Auttakaa pian!!! Varmaan kohta pahoinpitelen 3v lapseni :((((

Vierailija:

Jos on, mitäs jos lähtisit itse ulos ovesta kun tyttö ei suostu kerran pukemaan? Ei tietenkään kauas eikä pitkäksi aikaa.. mutta niin, että lapselle voi tulla kiire pistää vaatetta päälle.

Pienen lapsen pahin pelko on hylätyksi joutuminen, se on taustalla aina, ja se, että äiti " lähtee ja jättää" on todella julmaa ja traumatisoivaa. En suosittelisi kokeilemaan.

On tietysti hienoa yrittää perustella lapselle juurta jaksaen, miksi tehdään niin tai näin, mutta se ei aina ole tarpeen.



Lapsi oppii käyttämään sitä hyväkseen ja vaatii aina vaan uusia perusteluja, kyseenalaistaa asiat jne, koska huomaa, että sinä vaan selität ja selität ja siten hän saa pelattua aikaa.



SINÄ olet aikuinen ja joskus kun lapsi kysyy " miksi" , voit todeta, että " siksi kun minä sanon" . Itse tapasin joskus vastat jatkuviin miksittelyihin, että " siksi, kun siinä on niksi" Eli jos lapsi vaan kysymisen ilosta kyselee ja jankuttaa, niin antaa takaisin vähän niin kuin samalla mitalla. Yleensä lastakin alkaa tuo vastaus naurattaa.



Eli tottakai lapselle pitää myös vastata ja perustella, mutta aina se ei ole tarpeen. Älä anna lapsesi " höykyttää" sinua vaan ota vanhemman rooli ja vastuu itsellesi.

Eiköhän vaatteet mene nopsaan ulkona päällle.

Jos pysyy sinnikkäästi päätöksessään, lapsi seuraavalla kerralla poistuu jäähyltä kerran tai kaksi vähemmän. Sitä seuraavalla kerralla Karkailukertoja on vielä vähemmän kunnes lopulta hän tajuaa, että siellä pysytään. Kannattaa valita paikka jossa lapsi hieman voi purkaa sitä ärsyyntymistään, ei siis korkeaa jakkaraa jolta voi pudota. Meillä se on portaikon alin rappunen.

Minä olen nostanut uhmaikäisen jäähylle takaisin pahimmillaan 37 kertaa, kunnes hän lopulta pysyi siellä. Seuraavana päivänä hän karkasi enää kolme kertaa.

Vierailija:

mutta kuinka te käytännössä hoidatte sen jäähyllä olon? Meillä siellä ei pysytä, ei millään. Nurkkaan mennään " kiltisti" , mutta sieltä karataan pikku pyörähdyksen jälkeen.

Kuulostaa pahalle ettet uskalla tehdä uutta aloitetta pukemisesta. 3-vuotiailla näkyisi olevan päämääränä juuri koko perheen pomottaminen. Sitä EI pidä sallia. Lapselle kylmänrauhallisesti vaan vaatteet päälle ja menoksi. Oma kolmevuotias kyllä veisi tahdon minultakin, jos vaan pikkusormnikaan hälle antaisin, mutta meillä vanhemmat määrää ja se on pikkupomon loppu. lapsi tarvitsee tietyt säännöt kasvaakseen ihmiseksi ja näin yleensä lapsilleni sanonkin kun kysyvät miksi aina pitää tehdä niinkuinäiti sanoo. Jos pipo kiristää voi valita kahdesta ja toinen on kelvattava! Molemmat pipot ei voi olla umpimätiä. Samoin, jo aurinko haittaa, on lasit laitettava, tai mölyt pysyy mahassa :D

Ystävällisesti 2

Vierailija:

Tyttö on nyt olkkarissa lukemassa ja minä itken täällä tietokoneen ääressä. Olemme molemmat rauhoittuneet. Mutta en uskalla edes ajatella, että menisin ehdottelemaan pukemista.

ap

Seurauksena levottomuutta, uhmakkuutta, tasapainottomuutta, turhaa väsymystä ym. Pieni lapsi tarvitsee päivittäisen lepohetken.

Sen takia päätöstä ei saakaan antaa lapselle, vaan aikuisen pitää se tehdä. Ehtiminen jonnekin ei tosiaankaan saa olla lapsen vastuulla.



Joskus kuulee, kun vanhemmat marmattavat lapsilleen, että " katso nyt, kun me myöhästytään kun et suostunut lähtemään puistosta ajoissa..." Hei haloo - kyllä aikuisen homma on huolehtia, että lähdetään ajoissa, vaikka sitten kantamalla lapsi sylissään.



On surullista huomata, että aika moni aikuinen on ihan hukassa tämän asian kanssa. Ei haluta pahoittaa lapsen mieltä ja annetaan periksi, mutta seuraavassa hetkessä sitten syytetään lasta, kun ollaan myöhässä.

Uhma tuli esikoisellekin, ihan tosi rajuna, vaikka nukkui päiväunet vielä eskari-ikäisenäkin?

Uskon sen että tähän aikaan varsinkin ei ulosmenosta meinaa tulla mitään, kun lapsi väsyneimmillään. T: 28, 1v:n ja 3v:n vanhempi, jonka lapset just nyt päikkäreillä.

Aina on joku huonosti. Meillä tytöllä on yleensä aina " pikkuhousut huonosti" siinä vaiheessa kun muut vaatteet on saatu puettua päälle.

Myös hattujen ja hanskojen kanssa saa taistella. Ja nukkumaan mennessä kun peitellään niin peiton pitää olla aivan suorassa.

Onneksi tuo vaihe on ohimenevä. Meillä alkaa jo hieman helpottamaan, tyttö täyttää pian neljä. Ja tämä rumba on tuttua jo vanhempien lasten osalta.

Minä en kuitenkaan anna periksi, kun ulos lähdetään niin silloin lähdetään. Kun on neljä lasta niin ei voi hyppiä yhden tahdon mukaan. Sitten puetaan vaikka väkisin ne vaatteet, jotka tyttö on saanut itse valita.

Koita ap jaksaa, kyllä se joskus ohi menee=)

Eli aamupäivällä klo 10 maissa tai sitten iltapäivällä klo 15 maissa. Nämä siis meillä ainakin toimii parhaiten, tottakai hieman voi olla eroja käytännöissä.



Mutta jos puolenpäivän aikaan (hetikohta ruoan jälkeen?) tekee lähtöä ulos, ei se varmaankaan ole paras ajankohta. Eli pieni päivälepo tekee varmasti 3-vuotiaallekin hyvää, vaikka ei nukuttaisikaan. Sitten iltapäivällä uusin voimin ulkoilemaan!

Ainakin mikäli on luottaminen tähän uniprofessoriin, joka tuota pikkulasten unen tarvetta on kaikissa vauvalehdissäkin painottanut.

Vierailija:

Uskon sen että tähän aikaan varsinkin ei ulosmenosta meinaa tulla mitään, kun lapsi väsyneimmillään. T: 28, 1v:n ja 3v:n vanhempi, jonka lapset just nyt päikkäreillä.

Autossa jo vähän oli sitä mieltä, että nyt hän laittaisi puvun päällä, päiväkodin pihalla oli jo aika paljon sitä mieltä, että puku kelpaisi. Emme laittaneet pukua, sillä matka oli lyhyt, eikä pakkastakaan lähes lainkaan.



Päiväkodin sisällä istahdin penkille tyttö sylissä ja keskustelimme asian halki. Eli kysyin lapselta paleliko, hän myönsi, että paleli. Ja näin hän ymmärsi, miksi minä haluan, että hänelle laitetaan puku päälle ennen ulos lähtöä.



Meillä myös lapselle kerrotaan viisi minuuttia ennen varsinaista lähtöä, että viiden minuutin päästä lähdetään. Näin uloslähtö tai mikään muukaan, ei pääse yllättämään turhan voimalla. Eikä meillä yleensä tapella lähtemisistä. Ei edes mukavasta kyläpaikasta. Silloin varotan yleensä kahdesti.



Minä siis nostaisin tuollaisen kolmivuotiaan pihalle sisäkamppeissa. Ja katsoisin mitä tapahtuu. Toinen juttu kokonaan on se, että vanhemmilla tulee ylipuettua lapsensa ulos. Meidänkin esikoinen touhuaa koko ajan, joten jos hänelle pukee vaatetta, kuten itselleen (minä vain lähinnä seison), niin eihän siitä mitään tule.



Niin, ja ne päiväunet. Meidän esikoinenkin yleensä ottaa päiväunet. Tai sitten ainakin rauhoittuu puoli tuntia makoillen - ei television ääressä, vaan sängyssä. Kelpaa vähän vanhemmallekin lapselle päivälepo. Ja äiti saa hetken omaa aikaa.

Autossa jo vähän oli sitä mieltä, että nyt hän laittaisi puvun päällä, päiväkodin pihalla oli jo aika paljon sitä mieltä, että puku kelpaisi. Emme laittaneet pukua, sillä matka oli lyhyt, eikä pakkastakaan lähes lainkaan.



Päiväkodin sisällä istahdin penkille tyttö sylissä ja keskustelimme asian halki. Eli kysyin lapselta paleliko, hän myönsi, että paleli. Ja näin hän ymmärsi, miksi minä haluan, että hänelle laitetaan puku päälle ennen ulos lähtöä.



Meillä myös lapselle kerrotaan viisi minuuttia ennen varsinaista lähtöä, että viiden minuutin päästä lähdetään. Näin uloslähtö tai mikään muukaan, ei pääse yllättämään turhan voimalla. Eikä meillä yleensä tapella lähtemisistä. Ei edes mukavasta kyläpaikasta. Silloin varotan yleensä kahdesti.



Minä siis nostaisin tuollaisen kolmivuotiaan pihalle sisäkamppeissa. Ja katsoisin mitä tapahtuu. Toinen juttu kokonaan on se, että vanhemmilla tulee ylipuettua lapsensa ulos. Meidänkin esikoinen touhuaa koko ajan, joten jos hänelle pukee vaatetta, kuten itselleen (minä vain lähinnä seison), niin eihän siitä mitään tule.



Niin, ja ne päiväunet. Meidän esikoinenkin yleensä ottaa päiväunet. Tai sitten ainakin rauhoittuu puoli tuntia makoillen - ei television ääressä, vaan sängyssä. Kelpaa vähän vanhemmallekin lapselle päivälepo. Ja äiti saa hetken omaa aikaa.

Joku neuvoi tuolla että pukee lapsen leikin varjolla..Itse en siihen lähtisi sillä lapsi yhdistää pian leikin epämiellyttävään tilanteeseen ja voi alkaa käyttää vanhempia sirkuspelleinä tehdäkseen muitakaan ehkä epämiellyttäviä asioita niin että vaatii leikkiä.



Tahkokallion Keijo vaan aikanaan erästä äitiä juuri varoitti tuosta leikin varjolla pukemisesta.

Elämässä on vaan tiettyjä juttuja jotka tehdään ja sillä siisti. Äiti haluaa mennä ulos joten lapsikin lähtee sillä ei 3 vuotiasta yksin voi sisälle jättää.



Googlettakaa Keijo Tahkokalliosta samaisella nimellä, on minun mielestäni vaan todella järkeviä neuvoja sillä kaverilla.

Vierailija:

Joku neuvoi tuolla että pukee lapsen leikin varjolla..Itse en siihen lähtisi sillä lapsi yhdistää pian leikin epämiellyttävään tilanteeseen ja voi alkaa käyttää vanhempia sirkuspelleinä tehdäkseen muitakaan ehkä epämiellyttäviä asioita niin että vaatii leikkiä.

Joskus voi ilahduttaa lasta leikillä tai laululla. Mutta yleensä meillä ne laulut tulee silloin, kun muutenkin sujuu pukeminen tai muu touhu hienosti.

Minä en myöskään koskaan ole ymmärtänyt sitä, että vanhemmat istuu autossa takana ja leikittää lastaan jo valmiiksi, ettei " se nyt vain hermostu" . Meidän lapset ei ole maailman parhaita autoilijoita, mutta ovat aina istuneet yksinään ja oppineet siihen, ettei koko ajan ole viihdytysjoukkoja saatavilla. Taukoja toki matkan aikana pidetään, mutta ei niitäkään koko ajan. Tääny meni vähän off-topiciksi.

varmaan joku on jo todennut; miksi väkipakolla ulos? kerkeäähän sitä huomennakin! Leikkikää sisällä..

jos lapsi oikein kovasti jaksaa vastustaa hän saa tahtonsa läpi. Meilläkin nämä ulos menot ovat painajaista lähes joka päivä. Ja ulkona olo myös. Mutta en silti voi aina valita sitä sisällä oloa?

Meillä oli tytön kanssa just tollasta. Vääntöä milloin minkäkin asian kanssa. Näin jälkikäteen ajateltuna huomaan, että ainoa mikä auttoi, oli tytön kasvaminen " ulos" raivoamisesta. Nyt on kiltti eskari:) Eli aikansa kutakin...vaikka tiedän kyllä, että moinen sanonta ei paljon lohduta.

Tuolla logiikalla meillä ei mentäisi ulos koskaan. KOSKAAN, MILLOINKAAN esikoinen ei pue talvivaatteita suosiolla eikä anna pukea. Aina enemmän ja vähemmän huutoa ja tappelua. Joten meillä ei sitten ulkoiltaisi koskaan:)



En anna periksi, vaatteet 3-vuotiaalle päälle vaikka väkisin.