Lue keskustelun säännöt.
Onko töissäkäynti mielestänne oikeus vai velvollisuus?
08.01.2017 |
Välillä vain tuntuu, että mitä järkeä siinä loppujen lopuksi on (muuta kuin palkka)? Viikosta menee n. 40 tuntia työntekoon ja vapaa-ajalla on melko väsynyt, eikä jaksa juuri muuta kuin pakolliset kotityöt tehdä.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeus. Töissähän ei ole pakko käydä.
Velvollisuus ennen muuta, terveessä yhteiskunnassa, tietenkin myös oikeuskin, on jotain vääristynyttä jos ihannoidaan työtä siinä mielessä, että se on harvinainen etuoikeus.
Tietenkin olisi ihanne jos viihtyy.
Lain mukaan suomalaisilla on oikeus työhön. Työttömyyskorvausta maksetaan jos töitä ei ole tarjota. Korvaustahan ei makseta jos töistä kieltäytyy.
En tiedä ketään, joka varsinaisesti rakastaisi työelämää. Kaikki tuttavani käyvät siellä ensisijaisesti juuri siksi, että saisivat rahaa elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietysti velvollisuus. Olet tehnyt työnantajan kanssa sopimuksen, että teet hänelle työsuoritusta. Samalla palkanmaksu on työnantajan velvollisuus eikä oikeus. Jos sinulla ei ole työsopimusta niin silloin ei ole velvollisuuttakaan.
Vierailija kirjoitti:
Välillä vain tuntuu, että mitä järkeä siinä loppujen lopuksi on (muuta kuin palkka)? Viikosta menee n. 40 tuntia työntekoon ja vapaa-ajalla on melko väsynyt, eikä jaksa juuri muuta kuin pakolliset kotityöt tehdä.
Mulla on vähän sama. Mun elämäni yksi parhaita jaksoja oli puoli vuotta, kun olin työttömänä. Vaikka ayötiinkin lähinnä jauhelihaa, makaronia ja sämpylöitä.
Ja pienipalkkaisena yhna on tulotason vain vähän isompi kuin työttömänä. Mutta pidän työtä kuitenkin velvollisuutena ja haluan opettaa esimerkillä työn mallin lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Velvollisuus ennen muuta, terveessä yhteiskunnassa, tietenkin myös oikeuskin, on jotain vääristynyttä jos ihannoidaan työtä siinä mielessä, että se on harvinainen etuoikeus. Tietenkin olisi ihanne jos viihtyy."
Taidatkos paremmin sanoa! - Toisaalta en malta olla täydentämättä, että vaikka työntekemien on mielestäni velvollisuus, niin mitään emme voita sillä, että syyllistämme työttömät -kauniisti sanottuna- olevan vapaamatkustajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä ketään, joka varsinaisesti rakastaisi työelämää. Kaikki tuttavani käyvät siellä ensisijaisesti juuri siksi, että saisivat rahaa elämiseen.
Mä tiedän aika montakin. Ovat kyllä heitä, jotka ovat tehneet harrastuksesta elannon.
Velvollisuus. Jos se olisi (etu)oikeus niin kaikkihan kävisivät töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velvollisuus. Jos voittaisin Lotossa, en kävisi päivääkään töissä.
Ennen kuin työnteko ulkoistettiin tähän nykyiseen palkkatyömalliin, ihmiset elivät yhteisöissä, joissa jokaisella oli oma tehtävä. Toimettomuus on luonnotonta ja saa ihmisen yleensä lopulta masentuneeksi. Tekemistä voi tietenkin olla ilman virallisesta työpaikkaakin. Ihanteellista olisi saada tehdä jotain, josta nauttii ja joka vastaa omia kykyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välillä vain tuntuu, että mitä järkeä siinä loppujen lopuksi on (muuta kuin palkka)? Viikosta menee n. 40 tuntia työntekoon ja vapaa-ajalla on melko väsynyt, eikä jaksa juuri muuta kuin pakolliset kotityöt tehdä.
Niinpä. Ja sitä vielä pitäisi jaksaa +-40 vuotta, eli n. puolet keskimääräisestä eliniästä...
Se on molempia. Oikeus siinä mielessä, että maailmassa on myös ihmisiä, vsrsinkin naisia, jotka eivät saa köydä töissä vaikka haluaisivat. Velvollisuus se on siinä mielessä että normaalin aikuisen on jostain elantonsa ansaittava. Velvollisuus yhteiskuntaa kohtaan joka romahtaisi jos kukaan, tai suurin osa, ei olisi jossain töissä.
Riippuu ihan tilanteesta kummalta se tuntuu.
Ihmisellä on velvollisuus elättää itsensä ja jälkikasvunsa. Suurin osa tekee tämän töitä tekemällä, mutta jos keksit vaihtoehtoisia ansaintamalleja, niin sehän on vain hienoa (yhteiskunnan tuet eivät ole ansaintamalli).
Niin. Työssäkäyvät normaalit kyllä jaksavat huutaa "mee töihin" ja "työnteko on velvollisuus". Eivät sitten ota huomioon, että on ihmisiä joilla on vaikeuksia mainostaa itseään ja toimia tehokkaasti..
Elämässä on tiettyjä velvollisuuksia. Elannon ansaitseminen on niistä yksi. Elämässä joutuu tekemään myös tylsempiä ja ikävämpiä asioita, aina ei voi olla hauskaa.
Itsensä elättäminen ravalla tai toisella on velvollisuus. Työnteko on myös oikeus.
En voisi kuvitella tilannetta, että lusmuilisin tuilla kotona.
Tee töitä, lisäänny, kuole.
Ps.
The word robot was coined by artist Josef Čapek, the brother of famed Czechoslovakian author Karel Čapek. Karel Čapek was, among other things, a science fiction author before there was something officially known as science fiction, in subject matter along the same vein as George Orwell. He introduced the word in a play called R.U.R. The full title translating into English as Rossum’s Universal Robots, which debuted in January of 1921.
While writing this play, he struggled to come up with a word to name the robots, initially settling on ‘laboři’, from the Latin ‘labor’. He discussed this with his brother, Josef, and Josef suggested ‘roboti’, which gave rise to the English ‘robot’. ‘Roboti’ derives from the Old Church Slavanic ‘rabota’, meaning ‘servitude’, which in turn comes from ‘rabu’, meaning ‘slave’.