten saanut kutsua vain "täytevieraaksi".

Mitä te ajattelette kertomani pohjalta? Menisittekö itse Minnan häihin minuna? Itse peruutin jo polttareihin menon vedoten työkiireisiin (mikä on kyllä täysin totta, mutta en usko että olisin mennyt vaikka työt eivät olisi estäneetkään). Tuntuu typerältä mennä ihmisen häihin jonka ystävä olin teini-ikäisenä mutta jonka kanssa en ole ollut 6vuoteen tekemisissä yhtä kahvittelua lukuunottamatta. Jotenkin uskon että Minna ylipäänsä alkoi elvyttää välejämme ja änkesi kahville kotiini jotta vain voisi täten antaa sen hääkutsun.

Kommentit (15)

Vierailija
1/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En

Vierailija
2/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä menisi, paitsi jos olisi muita itselleni tuttuja ihmisiä menossa ja voisi heidän seuraansa lyöttäytyä. Itse olen menossa keväällä naimisiin ja kutsun häihin kyllä vain niitä ihmisiä, joiden kanssa oikeasti olen ollut tekemisissä ja jotka ehdottomasti haluan paikalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sukulaisia ei voi valita - ystävät voi. Älä tuhlaa aikaasi ihmisiin jotka saavat sinut surulliseksi.

Vierailija
4/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjotit tästä aikaisemminkin?

Veikkaan että valtaisat juhlat on saatu aikaan juurikin kaltaisillasi täytevierailla.

Vierailija
5/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos se ei maksaisi mitään niin joo, tosin omia verkostoja luodakseni mikäli olisin sellaisessa tilanteessa että tarvitsisi saada uusia tuttavuuksia. :)

Vierailija
6/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on saman typpinen lapsuuden"ystävä", joka yritti jotain välien lämmittelyä varmaan 10v hiljaiselon jälkeen (ja siis hän jätti mut ihan kylmästi, ei edes bussissa moikannut, jos ohi käveli). Kerroin jo tuossa tilaisuudessa, että "sori ei vaan enää kiinnosta, itse oot valintasi tehnyt." Ja en tod menisi mihinkään häihin, tai polttareihin. Miksi menisin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene häihin (ota avec mukaan nauttimaan), syö maha täyteen kakkua ja ihanaa hääruokaa, nauti ja tanssi aamuun asti. Muista olla tuomatta häälahjaa (arvaanko oikein jos häälahjaksi pyydetään laittamaan raha pariskunnan yhteiselle matkatilille jonka oikea tarkoitus on tietenkin maksattaa omat pippalot vierailla), lähde äläkä enää ikinä vastaa "ystäväsi" yhteydenottopyyntöihin.

Vierailija
8/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä varmaan menisin jos häät suht lähellä ja sillain sopivaan aikaan ettei vaatis mitään hirveetä panostusta itseltä ja mukaan saisin ottaa mieheni aveciksi tai jos tietäisin siellä olevan jotain muita tuttuja, vaikka vanhoja yhteisiä kavereita.

Veisin jonkin halvan 'kivan' lahjan, tyyliin viinipullon ja mukahienot lasit kirppikseltä, halpakaupasta ostetun kympin pakkauksen laseja tai mukilahjapakkauksen tms. En antaisi hänelle iloa että olisi hyötynyt minusta vieraana sen kummemmin jos mun läsnäolo ei ollut se tärkein juttu kutsua kirjoittaessa.

Laittautuminen ja juhliminen on kivaa. Pistäisin kivan mekon, korut ja meikit, hiukset sievästi. Varmaan lainaisin kaverilta jotain rättiä jos vaatekaapista ei valmiiksi löydy sopivaa.

Söisin, joisin, juhlisin, pitäisin hauskaa ja tanssahtelisin siellä 'koko rahan edestä' ihan kun missä tahansa muissakin, oikean ystävän tai sukulaisen häissä.

En lähtisi minnekään 700 km päähän jossa joutuisin ottamaan tyyristä hotellia ja maksamaan junat jne, mutta voisin mennä vaikka jonnekin kauempaan kaupunkiin josta saisin yöpaikan sukulaiselta tai halvan airbnb kämpän ja kulut jäisi jonnekin 50e hujakoille. En myöskään alkaisi perumaan mitään valmiiksi sovittuja menoja tai näkemään kummempaa eforttia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei häihin mennä sinne kutsutaan.

Vierailija
10/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hmm. En ehkä menisi ollenkaan, tai sitten menisin ja "unohtaisin lahjan", söisin ja joisin niin maan perkeleesti ja saattaisin jopa unohtaa onnitella hääparia... olisin ikävä vieras, ihan ilkeyttäni :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täähän on sama provo/sepitys/tarina/satu kun pari viikkoa sitten.

Vierailija
12/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Menisin. En minä jaksa pilkkoa asioita pieniin osiin ja miettiä menikö kaikki nyt tismalleen oikein niin kuin ohjekirjoissa sanotaan. Kyllä minä ymmärrän Minnaakin, että elämä saattaa viedä mukanaan ettei kaikkia ystäviä tule palvottua toisena päivätyönään läpi elämän vaan se ystävyyden pinta saattaa elää sen muun elämän mukana. 

Olisiko kenellekään yhtään ystävää jos jokaisen loukkaavan ja satuttuvan sanan/teon jälkeen ystävyys laitettaisiin poikki? Kyse ei kuitenkaan tässäkään tapausessa ole mistään räikeästä hyväkskäytöstä tai pilkasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En menisi. En tee mitään tuollaisilla "ystävillä". Yksipuolisuus kuolettaa ihmissuhteet. Näin se vaan on. Kasvoitte luultavasti erillenne. Minulla on pari tällaista ystävää, joiden kanssa saatoin teininä olla kuin paita ja peppu. Nykyisin moikataan kyllä jos vastaan kävelee ja saatetaan pari sanaa vaihtaakin, mutta ei olla muuten missään tekemisissä. Jos menisin naimisiin, en kutsuisi näitä tyyppejä sinne. Enkä usko, että he kutsuisivat minua. Jos kutsuisivat, en todennäköisesti menisi. Älä turhaan vaivaa päätäsi tuollaisilla ystävillä. 

Vierailija
14/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minäkin saattaisin mennä jos häät pidettäisiin jossakin kivassa paikassa niin ja tosiaan lahjaksi pyydettäisiin sitä matkakassa avustusta jonka tietenkin unohtaisin laittaa, mitään lahjaa en alkaisi ostelemaan.

Mielummin menisin yksin koska luultavimmin siellä juhlissa on muitakin yksinäisiä=D ja juu en pitäisi minäkään yhteyttä tuollaiseen juupas eipäs "kaveriin".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/15 |
10.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En menisi.