Miksi joku on todella ilkeä ilman mitään selkeää syytä?
Työnantajasta kyse. Ei kuitenkaan esimieheni. Mitään ei ole tapahtunut, töissäkin aloitin vasta vähän aikaa sitten. Ja nainen on aivan uskomattoman ilkeä!
Siis kaikessa kanssakäymisessä. Tyyliin, laittaa minulle töitä tehtäväksi ja sitten heittää ne roskiin, ilmoittaen että enkö tosiaan tajua etteivät ne kelpaa? Painostaa töihin viikonloppuna (ilmaiseksi), iltaisin ja sairaana ollessani (lääkärin sairauslomatodistuksella).
Puhetyyli hyökkäävää, aggressiivista, mitätöivää.
Haluavat kuitenkin minun pysyvän töissä, eli ilmeisesti eivät kuitenkaan oikeasti ole tyytymättömiä minuun.
Ja nainen käyttäytyy vähän tuolla tavalla kaikkia kohtaan, jopa asiakkaita. Jota en ymmärrä, että kuinka kauan se voi kestää.
En vain ymmärrä. Kyseessä ei siis ole yksi huono päivä tai edes tietty henkilö, vaan jatkuva käytös. Miksi ihmeessä? Mikä tuollaisessa ihmisessä on?
Kommentit (27)
Niin, ehkä olen liian kiltti. Minun on vain jo ihan kasvatukseni takia vaikea olla suoraan epäkohtelias tai töykeä. Tuntuu jotenkin siltä, että en halua alentua sellaiseen mukaan, että vittuillaan ja riidellään. Mieluummin sitten vaihdan työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut usein näitä juttuja joissa esimies on todella tyly työntekijälle kun kyse on naisista!
Miksi nainen on naiselle susi?
Miesten kesken se ei ole ihan noin rankkaa. Yleensä jos esimies vittuilee niin työntekijä vittuilee takaisin(omilta työpaikoilta kokemuksia vain).
Joo, vaikka ei voi yleistää, niin miehet ovat yleensä suorempia.
Niitä kusipääpomoja ja -pikkupomoja ja muuten vaan pomottajia riittää. Älä kuitenkaan suostu ilmaisiin töihin. Muuten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vittumaisuuteen ei diagnoosia tarvita, jotkut vaan ovat sellaisia. Nauttivat vallantunteesta ja käyttävät sitä hyväksi.
Tuollaisessa perhejohteisessa pikkupuljussa et tod näk oikeutta kuitenkaan saa. Niin kuin ei monessa isommassakaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos painostaa työsuhteessa ilmaiseksi töihin, niin siitä kannattaa olla yhteydessä omaan esimieheen sekä liittoon, jos sellaiseen kuulut. Sairauslomat sitten taas on vähän häilyvämpiä, koska periaatteessa työnantaja voi olla hyväksymättä sairausloman syytä, mutta silloin hänen on voitava osoittaa sinulle sopivaa korvaavaa työtä ja pitää olla yhteydessä työterveyteen yms jne. Työnantajaksi ei kuitenkaa tässä tapauksessa kelpaa henkilö, joka ei ole esimiesasemassa vaikka miten olisi "työnantajan edustaja". Ei itse itseään pysty kukaan esimieheksi nostamaan, ellei oikeasti omista koko puljua.
Pelkälle veemäisyydelle on vaikeampi tehdä mitään. Tämmöisiä ihmisiä vain valitettavasti on työyhteisöissä ja siihen assholeiluun riittää syyksi se, että olet olemassa. Ehkä pelkää menettävänsä paikkansa, ehkä ei tykkää naamastasi tai äänestäsi, ehkä ei tykkää kun olet vaikka liian nuori ja nätti, syitä on monia ja kaikki yhtä tyhjänpäiväisiä. Yleensä näillä tyypeillä on jotain henkilökohtaista ongelmaa ylipäätään elämässään tai sitten korvien välissä, mahdollisesti molemmissa. Eikä niiden kanssa yleensä opi kukaan tulemaan toimeen. Jos meinaat korjata omaa ja muiden tilannetta, katso että korjaat sen sellaisen henkilön kautta, jolla on hierarkisesti siihen tarpeeksi natsoja. Älä kumminkaan odota ihmettä.
Monessa firmassa nykyään nämä HR-asiat ovat aivan retuperällä ja esimiehiä riittää, mutta joukossa harvoin on oikeasti Johtajia. Sellaisia pikkupamppuja vain, joilla ei ole näkemystä sen kummemmin liiketoiminnasta kuin henkilöstöjohtamisestakaan.
Näin tein erään toisen henkilön puolesta. Katsoo kuka on top dog ja sitten pelaa korttinsa viisaasti. Silloin ei paljon ilkiöt nenälle hypi. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnantaja, mutta ei esimies? Siis... missä asemassa oleva voi sinulle osoittaa töitä?
Joo, tuokin on omituista. Ei ole esimieheni virallisesti, mutta ilmoitti, että koska on työnantajan edustaja niin minun pitää totella häntä. En edes tiedä, miten tuo menee.
Mulla on ollut kerran julkiswlla sektorilla töissä olkessani myös tällainen "vanhempi kollega", joka koki itsensä pomokseni. Naivina ensin luulin, että niin kuului ollakin. Onneksi se sairastui kerran ja oli pois puoli vuotta, jona aikana mä tein sen työt ja yllättäen paremmin kuin hän oli tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Niin, ehkä olen liian kiltti. Minun on vain jo ihan kasvatukseni takia vaikea olla suoraan epäkohtelias tai töykeä. Tuntuu jotenkin siltä, että en halua alentua sellaiseen mukaan, että vittuillaan ja riidellään. Mieluummin sitten vaihdan työpaikkaa.
Älä ikinä, ikinä lähde mukaan v*ttuiluun ja riitelyyn. Silloin kun jotain sanottavaa on, niin pidä huoli että sulla on kirjallisia todisteita väitteidesi tueksi ja pysy rauhallisena. Perhefirmoissa tahtoo veri olla vettä sakeampaa ja jos et pysty kantaasi perustelemaan kunnolla, sinua ei uskota. Itsehän olen vastaavassa tilanteessa jopa nauhoittanut puheluita (kyse oli henkilökohtaisesta kännykästäni) oman selustani turvaamiseksi.
Tilanne on muutoin tosi kimurantti ja voi olla että joudut lopulta vaihtamaan työpaikkaa.
Olen kuullut usein näitä juttuja joissa esimies on todella tyly työntekijälle kun kyse on naisista!
Miksi nainen on naiselle susi?
Miesten kesken se ei ole ihan noin rankkaa. Yleensä jos esimies vittuilee niin työntekijä vittuilee takaisin(omilta työpaikoilta kokemuksia vain).