Lue keskustelun säännöt.
Poikaystävä osti minulle kalliin kaulakorun, kun laittoi sitä kaulaani sanoi "sä olet mun nainen nyt"
08.01.2017 |
Jotenkin inhotti tuo kommentti. Ihan kun minut voisi omistaa jonkun korun avulla?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä annan naiselleni jotain, niin tarkoitan myös sitä. Jos osoittautuu kulkukissaksi niin palauttakoot lahjat ja lähtekööt heti, vielä kun väärinymmärrys jostain yhteisestä unelmasta on korjattavissa.
Haloo! Lahja on lahja, ei sitä palauteta. Älä osta kalliita lahjoja jos vingut niitä nolosti takaisin eron osuessa.
Oletko sellainen joka aina muistuttelee mitä kaikkea onkaan antanut, ihan hyvvää hyvyttään...?
Oletko sellainen joka käyttää muiden tunteita huomion ja hyödyn haalimiseksi?
Onko suhteesi oikeasti epätasa-arvoinen, ja sinua ärsyttää kun tästä huomauttaa, että sinä annat vähän ja saat paljon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä annan naiselleni jotain, niin tarkoitan myös sitä. Jos osoittautuu kulkukissaksi niin palauttakoot lahjat ja lähtekööt heti, vielä kun väärinymmärrys jostain yhteisestä unelmasta on korjattavissa.
Haloo! Lahja on lahja, ei sitä palauteta. Älä osta kalliita lahjoja jos vingut niitä nolosti takaisin eron osuessa.
Oletko sellainen joka aina muistuttelee mitä kaikkea onkaan antanut, ihan hyvvää hyvyttään...?
Kyllä kalliit lahjat kuuluu palauttaa erotessa ja entisaikoina palauttamattomista saattoi tulla oikeusjuttukin.
Itsekin olen lukenut erään 1800-luvun oikeuden pöytäkirjan, jossa käytiin läpi kihlauksen purkautumista ja annettujen lahjojen palautusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rakkaus on todellista, niin tottakai siinä omistetaan kumppani, puolin ja toisin. Mind, body & soul.
Muuten se on vaan jotain leikkimistä, toinen onkin pelkkä hyödyke elämässäsi, ihan kiva, kun ei nyt ole mitään muutakaan.
Todellakaan ei koskaan omisteta sitä kumppania vaan se kumppani on vapaaehtoisesti ja omasta halustaa sun kanssa. Pikkasen väärä käsitys sulla asioista.Sä voit omistaa esineen muttet koskaan toista ihmistä. Et ikinä!
Sä et voi, mutta mä voin. :)
Lisäksi on lahjavero, eli kannattaa vähintään usuttaa verottaja kimppuun jos tukalaksi tilanne menee.
Älkääs nyt vedelkö herneitä nenäänne, tuohan oli vain poikaystävän tapa sanoa: minä rakastan sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä annan naiselleni jotain, niin tarkoitan myös sitä. Jos osoittautuu kulkukissaksi niin palauttakoot lahjat ja lähtekööt heti, vielä kun väärinymmärrys jostain yhteisestä unelmasta on korjattavissa.
Haloo! Lahja on lahja, ei sitä palauteta. Älä osta kalliita lahjoja jos vingut niitä nolosti takaisin eron osuessa.
Oletko sellainen joka aina muistuttelee mitä kaikkea onkaan antanut, ihan hyvvää hyvyttään...?
Kyllä kalliit lahjat kuuluu palauttaa erotessa ja entisaikoina palauttamattomista saattoi tulla oikeusjuttukin.
Itsekin olen lukenut erään 1800-luvun oikeuden pöytäkirjan, jossa käytiin läpi kihlauksen purkautumista ja annettujen lahjojen palautusta.
Mikä on kallis lahja? Kierrätetäänkö se seuraavalle omistettavalle?
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt vedelkö herneitä nenäänne, tuohan oli vain poikaystävän tapa sanoa: minä rakastan sinua.
Niinkö? Toivottavasti kyseessä on nuori mies, joka vielä joskus uskaltaa sanoa minä rakastan sinua. Minä omistan sinut kuullostaa vai ikävälle, ketään kun ei voi omistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mä annan naiselleni jotain, niin tarkoitan myös sitä. Jos osoittautuu kulkukissaksi niin palauttakoot lahjat ja lähtekööt heti, vielä kun väärinymmärrys jostain yhteisestä unelmasta on korjattavissa.
Haloo! Lahja on lahja, ei sitä palauteta. Älä osta kalliita lahjoja jos vingut niitä nolosti takaisin eron osuessa.
Oletko sellainen joka aina muistuttelee mitä kaikkea onkaan antanut, ihan hyvvää hyvyttään...?
Kyllä kalliit lahjat kuuluu palauttaa erotessa ja entisaikoina palauttamattomista saattoi tulla oikeusjuttukin.
Itsekin olen lukenut erään 1800-luvun oikeuden pöytäkirjan, jossa käytiin läpi kihlauksen purkautumista ja annettujen lahjojen palautusta.
Mikä on kallis lahja? Kierrätetäänkö se seuraavalle omistettavalle?
Olihan Vesallakin juttu siitä eräästä Afrikkaan päätyneestä autosta.
Taisi saada sen lopulta takaisin, mutta oikeuden kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rakkaus on todellista, niin tottakai siinä omistetaan kumppani, puolin ja toisin. Mind, body & soul.
Muuten se on vaan jotain leikkimistä, toinen onkin pelkkä hyödyke elämässäsi, ihan kiva, kun ei nyt ole mitään muutakaan.
Todellakaan ei koskaan omisteta sitä kumppania vaan se kumppani on vapaaehtoisesti ja omasta halustaa sun kanssa. Pikkasen väärä käsitys sulla asioista.Sä voit omistaa esineen muttet koskaan toista ihmistä. Et ikinä!
Sä et voi, mutta mä voin. :)
Enpä haluaisi olla parisuhteessa sinun kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkääs nyt vedelkö herneitä nenäänne, tuohan oli vain poikaystävän tapa sanoa: minä rakastan sinua.
Niinkö? Toivottavasti kyseessä on nuori mies, joka vielä joskus uskaltaa sanoa minä rakastan sinua. Minä omistan sinut kuullostaa vai ikävälle, ketään kun ei voi omistaa.
Kyllä minulle eräs sanoi, että siitä hetkestä lähtien minä omistin hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos rakkaus on todellista, niin tottakai siinä omistetaan kumppani, puolin ja toisin. Mind, body & soul.
Muuten se on vaan jotain leikkimistä, toinen onkin pelkkä hyödyke elämässäsi, ihan kiva, kun ei nyt ole mitään muutakaan.
Todellakaan ei koskaan omisteta sitä kumppania vaan se kumppani on vapaaehtoisesti ja omasta halustaa sun kanssa. Pikkasen väärä käsitys sulla asioista.Sä voit omistaa esineen muttet koskaan toista ihmistä. Et ikinä!
Sä et voi, mutta mä voin. :)
Enpä haluaisi olla parisuhteessa sinun kanssasi.
Enkä minä sinun.
Minä otan suhteeni tosissani, toisin kuin sinä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin ihan innoissani. <3 Ihana!!!!!
Et saanut korua vaan mies omistaa korun ja se on hänen merkki sinussa. Kuinka epäseksikästä. Kuuma mies olisi sanonut että olen sinun nyt. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jestas sentään kun kaikesta pitääkin suuttua...
Siis sama logiikka kuin baarissa drinkkien tarjoajilla.
Mulle tuli heti mielikuva, että ap:n mies olisi halunnut ostaa kihlat, mutta se on ollut vielä liian jännittävä asia ja onkin ostanut kaulakorun.
On niin kovin jännittänyt, että on tuon jännityksen ajatuksesta kihlata sinut priorisoinut tuohon kaulakoruun nyt ja kun sai sen sinun kaulaasi niin jotenkin mielsi nyt "merkanneensa" sinut omakseen, koska tuohon kaulakoruun oli latautunut se kokojännitys ja tunsi sen mukaista helpotusta saadessaan korun kaulaasi.
Siksi möläytti ääneen sen mitä itse tunsi, mutta ap ei voinut asiaa osata yhdistää niin se tuntui oudolle.
Ehkä kannattaa sanoa joku vinkki, että sen korun pariksi kävisi kaunis sormuskin niin uskaltaisi sitten senkin joskus ostaa ihan oikeasti.
Tämä "rakkauteen kuuluu toisen omistaminen" -tyyppi on ilmeisesti sama, joka on käynyt pätemässä useissa sinkkuketjuissa. Yhdessä vapaaehtoista sinkkuutta käsittelevässä aiheessa jankkasi viesti toisensa perään, kuinka kaikki ihmiset haluavat parisuhderakkautta ja kuinka sinkkuuden syy on aina se, että sinkku ei vain saa ketään. Hymiöiden viljely ja lapsenomainen jankuttaminen viittaisivat siihen, että kyseessä on sama henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Mulle tuli heti mielikuva, että ap:n mies olisi halunnut ostaa kihlat, mutta se on ollut vielä liian jännittävä asia ja onkin ostanut kaulakorun.
On niin kovin jännittänyt, että on tuon jännityksen ajatuksesta kihlata sinut priorisoinut tuohon kaulakoruun nyt ja kun sai sen sinun kaulaasi niin jotenkin mielsi nyt "merkanneensa" sinut omakseen, koska tuohon kaulakoruun oli latautunut se kokojännitys ja tunsi sen mukaista helpotusta saadessaan korun kaulaasi.
Siksi möläytti ääneen sen mitä itse tunsi, mutta ap ei voinut asiaa osata yhdistää niin se tuntui oudolle.Ehkä kannattaa sanoa joku vinkki, että sen korun pariksi kävisi kaunis sormuskin niin uskaltaisi sitten senkin joskus ostaa ihan oikeasti.
Siksi ap kannattaa vinkata, ettei kaulakoru jää ainoaksi merkiksi suhteestanne useiksi vuosiksi kun noin oli jännittävä ostos.
Jotenkin nyt ilman pettymyksen sävyä tuo esille se, että sormuskin olisi kelvannut, jotenkin niin, että se ainoastaan rohkaisee.
Silloin hän saa sinulta selkeän hyväksynnän asialle etukäteen ja uskaltaisi toteuttaa asian oikeasti.
Ugh, nyt olen puhunut.. ;)
"Tässä on kaulakoru Sinulle lainaksi. En halua, että sinulle tulee tunne, että jotenkin omistaisin sinua. Ole hyvä!"
Todellakaan ei koskaan omisteta sitä kumppania vaan se kumppani on vapaaehtoisesti ja omasta halustaa sun kanssa. Pikkasen väärä käsitys sulla asioista.Sä voit omistaa esineen muttet koskaan toista ihmistä. Et ikinä!