Lue keskustelun säännöt.
En ole ilkeä ihminen, mutta lukekaa
:)
01.01.2017 |
Minä olen aina ollut se suhteesta ja draamasta toiseen ajautuva nainen, joka on parhaansa yrittänyt pysyä parisuhteessa ja nauttia siitä, mutta aina ero on tullut syystä tai toisesta. En ole ollut mikään hylkiö, en, mutta lähinnä sellainen hetken hupi ulkonäön johdosta, kun taas muut ympärillä ovat pysyneet suhteissaan riidoista huolimatta. No entinen kaveri (siinä vaiheessa kaveruus veteli jo viimeisiään) oli joitakin kuukausia sitten alkanut seurustelemaan uuden miehen kanssa, ja heti FB täyttyi överihehkutuksista ja kaveri muutti heti miehen luokse todella kauas kotikonnuiltaan. Katsoin kauhulla sitä etenemistahtia, ja kaikki tuntui ulkopuolisen silmiin jotenkin vain, että ei... ei näin. Koko suhteesta tuli FB:n perusteella vain erittäin yksipuolinen vaikutelma... Kuitenkin muutama kuukausi kului, kunnes sitten huomasin, että...
kaveri on päivittänyt itsensä sinkuksi.
Tällöin pieni omahyväinen hymy levisi suupieliini, ja ajattelin, että kerrankin minulla menee paremmin, kerrankin minä olen parisuhteessa, kun joku tuttu on eronnut.
Toistan, että normaalisti en ole ilkeä enkä ajattele toisista pahaa, mutta ex-kaveri teki minulle paskoja temppuja ja lisäksi olin ollut aina se hetken hupi miehille, joten nyt nautin täysillä siitä että MINÄ onnistuin. Tällä hetkellä asiat tuntuvat sujuvan oikein hyvin. Toki tulevasta ei koskaan tiedä, mutta ainakin juuri nyt koen olevani hyvä ja onnistunut.
Tietenkään parisuhde ei ole yksi ja ainoa ilon lähde elämässä, mutta minulle on todella iso asia, että kelpaan silloinkin, kun en ole pirteän pirskahteleva ilopilleri. Minä osaan olla hyvä, jos vain tahdon!
Kommentit (47)
Unohdin välistä tekstiä. Eli siis yksi syyni tälle hieman ilkeälle ilolle toisen erosta johtuen oli se, että tajusin ettei kaikilla mene aina paremmin kuin minulla, vaikka siltä tuntuisi. En ole eri planeetalta kuin muu maailma, enkä ole huonompi. Kaikki eivät vain sano kaikkea ääneen (esim. Eroamista).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai tajuat, että normaali reaktio vahingonilon sijaan olisi harmitus toisen puolesta? Jos siis osaisit asettua toisen ihmisen asemaan.
Vahingoniloinen olet. Toivottavasti sä et joudu kohta päivittämään että olet sinkku, sillä joskus saa itse kokea sen mistä on toiselle naureskellut tai ivannut.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia ootte molemmat. Pata kattilaa soimaa.
Enhän minä kertonut, mitä ex-kaveri teki minulle :) Mutta minulle tärkeintä on tajuta se, että en ole huonompi kuin muut.
Aikoinani en tajunnut kuinka hoikka olin, erittäin hyvässä kunnossa, vaan tarkkailin vartaloani jatkuvasti ja murehdin "pyöreyttäni", josta ei todellisuudessa ollut tietoakaan. Tajusin sen, kun katsoin vanhoja kuvia itsestäni. Nykyään olen pyöristynyt hieman, mutta en pahasti! Tämänkin tajusin katsoessani peiliin. Vartaloni on erilainen kuin ennen, mutta en ole lihava! Minun täytyy ymmärtää se NYT, ei vasta myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Kai tajuat, että normaali reaktio vahingonilon sijaan olisi harmitus toisen puolesta? Jos siis osaisit asettua toisen ihmisen asemaan.
Kai ymmärrät, että kyseinen ex-kaveri on loukannut minua aikoinaan? Sen takia reaktioni on vahingonilo eikä myötätunto. Jos olisimme kavereita, olisin ollut vaikka yötä myöten hänen juttuseuranaan, kuunnellut ja auttanut, antanut neuvoja. Mutta minä en kelvannut silloin, kun olin tavoitettavissa. siksi reagoin näin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen se ystävä, joka on AINA valmiina ystäviä ja poikaystävää varten vaikka keskellä yötä, ellei ole aivan pakko olla ajoissa nukkumassa. Minä en sano, että ei ole aikaa, en jaksa. Minä laitan omat tunteeni hetkeksi sivuun, jos minua tarvitaan. Minä rakastan olla avuksi, etenkin ihmissuhteissa, joita olen kokenut paljon. Näin ollen osaan siis antaa kokemuksen syvällä rintaäänellä neuvoja ja myötätuntoa, piristää sanoilla, jotka itsekin olisin toivonut aikoinani kuulevani muilta. Silloin kun minä olin aina lopulta yksin. Mutta loputtomasti minäkään en jaksa, jos en saa tuntea olevani tärkeä.
*Minä en sano, että "ei ole aikaa", "en jaksa."
Ap :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna anteeksi toisille niin toisetkin antavat anteeksi sinulle. Kukaan meistä ei ole täydellinen.
Herranjestas että ihminen voi olla itsekäs ja tuijottaa vaan omaan napaan. Tää on kyl ihan huippu. Ja jotenkin niin kaukaa haettu ettei tää voi olla ees porvoosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna anteeksi toisille niin toisetkin antavat anteeksi sinulle. Kukaan meistä ei ole täydellinen.
Minä katsoin sitä kohtelua lähes 7 vuotta. Mielestäni se on tarpeeksi pitkä aika kertomaan, saanko ystävyydestä enemmän kuin se ottaa. Minä olen aina se ystävä, joka vastaa yhteydenottoihin heti, kuuntelee ja auttaa, eikä katso kelloa, jos toisella on paha olo ja tarvitsee apuani. Mutta tämä ystävä/kaveri ei ikinä edes kertonut todellisesta itsestään mitään. Tiesin sieltä täältä jotakin, mutta minulle hän kertoi asioita vain pintapuolisesti. Vuosien ystävyydenkin jälkeen.
Minä olen kateellinen niille jotka pystyy eroamaan ja löytämään uuden, ihan sama montako kertaa sama uudelleen. Se on rohkeaa ja oikeaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseinen kaveri mm. epäsuorasti komensi kaikki hänen luokseen sairauksiensa varjolla, tai ainakin minut. Hyvin harvassa olivat kerrat, kun kaveri itse näki vaivaa ja liikkui kotoaan minua näkemään jonnekin julkiselle paikalle. Ja meillä oli todellakin välimatkaa aivan tarpeeksi, joten matkantekoon sai hukattua tehokkaasti aikaa. Joskus kaveri soitteli aivan yllättäen, kun joku muu oli perunut tapaamisen, ja kaveri ei halunnut olla yksin. Voi kuinka kiltisti tehty !
Huumorintajumme ei useinkaan osunut yks' yhteen, vaan yhdessäolo oli minun makuuni liian totista pönötystä. Minä kaipaan kaveruudelta sitä, että voin nauraa tyhmille jutuille muiden kanssa, olla rennosti ja pitää hauskaa. Exänikin (joka on ex-kaverin ex-kaveri) sanoi olevansa aivan samaa mieltä ex-kaverin totisuudesta.
TBH, en tiedä miksi en lähtenyt tästä kaveruussuhteesta aikaisemmin. Nyt se on kuitenkin nähty ja koettu.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kateellinen niille jotka pystyy eroamaan ja löytämään uuden, ihan sama montako kertaa sama uudelleen. Se on rohkeaa ja oikeaa elämää.
Kiitos, sellainen minä olen ollutkin :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap en nyt halua loukata sua, mutta tekstin perusteella vaikutat todella itsekeskeiseltä ihmiseltä ja jotenkin sekopäältä. Ihan oikeasti.
En voi ymmärtää tota sun vahingoniloa, mullakin on entisiä ystäviä, jotka olivat mulle välillä inhottavia, mutta en silti iloitsisi heidän murheistaan. Pyydän sua nyt miettimään hetken.
Jos toi on se energia, mitä kannat sisällä niin ei ole mikään ihme, että jäät yksin. Usko mielummin hyvyyteen ja rakkauteen, yritä rakastaa jopa sitä sun vihamiestäsi ja levitä rakkautta eteenpäin.
Olet ilkeä ja ikävä ihminen kyllä
Vierailija kirjoitti:
Ap en nyt halua loukata sua, mutta tekstin perusteella vaikutat todella itsekeskeiseltä ihmiseltä ja jotenkin sekopäältä. Ihan oikeasti.
En voi ymmärtää tota sun vahingoniloa, mullakin on entisiä ystäviä, jotka olivat mulle välillä inhottavia, mutta en silti iloitsisi heidän murheistaan. Pyydän sua nyt miettimään hetken.
Jos toi on se energia, mitä kannat sisällä niin ei ole mikään ihme, että jäät yksin. Usko mielummin hyvyyteen ja rakkauteen, yritä rakastaa jopa sitä sun vihamiestäsi ja levitä rakkautta eteenpäin.
Tämä ketju tiivistää sen, mitä olen kokenut tosielämässäkin aivan liikaa: tuomitaan kirja kannen perusteella. Nähdään vain se ilkeys, pahuus ja huonous, vaikka taustalla on vuosien mittainen huono fiilis. Kuka tahansa, joka tuntee minut, tietää kuinka hyväsydäminen ja avulias ihminen olen. Kun kerron tänne olevani iloinen onnistumisestani, saan osakseni jeesustelua. Jeesusteliko kaveri minun puolestani? Ei, minä en kelvannut kokonaisuutena. Olin toisinaan hätävara, toisinaan ilmaa, toisinaan oi niin rakas ystävä
Sinulla kuulostaa olevan itsetunto-ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Olet ilkeä ja ikävä ihminen kyllä
Ehkä loppujen lopuksi on hyvä olla vaikkapa sitten ilkeä, jos kilttinä on vain hätävara, ei mitään ja välillä tärkeä ihana rakas ystävä
Niin tuollaiset katkerat tyypit on ikäviä ja ilkeitä ja kyvyttömiä ottamaan maljaa omasta silmästään. Terapia voi auttaa
Samanlaisia ootte molemmat. Pata kattilaa soimaa.