Puhevikani on johtanut sitten siihen, että kaikki läheiset ihmissuhteeni ovat ulkomaalaisten kanssa :D

Mulla on siis r-vika ja lievää änkytystä/takeltelua, ja suomalaista r-kirjaintahan ei englannin kielessä tarvita. Takeltelu taas on helppo laittaa englannin osaamattomuuden piikkiin, joten kaiken kaikkiaan koen oloni paljon itsevarmemmaksi keskustellessani englanniksi ulkomaalaisen kanssa.

Myös kaikki parisuhteeni ovat tähän mennessä olleet kouluni vaihto-oppilaiden kanssa, ja onhan tämä vähän inhottavaa, kun taas lukukauden päätyttyä jouduin eroamaan kotimaahansa palanneesta poikaystävästäni. Periaatteessa haluaisin suhteeseen jonkun suomenkielisen kanssa, mutta ajatuskin puhumisesta suomalaiselle hirvittää; r-vika saisi minut tuntemaan itseni joksikin äärimmäisen epänaiselliseksi luolanaiseksi, ja änkytys veisi viimeisetkin itsetunnon rippeet... En tiedä, pitäiskö itkeä vai nauraa. Pitäisiköhän muuttaa jo vähitellen ulkomaille?