Lue keskustelun säännöt.
17v ja raskaana - Mä olen niin onnellinen :)
04.01.2017 |
Mutta olenkin sitten ainoa...
Taloudellista hätää mulla ei ole, sillä kun täytän 18v saan x-summan perintöä ja vauva syntyy vasta pari kk sen jälkeen.
Asun jo omillani, joten olen tottunut huolehtimaan itsestäni ja kodistani. Toki on täysin eri asia huolehtia sen lisäksi myös toisesta ihmisestä.
Vanhempani ovat ainoat jotka ovat vähän lämmenneet tälle raskaudelle, mutta eivät hekään riemusta hypi, toisaalta ymmärrän sen. En minäkään tätä suunnitellut tässä vaiheessa elämää, mutta näin kävi ja tein tämän päätöksen että pidän vauvan, joten sen kanssa on elettävä.
Tiedän, koko elämäni tulee muuttumaan, tulen jäämään paljosta paitsi ja kumppanin löytäminen tulee olemaan vaikeampaa + tuhat ja yksi muuta asiaa. Tuntuu silti pahalta että kukaan muu ei ole onnellinen tai edes vähän iloinen tästä pienestä :(.
Kommentit (76)
Mihis lapsen isä on jo ehtinyt hävitä?
Olen onnellinen sun puolesta, joskus se tapahtuu yleensä lopulta, ei mikään ikä ihan väärä ole, ellei puhuta qalle 16veestä. Sun vanhemmat taitaa olla ihan tohkeissaan, kun vauva syntyy.
Olen monia asioita toivonut omalle tyttärelle, että mitä pidempään saan sen pysymässä hyvissä jutuissa, olemme voittajia. Enää en pelkää tulevaa, hän on aikuinen ja muuttanut miehensä kanssa yhteen.
Uskon, että myöhemmin niitä onnittelijoita löytyy, vaikka ei vielä. Voi hyvin ja onnea odotukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä tuleva isä on? Hyppiikö hän riemusta?
Ei hypi enää missään. Enempää en halua avata. ap
Vierailija kirjoitti:
Mihis lapsen isä on jo ehtinyt hävitä?
Olen onnellinen sun puolesta, joskus se tapahtuu yleensä lopulta, ei mikään ikä ihan väärä ole, ellei puhuta qalle 16veestä. Sun vanhemmat taitaa olla ihan tohkeissaan, kun vauva syntyy.Olen monia asioita toivonut omalle tyttärelle, että mitä pidempään saan sen pysymässä hyvissä jutuissa, olemme voittajia. Enää en pelkää tulevaa, hän on aikuinen ja muuttanut miehensä kanssa yhteen.
Uskon, että myöhemmin niitä onnittelijoita löytyy, vaikka ei vielä. Voi hyvin ja onnea odotukseen?
Avasin aiemmassa kommentissa tuota isä asiaa.
Hienoa että selvisitte voittajina :). Kiitos. ap
Onneksi olkoon. Toivottavasti muukin lähiverkosto lämpenee asialle ja saat tukea. Tee kuitenkin myös suunnitelmia tulevaisuuden varalle omasi ja lapsen toimeentulon turvataksesi. Tuskin se perintö ikuisuuksiin riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsi pilaamassa elämänsä jo alkumetreillä. Surullista. Olisit vaan ostanut nuken.
Voisi sen elämän negatiivisemmallakin asialla pilata. Tässä vaiheessa sanoisin kuitenkin että parasta mitä mulle on tapahtunut tähän asti :). ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tuleva isä on? Hyppiikö hän riemusta?
Ei hypi enää missään. Enempää en halua avata. ap
Lapsen isä menehtynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon, ihanaa kun osaat iloita! Tärkeää on halusi olla äiti, ei ikäsi. 🙂❤️
Tekstiesi perusteella vaikutat järkevältä nuorelta naiselta. Onnea vauvan puolesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon. Toivottavasti muukin lähiverkosto lämpenee asialle ja saat tukea. Tee kuitenkin myös suunnitelmia tulevaisuuden varalle omasi ja lapsen toimeentulon turvataksesi. Tuskin se perintö ikuisuuksiin riittää.
Kiitos :). Ei tietenkään riitä. Aion käydä koulua niin pitkään kuin mahdollista. Sitten jään vauvan kanssa kotiin ja kun kasvaa isommaksi niin suoritan koulun mahdollisimman pian loppuun ja saan ammatin alalta jossa hyvä työllisyys tilanne :). ap
Onnea! Älä välitä niistä ilkeistä, mitä täällä kirjoitetaan. Sinä selviät ja olet paras mahdollinen äiti lapsellesi! Toivottavasti saat tarvitsemasi tuen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tuleva isä on? Hyppiikö hän riemusta?
Ei hypi enää missään. Enempää en halua avata. ap
Lapsen isä menehtynyt?
Joo... En halua tätä sen enempää avata, koska tuntuu väärältä jakaa toisen ihmisen kuolemaan liittyviä asioita netissä :/. ap
10., 11. & 13. kommenttien laittajille: Kiitos teidän kommenteista. Teidän sanat lämmittää kovasti :) ♡. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun kannattaa myös pyrkiä luomaan suhde lapsesi isän vanhempiin, jotta lapsella olisi elämässään mahdollisimman paljon välittäviä aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tuleva isä on? Hyppiikö hän riemusta?
Ei hypi enää missään. Enempää en halua avata. ap
Lapsen isä menehtynyt?
Joo... En halua tätä sen enempää avata, koska tuntuu väärältä jakaa toisen ihmisen kuolemaan liittyviä asioita netissä :/. ap
Ihan fiksua, netissä kun ihmiset voivat laittaa ties miten typeriä kommentteja ajattelematta sen enempää. Etenkin täällä av:lla. Onnea tulevaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon. Toivottavasti muukin lähiverkosto lämpenee asialle ja saat tukea. Tee kuitenkin myös suunnitelmia tulevaisuuden varalle omasi ja lapsen toimeentulon turvataksesi. Tuskin se perintö ikuisuuksiin riittää.
Kiitos :). Ei tietenkään riitä. Aion käydä koulua niin pitkään kuin mahdollista. Sitten jään vauvan kanssa kotiin ja kun kasvaa isommaksi niin suoritan koulun mahdollisimman pian loppuun ja saan ammatin alalta jossa hyvä työllisyys tilanne :). ap
Katso sieltä kristallipallostasi ,missä on hyvä työtilanne viiden vuoden -> päästä? Kerro myös mistä tuollaisia palloja saa. Nimittäin lähihoitajiakin ketjutetaan aika hyvin määräaikaisuuksissa ja sijaisuuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Sinun kannattaa myös pyrkiä luomaan suhde lapsesi isän vanhempiin, jotta lapsella olisi elämässään mahdollisimman paljon välittäviä aikuisia.
Tätä minäkin toivon. Olen kertonut heille raskaudesta, mutta koska ovat tosi vaikean tilanteen keskellä haluan että saavat rauhassa sopeutua tilanteeseen. ap
Kun lapsi syntyy niin uskon ihmisten suhtautuvan paremmin
Minä olen itse myös saanut lapsen hyvinnuorena ja mies kuoli, kun odotin lasta. Kun lapsi syntyi hän hurmasi kaikki. Ja nyt hän on jo täysi-ikäinen. Kävin koulut, sain vakityön, minulla on loistava mies, joka on aina hyväksynyt lapsen ja osallistunut upealla tavalla kasvatukseen. Ovat todella läheisiä lapseni kanssa.
Ku näytät ihmisille, että otat vastuun niin itsestäsi kuin lapsesta, sataprosenttisesti, niin suhtautuminen muuttuu. Eikä tuo tarkoita etteikö avunpyytäminkin olisi sallittia
Missä tuleva isä on? Hyppiikö hän riemusta?