Kumppanin maiskutus syödessä...

Komppaan! Melkeinpä jo harkitsen eroa kun en voi sietää tuon maiskutusta.

Kyllä ihan hyviin ruokatapoihin kuuluu suu kiinni syöminen. Juntit syö suu auki.

Ap:lle lähde vielä kun voit.

Olen maininnut joskus suhteen alkutaipaleella miehelleni tuosta ällöttävästä maiskutuksesta ja sillä oli vaikutusta noin 5 minuutin ajan. Se ei muuten ole mitään pientä maiskutusta...

Jos oikein alkaa kuunetelmaan ruokaillessa, niin menee oikeasti ruokahalu. Eikä hän lopeta sitä koskaan.

Minä erosin :)

Tän lisäks vielä syö räkää ja niistää todella kovaa ruokapöydässä. Tää on niin tuttua. Mutta silti hirmu rakas mies. Huomauttelen vaan aina kun tekee niin. Vuosien varrella on hirveästi vähentynyt, toivottavasti loppuu joskus kokonaan. Miehen on kasvattanut yksinhuoltajaisä ja sen kyllä huomaa...

Mäkin inhoan mussutuksen ääniä yli kaiken. Itsellä on se ongelma että mies syö kyllä suu kiinni (kun olen siitä huomauttanut), mutta silti jotenkin jauhaa poskissaan ruokaa niin, että ääni on tosi voimakas. Siis ymmärrän kyllä että vika on minussa, ei kai normaalit ihmiset ärsyynny tuollaisesta, mutta itse en voi olla edes samassa huoneessa, kun mies syö esim viinirypäleitä. Se rouskaus kun rypäle menee rikki ja sitten lumps mumns muns.... Yöks ja argh.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin inhoan mussutuksen ääniä yli kaiken. Itsellä on se ongelma että mies syö kyllä suu kiinni (kun olen siitä huomauttanut), mutta silti jotenkin jauhaa poskissaan ruokaa niin, että ääni on tosi voimakas. Siis ymmärrän kyllä että vika on minussa, ei kai normaalit ihmiset ärsyynny tuollaisesta, mutta itse en voi olla edes samassa huoneessa, kun mies syö esim viinirypäleitä. Se rouskaus kun rypäle menee rikki ja sitten lumps mumns muns.... Yöks ja argh.

Entäs omenan syöminen? rousk, housk, maisk...

Mä en voi sietää yhden kaverini syömisääniä. Pakko vain yrittää mennä kauemmas hänestä syömään, laittaa musiikkia soimaan tai jotain, etten kuulisi sitä.

Se on ihan hirveää, kun ei siitä voi huomauttaakaan. Hän ei itse voi sille mitään, ääni kuuluu hänen leuastaan, sellainen lonksunta. Pitää vain yrittää kestää.

Kummallista kyllä, vaikka miehen mussutus ärsyttää yli kaiken, niin lapsen mussutus ei herätä lainkaan inhon väreitä. Hieman pelkäsin etukäteen että miten osaan suhtautua lapsen mussutukseen, mutta hämmästyksekseni lapsen opetellessa syömään, ei häirinnyt yhtään. Nyt lapsen ollessa isompi ei hän tietenkään enää mussuta suu auki tai muutenkaan kovaäänisesti. Olisi kiva tietää mikä aiheuttaa itsellä ne inhon väristykset, ja mitä asialle voisi tehdä. Sen muistan että ollessani lapsi, oma isäni ei voinut sietää mussutusta ja huomautti asiasta aina kun oli aihetta. Lieneekö inho sitten opittua tai ei, niin inhon tunne on kuitenkin hyvin todellinen. T. 6

Vierailija kirjoitti:

Kummallista kyllä, vaikka miehen mussutus ärsyttää yli kaiken, niin lapsen mussutus ei herätä lainkaan inhon väreitä. Hieman pelkäsin etukäteen että miten osaan suhtautua lapsen mussutukseen, mutta hämmästyksekseni lapsen opetellessa syömään, ei häirinnyt yhtään. Nyt lapsen ollessa isompi ei hän tietenkään enää mussuta suu auki tai muutenkaan kovaäänisesti. Olisi kiva tietää mikä aiheuttaa itsellä ne inhon väristykset, ja mitä asialle voisi tehdä. Sen muistan että ollessani lapsi, oma isäni ei voinut sietää mussutusta ja huomautti asiasta aina kun oli aihetta. Lieneekö inho sitten opittua tai ei, niin inhon tunne on kuitenkin hyvin todellinen. T. 6

Lapsestasi voi tulla maiskuttelija. Meillä huonot ruokatavat - sanon välillä, mutta ei mene perille.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin inhoan mussutuksen ääniä yli kaiken. Itsellä on se ongelma että mies syö kyllä suu kiinni (kun olen siitä huomauttanut), mutta silti jotenkin jauhaa poskissaan ruokaa niin, että ääni on tosi voimakas. Siis ymmärrän kyllä että vika on minussa, ei kai normaalit ihmiset ärsyynny tuollaisesta, mutta itse en voi olla edes samassa huoneessa, kun mies syö esim viinirypäleitä. Se rouskaus kun rypäle menee rikki ja sitten lumps mumns muns.... Yöks ja argh.

Voi apua.. täällä ihan sama juttu!