Riita tuttavan kanssa, joka jakaa kaiken lapsistaan somessa
Tuttavallani on 10- ja 7-vuotiaat lapset. Hän tuntuu kertovan Facebookissa enemmän lastensa kuulumisia kuin omiaan. Ei siinä, mutta hän kertoo todella henkilökohtaisia tietoja, kuten koulukiusaamisesta, vaikeuksista ja diagnooseista (toisella on ADHD ja jotain henkisiä ongelmia, tarkemmin nyt erittelemättä). Lisäksi hän julkaisee paljon kuvia lapsistaan. Itsestään ei juurikaan. Varsinkin vanhemman lapsen luokallejäämistä, koulukiusaamista ja persoonallisuudenpiirteitä ruoditaan miltei päivittäin ja tarpeettoman yksityiskohtaisesti.
Näin hänen lapsensa muutama viikko sitten sattumalta ja siinä kuulumisia vaihtaessahan tämä tuli puheeksi, kun lapset ihmettelivät miten paljon tiedänkin jo heidän kuulumisiaan, vaikka emme ole nähneet kuukausiin. Kysyin heiltä, että tietävätkö he äitinsä Facebookprofiilista, siellä julkaistavista (heitä koskevista) asioista ja etenkin, että onko hänellä lupa tehdä niin? Koin siinä vaiheessa, että heillä on oikeus tietää, koska kyllä noinkin nuorilla pitää olla sananvaltaa siihen mitä heistä julkaistaan. Lapsilla ei tietenkään ollut aavistustakaan ja olivat ymmärrettävästi kiukkuisia ja yllättyneitä.
He olivat sitten menneet äidilleen sanomaan asiasta ja tämä tottakai suuttui minulle, kun olin puuttunut asiaan/sanonut mitään.
Teinkö väärin?
Kommentit (36)
Teit oikein. Vanhemmilla ei ole oikeutta vuotaa lastensa yksityisasioita netissä, huonoa pelisilmää ko. äidiltä. Hänelle kannattaa kertoa, että lasten asioita ei oikeasti saa jakaa somessa. Kaikki vanhemmat eivät tule ajatelleeksi edes koko asiaa.
Minusta teit oikein.
Jos olisit äitiä itseään toistuvasti ojentanut samasta asiasta, niin se olisi jo toinen juttu.
Minä en juttelisi enää koskaan äidilleni jos menisi tai olisi mennyt laittamaan minusta kuvia nettiin. Olin sitten kuvissa 0 vuotias tai 17 vuotias.
Olitko tätä ennen sanonut tälle tuttavalle itselleen asiasta?
Ehkä herätti äidin miettimään omaa someoksentamistaan? Kai olet jutellut myös äidin kanssa asiasta, ennen lapsille kertomista?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä herätti äidin miettimään omaa someoksentamistaan? Kai olet jutellut myös äidin kanssa asiasta, ennen lapsille kertomista?
Vaikea uskoa, sillä hän näyttää lähinnä olevan käärmeissään minulle, koska "sekaannuin" hänen perheensä asioihin. Hänen lastensa kouluvaikeudet ilmeisesti kuuluvat vähän kaikille, mutta nyt minä onnistuin löytämään sen maagisen yksityisyyden rajan ja ylittämään sen.
En ollut jutellut äidin kanssa, valitettavasti. Hän on tuttu vuosien takaa emmekä ole olleet pitkiin aikoihin juurikaan tekemisissä. Olen ihmetellyt hänen somekäyttäytymistään pitkään, mutta en ole keksinyt miten asian voisi näin "puolituttuna" ottaa asiallisesti puheeksi aloittamatta paskamyrskyä.
Nyt kun kerroin hänen lapsilleen niin siinäkään ei ollut lähtökohtana kenenkään asioihin puuttuminen tai mitään, mutta asia tuli sattumalta puheeksi.
AP
Teit väärin. Lapsia ei tentata ilman omaa puoltavaa aikuista.
Sun olisi pitänyt käydä alunperinkin koko keskustelu sen tyypin kanssa, ei lasten.
Vierailija kirjoitti:
Teit oikein. Vanhemmilla ei ole oikeutta vuotaa lastensa yksityisasioita netissä, huonoa pelisilmää ko. äidiltä. Hänelle kannattaa kertoa, että lasten asioita ei oikeasti saa jakaa somessa. Kaikki vanhemmat eivät tule ajatelleeksi edes koko asiaa.
Minäkin uskon, että tässä on ihan silkkaa ajattelemattomuutta takana. Hän on löytänyt kivan kanavan ammentaa arkielämän huolia ja stressiä, siinä se. Jotkut vanhemmat tuntuvat ajattelevan lapsiaan ikäänkuin lemmikkeinä tai unohtavat, että nämäkin lapset kasvavat ennen pitkää aikuisiksi.
AP
Asiahan ei minulle kuulu ... mutta ei se kyllä kuulu sinullekaan.
Teit oikein.
En minäkään oikein ymmärrä, miksi toiset kertovat Facebookissa lapsistaan kaiken. Mielestäni voi jotain yleistä kirjoittaa, että käytiin puistossa tai leivottiin lasten kanssa. Mutta henkilökohtaiset asiat sairauksista, kouluasioista yms. eivät kuulu kaikille. He julkaisevat valtavan määrän kuvia lapsistaan ja samasta kohteesta (esim. lapsi istuu keinussa) tulee 20 kuvaa eri kuvakulmista otettuna. Lapsista julkaistaan myös kuvia lääkärin vastaanotolta ja muista yksityisistä tilanteista.
Mutta on sama ilmiö havaittavissa ihan työpaikan kahvipöydässäkin. Yksi työkaveri lörpöttelee aikuisten lastensa kaikki asiat alapäävaivoista alkaen ja kertoo henkilökohtaisetkin asiat. Voihan sitä yleistä lapsista jutella työkavereiden kanssa, mutta en minä haluaisi lasten yksityisasioita lörpötellä kahvipöydässä.
Voisko joku tehdä jonkinlaisen "oppaan" tyyliin "mitä voin julkaista somessa" ja laittaa sen neuvoloihin, kouluihin yms. Niin moni vanhempi käyttäytyy aivan kuin ne lapset olisi joitain lemmikkejä, joiden kaikki yksityiset asiat voi jakaa muille. Miettivätköhän koskaan omalle kohdalleen? Kuinka mukavaa se olisi kun oma äiti julkaisisi siitä keski-ikäisestä tyttärestään kaiken lähtien pms- vaivoista ummetukseen ja työttömyyteen. Oikeasti jotkut ihmiset eivät tajua sitä miten ne vanhempien julkaisut voivat vaikuttaa niiden lasten elämään!!!
Teit varmaan oikein, mutta tuntuisi oudolta alkaa jutella puolitutun lasten kanssa heidän henkilökohtaisista ongelmistaan vaikka olisin läheinenkin aikuinen. Erikoinen keskustelu teillä ollut, mutta toivottavasti siitä on apua tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta teit oikein.
Jos olisit äitiä itseään toistuvasti ojentanut samasta asiasta, niin se olisi jo toinen juttu.
Niin siis minusta taas ap toimi väärin. Hänen OLISI pitänyt sanoa äidille itselleen, että oletko tullut koskaan ajatelleeksi, että kerrot netissä lastesi asioita, sellaisiakin, joita he tuskin haluavat sinun kertovan muille. Ja kertoa lapsille vasta, jos äiti ei muuta tapojaan.
Nyt hän avautui väärälle kohteelle suoraan, kun olisi pitänyt ensin yrittää vaikuttaa ystävänsä toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Teit väärin. Lapsia ei tentata ilman omaa puoltavaa aikuista.
Sun olisi pitänyt käydä alunperinkin koko keskustelu sen tyypin kanssa, ei lasten.
Minä en tentannut lapsia. Kohtasimme sattumalta ja vaihdoimme kuulumisia. Jotakin sitten kysyin jostakin, mitä olin lukenut heidän äitinsä facebooksivuilta. Tottakai tässä vaiheessa ajattelin heidän tietävän edes suurinpiirtein mitä heistä somessa julkaistaan. Lapset sitten ihmettelivät, että miten tiesin kysyä asiasta ja sanoin, että heidän äitinsä Facebookprofiilista olin moista lukevinani. He ihmettelivät, että "onko meidän äitillä facebook?". Ehkä tahditonta minulta, mutta ei siinä vaiheessa tullut mieleen sanoa, että "hei nyt kun tää keskustelu meni näille raiteille niin soitetaanpas äippä heti paikalle tätä varten".
AP
Ihmettelen itse omissa fb-ystävissäni hinkua tuoda lapsensa kaikki tekemiset esiin. Itse en kerro kuin omista asioistani ja lemmikkini edesottamuksista. Edes miesystäväni tai aikuinen lapseni ei ole esiintynyt sivuillani. Jos se ei jotain miellytä , niin sitten ei. Minulla on omat periaatteeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit väärin. Lapsia ei tentata ilman omaa puoltavaa aikuista.
Sun olisi pitänyt käydä alunperinkin koko keskustelu sen tyypin kanssa, ei lasten.
Minä en tentannut lapsia. Kohtasimme sattumalta ja vaihdoimme kuulumisia. Jotakin sitten kysyin jostakin, mitä olin lukenut heidän äitinsä facebooksivuilta. Tottakai tässä vaiheessa ajattelin heidän tietävän edes suurinpiirtein mitä heistä somessa julkaistaan. Lapset sitten ihmettelivät, että miten tiesin kysyä asiasta ja sanoin, että heidän äitinsä Facebookprofiilista olin moista lukevinani. He ihmettelivät, että "onko meidän äitillä facebook?". Ehkä tahditonta minulta, mutta ei siinä vaiheessa tullut mieleen sanoa, että "hei nyt kun tää keskustelu meni näille raiteille niin soitetaanpas äippä heti paikalle tätä varten".
AP
Ihme lörppö olet. Miksi kukaan tuommoisia menis läheistenkään lapsille puhumaan, saati sitten jonkun tuttavan?! :D
"ainiin, kun sulla nyt on ne pahasti vuotavat peräpukamat.." Hupsista. Eli ihan yhtä alhainen olet kuin se äiti. Kammottava juoruämmä.
Vierailija kirjoitti:
Teit varmaan oikein, mutta tuntuisi oudolta alkaa jutella puolitutun lasten kanssa heidän henkilökohtaisista ongelmistaan vaikka olisin läheinenkin aikuinen. Erikoinen keskustelu teillä ollut, mutta toivottavasti siitä on apua tilanteeseen.
Yritän tässä välttää tunnistamista, mutta olemme siis sukua. Sitä kautta siis tuo henkkoht side sekä häneen että lapsiin, mutta emme hänen kanssaan ole kamalasti puheissa. Tähän ei ole mitään kummempaa syytä, kunhan elämme omia elämiämme ja vaihdamme kuulumisia sukutapaamisissa ja vastaavissa.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit varmaan oikein, mutta tuntuisi oudolta alkaa jutella puolitutun lasten kanssa heidän henkilökohtaisista ongelmistaan vaikka olisin läheinenkin aikuinen. Erikoinen keskustelu teillä ollut, mutta toivottavasti siitä on apua tilanteeseen.
Yritän tässä välttää tunnistamista, mutta olemme siis sukua. Sitä kautta siis tuo henkkoht side sekä häneen että lapsiin, mutta emme hänen kanssaan ole kamalasti puheissa. Tähän ei ole mitään kummempaa syytä, kunhan elämme omia elämiämme ja vaihdamme kuulumisia sukutapaamisissa ja vastaavissa.
AP
Aivan... Sitten se onkin ymmärrettävämpää.
Teit oikein. Lapset voivat myöhemmin vaikka haastaa äitinsä tuosta oikeuteen.