Nettideittailusta

Voin sanoa että on. He joista olet kiinnostunut saavat sata kilometriä lähempänä olevilta miehiltä viestejä jatkuvasti.

Terv nettideittailun ammattilainen

Itse en ainakaan olisi kiinnostunut edes harkitsemaan miestä, joka asuisi yli sadan kilometrin päässä. Varsinkaan jos hän ei olisi edes aikeissa muuttaa lähemmäksi. Itse en asuinpaikaltani muuta minnekään jo lasten ja työni vuoksi, joten eläkeikään saakka kaukosuhde olisi mahdoton.

No mulle välimatkalla ei ollut juurikaan väliä. Mua on ajettu tapaamaan 400 kilsan päästä, ja mä olen itsekin ajanut monta tuntia päästäkseni tapaamaan mielenkiintoista tyyppiä. Suomessa etäisyydet ei yleensä ole sellaisia, että ne estäisi mitään. Mulla on elämässäni muita asioita, jotka rajoittaa tapaamista enemmän kuin välimatka. Mitä sulla on hävittävääkään, jos lähestyt näitä kiinnostavia tapauksia? Jos välimatka jollekin on ongelma, hän kyllä sen varmaan sinulle kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Itse en ainakaan olisi kiinnostunut edes harkitsemaan miestä, joka asuisi yli sadan kilometrin päässä. Varsinkaan jos hän ei olisi edes aikeissa muuttaa lähemmäksi. Itse en asuinpaikaltani muuta minnekään jo lasten ja työni vuoksi, joten eläkeikään saakka kaukosuhde olisi mahdoton.

Minä olen opiskelija ja etsin myös opiskelijanaista ja lapsetonta, joten tuollaisia siteitä ei ole kummallakaan opiskelujen jälkeen.

Ap

Riippuu naisesta. Mies ajoi 400 km luokseni ja rakastuin. Hän ajaa tuota välimatkaa vielä muutaman kuukauden ja sitten muuttaa luokseni. 6 kk aikana olen itse ajanut tuon matkan kerran.

Kyllä minä ainakin otan kaikki huomioon. Ei täältä läheltä ole löytynyt yhtään sopivaa ja fiksua tyyppi. Olisin valmis kauempaakin tutustumaan.

Minä en olisi valmis tutustumaan. Opiskeluaikana torppasin kaikkien miesten kiinnostuksen tutustumiseen (tavattiin sattumalta baarissa tai kavereiden kautta), koska matkustaminen on helvetin kallista. Ja nyt työssäkäyvänä oma työ on täällä enkä muualle lähde + miehen muuttaminen tänne olisi epätodennäköistä.

Onko kukaan nähnyt leffaa uneton Seattlessa. - Lämminhenkinen romanttinen komedia, jota katsoessani taas huomasin ajattelevani, että vaikkei kotikulmiltani löytyisikään itselleni sopivaa kumppania, niin "se" oikea voi asua vaikka toisella puolella Eurooppaa... Mutta ongelma tai haaste on juuri tuo välimatka.

Tuskin tulen asumaan lopun ikääni nykyisellä asuinpaikkakunnallani ja olen valmis muuttamaan melkein minne vain. Mutta pelkästään tai vain kumppanin perässä muuttaminen hieman arveluttaisi.

 Vai pitäisikö laittaa kaikki uusiksi ja seuraavalla tuotantokaudella katsoa millaisia ehdokkaita on maajussille -minun tapaupsessa enempi justiinalle - on tarjolla ja ryhtyä yhdeksi kilpakosijoista? - Vaikka katsoessani ensitreffejä alttarilla niin jo noin muutamankymmenen kilometrin maiseman vaihto (Helsingistä -Tikkurilaan, tai toisin päin)  tuntui olevan yhdelle parille neuvottelun paikka, eikä vain olankohautus, tyyliin että aivan sama, kun yhteinen koti olisi lopulta todennäköisesti joku muu, kuin se, missä toinen jo asui. 

Toisaalta jo ennen kuin voisin edes muuttoa harkita naisen perässä, niin miten saattaisin lähestyä kiinnostavalta vaikuttavaa naista nettitreffiporttaalin kautta, joka asuu vähintään 100 km päässä, ilman että hän joko pitää minua aivan epätoivoisena, tai vain hetken huumaa -satunnaista seikkailua- hakevana liikaa itsestään luulevana sivummassa elävänä (yksinäisenä) sutena.