Onko syyttämättäjättämispäätös julkinen? Onko asianomistajalla tai rikoksesta epäilyllä oikeus kertoa syyttämättäjättämispäätöksen sisällöstä esim: Internetissä?

Tietenkin on julkinen, sehän on viranomaisen tekemä päätös ja ne ovat kaikki julkisia (paitsi siltä osin, mikä on salaista, normaalisti tällaisia tapauksia on äärettömän vähän).

Vierailija kirjoitti:

Mitä laki sanoo asiasta?

On julkista tietoa. Kuka vain saa kertoa eteenpäin, ei pelkästään asianomaiset. Ainoastaan oikeudenpäätöksellä voidaan estää eli kieltää julkaisu/levittäminen. Niitä annetaan harvoin. Insestisyytös tapauksissa yms.

Suurin osa viranomaispäätöksistä eivät ole julkisia tai niitä on vaikea selvittää. Esim ylinopeussakot, sosiaalipäätökset, kouluarvosanat, lastensuojelu, työttömuustuki ajo-oikeden myöntäminen ja kieltäminen, toimeentulotuki, viestiliikenteen valvonta, rikosepäilyjen seuranta ja monia muita päätöksiä.

Mutta ainakin esitutkintamateriaali on salaista. Ainakin osittain. Itseltäni on esitutkinta keskeytetty, ei edes syyttäjän mielipidettä kysytty - koko esitutkintamateriaali oli salaista. Toisessa tapauksessa olin asianosainen kun syyttäjä päätti jättää syyttämättä niin sain asiapaperit joista oli merkattu mitä osaa en saa sanoa kellekään.

Riippuu asiasta. Jos sinä itse olet asianosainen, siinä voi olla erikseen maininta jostain salassapidettävästä osasta. Silloin on kyse jostain arkaluonteisesta asiasta, esimerkiksi vakava terveysongelma ( usein psyykkinen sairaus) on ollut perusteena.

Tavalliset päätökset eivät ole varsinaisesti julkisia, että niitä missään yleisesti tiedotetaan. Eivät kuitenkaan salassapidettäviä, joten itse kukin voi kertoa omista asioistaan mielensä mukaan.

Käyttäjä3788 kirjoitti:

Suurin osa viranomaispäätöksistä eivät ole julkisia tai niitä on vaikea selvittää. Esim ylinopeussakot, sosiaalipäätökset, kouluarvosanat, lastensuojelu, työttömuustuki ajo-oikeden myöntäminen ja kieltäminen, toimeentulotuki, viestiliikenteen valvonta, rikosepäilyjen seuranta ja monia muita päätöksiä.

Osa mainitsemistasi on erikseen laissa mainittu salassapidettäväksi. Periaatteessa kaikki viranomaisten käsittelemät asiat ja päätökset ovat julkisia eli niistä annetaan ainakin kysyjälle tietoa, jos ei ole jollakin perusteella salassapidettävää. Kuitenkin ihmisten yksityiset ja arkaluontoiset asiat ovat aina salassapidettäviä. 

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Miksi sijoituspaikka olisi tehnyt väärin? Eihän ne ole kirjanneet, että on tullut tuomio, ne on kirjanneet ainoastaan, että vanhempaa on syytetty. Kaksi eri asiaa.

Ja jos lapsi mieluummin valehtee vanhemmistaan kuin palaa näiden luokse, niin kertoohan se aika lailla lapsen ja vanhempien väleistä sekä siitä pelosta, jota lapsi kokee. Poliisilta tulee kyllä kirjallisena tieto siitä, että ilmoitusta pidetään aiheettomana.

Nyt en kyllä ymmärtänyt yhtään, mitä sijoituspaikka olisi tehnyt väärin. Jos he eivät edes tienneet, että rikostutkinta oli päätetty. Muutenkin nämä sijoitusasiat ovat sellaisia, että jotain hyvin vakavaa siellä kodissa joka tapauksessa on, että sijoitus on tehty. Tiedän aivan hyvin, että sijoituksia tehdään vain ääritapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Tässähän ei ole kyse edes syyttämättä jättämis päätöksestä, vaan esitutkinta on keskeytetty kun on todettu ettei ole ollut rikosta. Syyttämättä jättämis päätös voidaan tehdä jos rikos on vähäinen ja siitä annettava rangaistus mitätön, mutta esimerkiksi tutkiminen tulisi kalliiksi tai syyllinen on vähäisessä rikoksessa ollut esimerkiksi mielentilaltaan syyntakeeton mutta mielentilatutkinta olisi turhan kallis operaatio esimerkiksi suhteutettuna karkkivarkauteen.

Ja vielä alkuperäiseen otsikkoon. Kunnon vanhempi ei todellakaan lähde jossain internetissä puhdistamaan omaa mainettaan lapsensa kustannuksella. Eikä se tuolla tavalla edes puhdistuisi, päin vastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Tässähän ei ole kyse edes syyttämättä jättämis päätöksestä, vaan esitutkinta on keskeytetty kun on todettu ettei ole ollut rikosta. Syyttämättä jättämis päätös voidaan tehdä jos rikos on vähäinen ja siitä annettava rangaistus mitätön, mutta esimerkiksi tutkiminen tulisi kalliiksi tai syyllinen on vähäisessä rikoksessa ollut esimerkiksi mielentilaltaan syyntakeeton mutta mielentilatutkinta olisi turhan kallis operaatio esimerkiksi suhteutettuna karkkivarkauteen.

Sijoituspaikka on saanut tiedon poliisilta tutkinnan päättämisestä mutta puhuu yhä termillä "syyttämättäjättämispäätös".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Miksi sijoituspaikka olisi tehnyt väärin? Eihän ne ole kirjanneet, että on tullut tuomio, ne on kirjanneet ainoastaan, että vanhempaa on syytetty. Kaksi eri asiaa.

Ja jos lapsi mieluummin valehtee vanhemmistaan kuin palaa näiden luokse, niin kertoohan se aika lailla lapsen ja vanhempien väleistä sekä siitä pelosta, jota lapsi kokee. Poliisilta tulee kyllä kirjallisena tieto siitä, että ilmoitusta pidetään aiheettomana.

Poliisilta ei tule kirjallista tietoa automaattisesti. lähde: Poliisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Tässähän ei ole kyse edes syyttämättä jättämis päätöksestä, vaan esitutkinta on keskeytetty kun on todettu ettei ole ollut rikosta. Syyttämättä jättämis päätös voidaan tehdä jos rikos on vähäinen ja siitä annettava rangaistus mitätön, mutta esimerkiksi tutkiminen tulisi kalliiksi tai syyllinen on vähäisessä rikoksessa ollut esimerkiksi mielentilaltaan syyntakeeton mutta mielentilatutkinta olisi turhan kallis operaatio esimerkiksi suhteutettuna karkkivarkauteen.

Sijoituspaikka on saanut tiedon poliisilta tutkinnan päättämisestä mutta puhuu yhä termillä "syyttämättäjättämispäätös".

Tällöin termiä on käytetty väärin. Syyttämättä jättäminen tarkoittaa, että kyseessä on todennäköisesti rikos (oikeus päättäisi asiasta) mutta todennäköisen rikoksen vähäisyyden takia sitä ei viedä oikeuteen asti. Jos ei ole ollut rikosta termi on esitutkinnan päättäminen.

Vierailija kirjoitti:

Nyt en kyllä ymmärtänyt yhtään, mitä sijoituspaikka olisi tehnyt väärin. Jos he eivät edes tienneet, että rikostutkinta oli päätetty. Muutenkin nämä sijoitusasiat ovat sellaisia, että jotain hyvin vakavaa siellä kodissa joka tapauksessa on, että sijoitus on tehty. Tiedän aivan hyvin, että sijoituksia tehdään vain ääritapauksissa.

Tekihän ne väärin, kun kertoivat lääkärille, että vanhemmat oli pahoinpidelleet. Siitä vois nostaa kunnianloukkaussyytteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Tässähän ei ole kyse edes syyttämättä jättämis päätöksestä, vaan esitutkinta on keskeytetty kun on todettu ettei ole ollut rikosta. Syyttämättä jättämis päätös voidaan tehdä jos rikos on vähäinen ja siitä annettava rangaistus mitätön, mutta esimerkiksi tutkiminen tulisi kalliiksi tai syyllinen on vähäisessä rikoksessa ollut esimerkiksi mielentilaltaan syyntakeeton mutta mielentilatutkinta olisi turhan kallis operaatio esimerkiksi suhteutettuna karkkivarkauteen.

Sijoituspaikka on saanut tiedon poliisilta tutkinnan päättämisestä mutta puhuu yhä termillä "syyttämättäjättämispäätös".

Tällöin termiä on käytetty väärin. Syyttämättä jättäminen tarkoittaa, että kyseessä on todennäköisesti rikos (oikeus päättäisi asiasta) mutta todennäköisen rikoksen vähäisyyden takia sitä ei viedä oikeuteen asti. Jos ei ole ollut rikosta termi on esitutkinnan päättäminen.

Tai on syytä epäillä, mutta todisteet ei riitä.

Ei esitutkinnan keskeyttäminen tai syyttämättäjättämispäätös tarkoita, etteikö rikosta ole tapahtunut. Jos rikoksesta ei ole tarpeeksi todisteita, niin ei syytetä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Miksi sijoituspaikka olisi tehnyt väärin? Eihän ne ole kirjanneet, että on tullut tuomio, ne on kirjanneet ainoastaan, että vanhempaa on syytetty. Kaksi eri asiaa.

Ja jos lapsi mieluummin valehtee vanhemmistaan kuin palaa näiden luokse, niin kertoohan se aika lailla lapsen ja vanhempien väleistä sekä siitä pelosta, jota lapsi kokee. Poliisilta tulee kyllä kirjallisena tieto siitä, että ilmoitusta pidetään aiheettomana.

Poliisilta ei tule kirjallista tietoa automaattisesti. lähde: Poliisi

Minulle on tullut  (tai oikeastaan yritykselle) joka kerta, kun tutkinta on keskeytetty tai tehty syyttämättäjättämispäätös. Näin vuosina 2004 -2016

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tällaisessa tapauksessa pitäisi tehdä?

Sijoitettuna oleva lapsi oli varastanut ja jäänyt siitä kiinni eikä halunnut että kotona saadaan tietää ja oli sanonut sijoituspaikassa että kotona lyödään.

Sijoituspaikka teki rikosilmoituksen.

Lapsen kuulustelussa selvisi että hän oli keksinyt koko jutun. Tutkinta päätettiin aiheettomana.

Tätä seuraavana päivänä sosiaalityöntekijä oli tehnyt käräjäoikeudelle hakemuksen edunvalvojasta (lapselle) koska vanhempaa epäillään pahoinpitelystä ja tutkinta on kesken (päättynyt siis edellisenä päivänä) ja vanhemman terveydentilan vuoksi vanhempi ei kykene toimimaan lapsen asioissa. Lääkärinlausuntoa tai muuta lääkärin mielipidettä ei oltu hankittu. Edunvalvoja tuli.

Poliisi ei ollut ilmoittanut tutkinnan päättämisestä aiheettomana ja sijoituspaikka alkoi vasta vuotta myöhemmin kysellä asiaa poliisilta. Poliisi ilmoitti että tutkinta on päätetty.

Tästä huolimatta sijoituspaikka puhuu syyttämättäjättämispäätöksestä ja kirjaa jokaiseen mahdolliseen lausuntoon että vanhempaa on syytetty pahoinpitelystä ja on myös lapsen lääkärille mennyt sanomaan vanhemman pahoinpidelleen lasta. Tästä on siis kirjaus lapsen lääkäripapereissa eikä sijoituspaikka ole korjannut tietoa terveyskeskukseen. Vanhempaa ei missään vaiheessa edes kuulusteltu.

Tämä toki aiheuttaa kireyttä sijoituspaikan ja kodin välille mutta sijoituspaikka ei ymmärrä toimineensa väärin.

Miksi sijoituspaikka olisi tehnyt väärin? Eihän ne ole kirjanneet, että on tullut tuomio, ne on kirjanneet ainoastaan, että vanhempaa on syytetty. Kaksi eri asiaa.

Ja jos lapsi mieluummin valehtee vanhemmistaan kuin palaa näiden luokse, niin kertoohan se aika lailla lapsen ja vanhempien väleistä sekä siitä pelosta, jota lapsi kokee. Poliisilta tulee kyllä kirjallisena tieto siitä, että ilmoitusta pidetään aiheettomana.

Poliisilta ei tule kirjallista tietoa automaattisesti. lähde: Poliisi

Minulle on tullut  (tai oikeastaan yritykselle) joka kerta, kun tutkinta on keskeytetty tai tehty syyttämättäjättämispäätös. Näin vuosina 2004 -2016

Te olette asianosainen. Sijaisperhe ei ole vaikka tekeekin rikosilmoituksen.

Käyttäjä3788 kirjoitti:

Suurin osa viranomaispäätöksistä eivät ole julkisia tai niitä on vaikea selvittää. Esim ylinopeussakot, sosiaalipäätökset, kouluarvosanat, lastensuojelu, työttömuustuki ajo-oikeden myöntäminen ja kieltäminen, toimeentulotuki, viestiliikenteen valvonta, rikosepäilyjen seuranta ja monia muita päätöksiä.

Sakot kuten muutkin rangaistukset on julkisia.

Sakko eli rangaistusvaatimusilmoitus menee syyttäjälle, joka vahvistaa sen rangaistusmääräykseksi. 

Vahvistettu rangaistusmääräys on julkinen ja se säilytetään syyttäjänviraston arkistossa.

Nimellä voi hakea rangaistuksia rikoksen tekopaikan syyttäjänvirastosta. Näinhän toimittajat tekevät, kun tulee vihje jonkun julkkiksen saamista ylinopeus tms. sakosta.

 Esim. varusmiesten saamista rangaistusmääräyksistä meni aikoinaan tieto varuskuntaan.

Nykyisestä käytännöstä tässä kohtaa en tiedä.