Lue keskustelun säännöt.
Ystävyyssuhteiden tyly(?) lopetus
30.12.2016 |
Olen joskus ihmetellyt että miksi kohdalleni on käynyt useakin ystävyyden loppuminen täydelliseen "välirikkoon" ilman mitään syytä kuten riitaa tms.
Esim. lapsuuden paras kaverini lopetti yhtäkkiä ystävyyden kanssani yläasteella. Okei, meillä alkoi olla erilaiset mielenkiinnon kohteet, hän alkoi kokeilla tupakkaa ja minä en. Toki tiedän että teini-iässä näitä eroja tulee mutta täydellinen ignooraaminen tuntui kurjalta monen vuoden ystävyyden jälkeen.
Aikuisiällä oli työkaveri jonka kanssa kävimme yhdessä ulkona usein, meillä oli hauskaa töissä jne. Olin pari vuotta pois tuosta työpaikasta ja kun palasin sinne hän ei edes enää tervehtinyt minua. Mitenkään riidoissa ei tosiaan erottu joten tuntui oudolta tuo täydellinen huomiottajättäminen 😦
Onko muilla tällaisia kokemuksia? Olen sosiaalinen ja avoin tyyppi ja yleensä kyllä saan kavereita helposti ( ja ilmeisesti niitä vihamiehiäkin 😟) ... eikä tuohon maailmani ole kaatunut. Olen vain usein ihmetellyt että miksi muutun yhtäkkiä ilmaksi. Toki niitä ystävyys -ja kaverisuhteita tulee ja menee mutta ystävyydestä täydelliseen puhumattomuuteen ilman syytä -ne tuntuu oudolta.
Kommentit (10)
Jos tuollaista on jo useasti sattunut kohdallesi, niin lienee syytä katsoa peiliin. Mieti omaa käytöstäsi ja sitä, miten olet noihin ystävyyssuhteisiin panostanut. Esim. kuulostaa omituiselta että et ole ilmeisesti itsekään pitänyt tuohon työkaveriisi pariin vuoteen mitään yhteyttä ja sitten meinaat että pitäisi jatkaa samasta vanhasta heti taas kun saavut maisemiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos joku ystävä ei edes puhu sinulle, niin olet loukannut erittäin syvästi häntä, luulisi sinun ymmärtävän. Ota silloin selvää itse mitä olet tehnyt heille . Vaikka kyllähän sinä sen syyn tiedät. Oot sanonut jotain heistä selän takana toisille, mutta toiset on kertoneet sen hänelle, tätä se yleensä on.
No ajattelin lähinnä että onko muilla vastaavia kokemuksia... en tarkoita että niihin välirikkoihin pitää jotain syytä löytyä. Tai lähinnä ihmettelen suorastaan vihamielistä suhtautumista entiseen ystävään. Kyllä minä olen ihmisiä tervehtinyt senkin jälkeen kun tiivis yhteydenpito on vähentynyt...
No kyllä mietin sitäkin että olisinko tehnyt jotain mutta en vaan keksi syytä... ja tuon työkaverin kanssa alkoi etääntyminen jo ennen kuin lähdin pois eli kyse ei ole siitä että vain minä lopetin yhteydenpidon. Tuntuu vaan kummalliselta että edes tervehtiä ei viitsitä kun nähdään. Ei nämä ole maailman suurimpia ongelmia tosiaankaan, kunhan täällä vapaapäivän ratoksi mietin asioita ja mietin ihmisten käyttäytymismalleja. Ehkä sitten olen tehnyt jotain joka on aiheuttanut nämä välirikot mutta en vaan keksinyt silloin laisinkaan mitä se voisi olla, enkä sen jäljeenkään.
Itse olen varmaan introverttina ja ei-sosiaalisena tehnyt tuota ihan ilman mitään erityistä syytä ja pahaa tahtoa. Minä vaan en niin kauheasti välitä ihmissuhteista, tai voi olla kausia jolloin en jaksa niitä ollenkaan.
Minä en myöskään ajattele ketään koskaan ystävinä tai kavereina, mutta joku on joskus voinut ajatella minut ystäväkseen ja sitten ihmetellyt jos minä en ole enää pitänyt yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini hullaantuivat Facebookista ja siirsivät sosiaalisen elämänsä sinne kaikkien nähtäville. Koska minä en halua kertoa kaikkea kaikille julkisesti en koskaan liittynyt sinne joten yhteydenpito hiipui kun en jaksanut soitella näille ihmisille jotka unohtivat että kännyllä voi tehdä muutakin kuin surffata netissä. Niinpä nämä entiset kaverit eivät tiedä minun jutuista mitään, koska en ole olemassa kun en ole facessa.
Selvensi mulle hyvin sen keitä ovat ne ihmiset joita mun kuulumiset kiinnostaa ja näin oma energiani menee vaan vastavuoroisten ystävyyssuhteiden ylläpitoon.
Ystävyyssuhteet harvemmin pysyvät hengissä ilman ylläpitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läski kiero lesbo vei minun ystäväni :(
Harvemmin ystävyysuhteet kyllä katkeavat ilman syytä, siis varsinaista välirikkoa tuskin tulee syyttä.
Jollet sitten ole tällainen kolmekymppinen, joka edelleen yrittää roikkua lapsuudenaikaisissa ystävissä ja kokee erilleen kasvun "hylkäämisenä."
Tervehditkö sinä tätä työkaveria? :-)
miks et kysy heiltä itseltään? Ei täällä kukaan muu sen parempaa vastausta voi antaa. Just tuo että joku ystävä"katoaa" mutta sinua ei edes kiinnosta...