Miten paljon lukioikäiset teininne liikkuu teidän kanssanne?

Tyttö. Käydään matkoilla, teatterissa, shoppailemassa, syömässä ym. Ei ole ollut vielä sellaista ettei haluaisi meidän kanssa liikkua.

Poika on 15 ja kulkee myös mukana

17 vee tyttö. Lomille lähtee mielellään mukaan. Mieluusti lähtee perheen mukaan myös sukuloimaan. Kaupungille ja shoippailemasn lähtee hyvin mielellään. Joskus kelpaan seuraksi myös kuntosalille. Elokuvissa käy mieluummin kamujen kaa.

Sama. Aika paljonkin. Just oltiin pojan kanssa kesällä Australiassa, täytti juuri 17.

Kohta 17v tyttö. Pitkät koulupäivät ja harrastus päälle eli ei kovin paljon ehdi omalta elämältä meidän mukaan. Mutta lomailee mielellään koko perheen kanssa (itse tein vikan lomareissun lapsuudenperheen kanssa 13-vuotiaana..). Lähtee myös ostoksille, leffaan, seuraamaan pienempien sisarusten pelejä ja kisoja milloin se on hänelle mahdollista. Uusi vuosikin vaihtui kotona ja hän lähti jopa mukaan katselemaan raketteja.

Puhutaanko nyt matkustamisesta vai urheilusta?

Jos liki aikuisiäinen tytär kulkee jatkuvasti mammansa vanavedessä jotenkin jopa tahdottomana, tulee mieleen, että jotakin on aika pahasti vinossa. Eikö lapsi ole ymmärtänyt irtautua, vai eikö hänen ole sallittu tehdä sitä, vaan pidetään tiukassa talutushihnassa? Tiedän joitakin tällaisia tapauksia ja kun heidät näen, tulen surulliseksi. Tytölle tekisi mieleni sanoa, ryhdistäydy ja ota oma elämä haltuusi, mamma on tehtävänsä tehnyt, nyt on sinun vuorosi.

Harvemmin näkee poikia samalla tavalla roikkumassa mukana. Yleensä jos näkee isiä ja poikia yhdessä, on kyse jostakin harrasteesta, joko urheilusta tai moottori- ja autojutuista. Harvoin nämä muuten kulkevat peräkkäin kuten köyhän talon porsaat. Vain harrastus vie yhteen. Muuten pojalla on omat kaverit ja oma elämä. Samaan aikaan äiti ja tytär elävät jonkinlaisessa symbioosissa. Tyttö lompsuttaa perässä joka paikkaan, hyvä ettei huussiinkin.

Vierailija kirjoitti:

Jos liki aikuisiäinen tytär kulkee jatkuvasti mammansa vanavedessä jotenkin jopa tahdottomana, tulee mieleen, että jotakin on aika pahasti vinossa. Eikö lapsi ole ymmärtänyt irtautua, vai eikö hänen ole sallittu tehdä sitä, vaan pidetään tiukassa talutushihnassa? Tiedän joitakin tällaisia tapauksia ja kun heidät näen, tulen surulliseksi. Tytölle tekisi mieleni sanoa, ryhdistäydy ja ota oma elämä haltuusi, mamma on tehtävänsä tehnyt, nyt on sinun vuorosi.

Harvemmin näkee poikia samalla tavalla roikkumassa mukana. Yleensä jos näkee isiä ja poikia yhdessä, on kyse jostakin harrasteesta, joko urheilusta tai moottori- ja autojutuista. Harvoin nämä muuten kulkevat peräkkäin kuten köyhän talon porsaat. Vain harrastus vie yhteen. Muuten pojalla on omat kaverit ja oma elämä. Samaan aikaan äiti ja tytär elävät jonkinlaisessa symbioosissa. Tyttö lompsuttaa perässä joka paikkaan, hyvä ettei huussiinkin.

Maailma on muuttunut ja nykyään nuoret ei joudu niin paljoa kapinoimaan kuin ennen. Ei ole ollut niin ymmärtämättömät vanhemmat. Pystyy irtautumaan ilman draamaa eikä äidin kanssa puuhastelu hävetä kuten ennen