Olenko outo/tyhmä nainen? Näkemys vahinkoraskaudesta ja isyydestä...

Eli siis lyhyestä virsi kaunis, en ymmärrä MIKSI naiset haluavat pakottaa haluttoman miehen lapsen isäksi. Kun näitä juttuja seuraa, niin liian usein kyseessä on elämäntapatyötön, ongelmainen, hankala ja vittumainen mies muutenkin. Okei puhumattakaan naisen tasosta, ehkä se selittää mutta silti...
Tapellaan ensin siitä onko lapsi sen miehen (no onhan se, kun lopulta viranomaisteitä on äijä saatu pakotettua testeihin), sitten tapellaan siitä miten lapsi saa tavata isäänsä (aina liian paljon ja isä on kelvoton kaikin puolin), lopulta tapellaan elatusmaksuista (äijä ei maksa...) ja viimeisimmin siitä, kun kersa ei saa ees passia kun toinen huoltaja ei suostu allekirjoittamaan hakemusta.

Oikeasti?? Kannattaako, tuliko ihan vitun voittajaolo? Jos mies ei halua niin se on aika selvää. Jos se ei halua, niin se ei halua ja se tekee vain elämästänne hankalaa kaikin tavoin miten voi. Ihan vain, koska se on se keino miten protestoida. Ja jos se nyt sattuu rakastamaan lastaan, niin totta vitussa kokee olevansa parempi huoltaja kuin nainen joka aiheuttaa vitutuskäyrän nousua, olipa se luulo sitten totta tai ei.

Itse olen aina pitänyt järkevimpänä valintana sitä, että ei vain tiedä kuka isä on. Mitään pakkotestauksia ei mikään taho järjestä. Varsinkin, jos on jotenkin tahallaan tullut raskaaksi epämääräisesti tutulle baatipanolle tai äijä pn muutenkin epäluotettava ja perseestä. Yhteiskuntahan hoitaa mukisematta minimielatuamaksun, vastustavan isän kanssa se on siinä ja siinä saako niitä minimejäkäänkoskaan. Jos mies vain jättää ne maksamatta vaikka varaa olisi niin aika oivoi tilanne. Juujuu ne menee karhuttavaksi ulosottoon, mutta ihan hirveä vääntö.

Paras olisi, jos isyydestä epävarman elämäntapahaahuilijan kanssa sopii, että kumpikaan ei tiedä lapsen alusta mitään. Isä saa nähdä lastaan jos haluaa ja jos tulee joskus siihen uskoon, että haluaa isyyden niin hoitaa itse asian.