minne ihminen voi mennä kun on oikein paha olo?

Jos olo on niin paha, että pelkäät tekeväsi itsellesi jotain, oikea paikka on päivystys tai kriisikeskus, jos sellainen on sinusta kohtuullisen matkan päässä. Alueesi kriisikeskukseen voi myös soittaa,. Osastolle sen sijaan ei todellakaan noin vain marssita, kuten osa kommentoijista täällä tuntuu kuvittelevan.

Onko olo pahentunut yllättäen muutaman viime viikon aikana? Onko lääkitys kunnossa?

Kavereiden tehtävä ei ehkä ole olla terapeutteja, mutta itse näen että kavereiden "velvollisuus" on kyllä olla tukena ja ainakin pahimpana hetkenä auttaa. Jostain syystä on valloilla käsitys että kaikilla ihmisillä täytyy olla koko ajan kivaa ja jos joku ei pysty olemaan kiva niin työnnetään "ammattilaiselle". Kaikkiin ihmissuhteisiin kuuluu koko tunteiden kirjo.

Tajusin sen asian että vaurioni kun ovat tulleet läheisessä suhteessa, niin parantuminenkin voisi tapahtua läheisessä suhteessa.

Terapeutit ovat etäisiä ja siksi se paha olo ei tule pois.

Vierailija kirjoitti:

Tajusin sen asian että vaurioni kun ovat tulleet läheisessä suhteessa, niin parantuminenkin voisi tapahtua läheisessä suhteessa.

Terapeutit ovat etäisiä ja siksi se paha olo ei tule pois.

Oho. Joku kirjoitti omat ajatukseni sanoiksi. Itsekin olen sitä mieltä että koska olen tullut tällaiseksi epänormaalin elämän ja ihmissuhteen johdosta niin se mikä korjaisi sen on normaalit ihmissuhteet ja elämä. Mutta valitettavasti mt-hoito puoli tarjoaa vaan tota pätkittäistä terapiaa ja lääkkeitä :/ musta on ihan loogista että saamalla käytännön esimerkkiä terveistä ihmissuhteista ihminen itsekin alkaa paranemaan ja muuttumaan.

Niin. Kerran olin kuntoutuskurssilla ja kämppiksenä tosi ihana ihminen jonka kanssa synkkas heti.

Yhtenä aamuna se näki että oli huono olla ja se hetken vaan silitti hartioita ja se aiheutti itkun.

Oloni parani.

Terapeutit kun vaan istuvat tuolissaan ja jostakin syystä se paha olo ei tuu esiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos olo on niin paha, että pelkäät tekeväsi itsellesi jotain, oikea paikka on päivystys tai kriisikeskus, jos sellainen on sinusta kohtuullisen matkan päässä. Alueesi kriisikeskukseen voi myös soittaa,. Osastolle sen sijaan ei todellakaan noin vain marssita, kuten osa kommentoijista täällä tuntuu kuvittelevan.

Onko olo pahentunut yllättäen muutaman viime viikon aikana? Onko lääkitys kunnossa?

Hetkittäin on ollut pahempaa. Vanhat asiat nousseet pintaan ja on tullut pelko pahemmista pelkotiloista.

Kaiken kruunaa yksinäisyys.

Vierailija kirjoitti:

Joo päivystykseen menisin jos on oikeen paha olo. Osastolle vähäksi aikaa.

Ei sinne pääse ellei ole psykoottinen tai käy hemmetin hyvä mäihä

Psykiatrian polille tai kriisikeskukseen

Ehkä hoito on väärää. Mulla on kovat kivut jotka liittyvät kokemiini tapahtumiin.

Jos saisin avun tähän fyysiseen puoleen, se olisi osa hoitoa.

En jaksa tehdä mitään ylimääräistä.

Soita auttaviin puhelimiin!!

Myöhemmin jos alkaa selvitä mistä paha olo johtuu, voi selvittää asiat juuria myöten. On tukipuhelimia ja ryhmiä hyväksikäytetyille, alkoholistien läheisille, väkivaltaa kokeneille.

Mikä vaan sinun ongelmasi onkaan, kaikesta voi selvitä.

Puhelimiin soittaessa, on sattuma minkälainen ihminen puhelimeen vastaa. Sitten soittaa toiseen numeroon tai toisena päivänä.

Kun helpottaa, sitä ei huomaa heti mutta kohta: nythän onkin kevyempi olo.

Puheluissa on sekin hyvä puoli, ettei tarvi skitsoilla omasta ulkonäöstä. Tosin ei kenenkään tarvi hävetä itseään vaan reippaasti mukaan elämään.

Et ole ainoa jolla on vaikeaa. On muitakin joilla on paha olo. Parempi siis kuitenkin soittaa tukipuhelimiin kuin rasittaa kavereita. Heistä on apua sitten jos haluaa ajatella jotain aivan muuta.

Soitin loppuvuodesta kriisipuhelimeen. Onneks löytyi linja joka auki aina ja oli ihminen vastassa joka ymmärsi mistä kyse.