Oletteko koskaan nähnyt/tuntenut todella rakastunutta miestä? Mistä olette sen nähneet?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mieskin voi rakastua. Kannattaa nauttia nyt. Tuo vaihe ei kestä ikuisuuksia.

Jep, kuulostaa samalta kun exäni rakastui vielä yhdessä ollessamme nyxäänsä. Oli tavallaan hyväkin, että sain pontta kerätä kimpsut ja kampsut kasaan ja lähettää exän seuraavalle emännälle.

Mun mielestäni tuo kuulostaa pelottavalta. Ihan kuin mies haluaisi omistaa sinut. Jos joku vaikuttaa olevan liian hyvää ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Jotenkin myös tuo sinun täydellisenä pitäminen on hälyttävää. Voi olla narsisti. Itselläsikin ilmeisesti hälytyskellot jo soivat. Kuuntele niitä. Intuitio on usein oikeassa. Ikäväähän se on rakkaus hylätä, mutta kyllä tuo nyt vaikuttaa aika pahalta.

Et kertonut niistä omista tunteistasi? Mitä ne siis on?

Oma mieheni myös aikoinaan hullaantui minuun täysin, joten siinä mielessä tuo käytös ei välttämättä tarvitse tarkoittaa muuta kuin rakastumista.

Vierailija kirjoitti:

Et kertonut niistä omista tunteistasi? Mitä ne siis on?

Oma mieheni myös aikoinaan hullaantui minuun täysin, joten siinä mielessä tuo käytös ei välttämättä tarvitse tarkoittaa muuta kuin rakastumista.

Kyllä hän kertoi tuolla toisessa ketjussa. "Minua enemmän kiihottaa tilanne kuin, että olisin rakastunut."

Tiedätkö onko mies naimisissa? Mulla olis semmonen kyynisen realistinen vastaus kysymykseesi, mutta jätetään nyt vastaamatta, että palsta pysyy vähän pisitiivisempana.

Pakko kuitenkin muistuttaa että kiima loppuu aikanaan, sen on tiedekin tutkinut.

Easy come, easy go.

Kyllähän niitäkin tarinoita on, jossa naimisissa oleva mies on rakastunut toiseen naiseen ja siitä silti on ihan oikea suhde syntynyt uudelta pohjalta eron jälkeen. Mutta jos omat fiilikset on lähinnä sitä, että on ihastunut siihen että mies on ihastunut, en tiedä kannattaako hommaa viedä pidemmälle. Aika paljon mutta-aspekteja tässä keississä.

Jotkut ajattelee, että wow toi on muhun ihastunut, tämmöstä tilannetta ei saa haaskata. Kuitenkin se että homma imartelee menee ohitse aikanaan, ihan kuin hullaantuminenkin menee ohitse, silloinkin kun se on aitoa. Sit jälkeenpäin miettii että mitä hemmettiä oikein tapahtui. Miksi läksin tähän, ja vahinkoakin on mahdollisesti jo siinä vaiheessa syntynyt.

Olin kerran seuraamassa tilannetta, jossa eräässä konferenssissa nuori nainen ja naimisissa oleva vähän vanhempi mies ryhtyivät sivusuhteeseen. Ulkoapäin oli aivan selvää mikä on miehen agenda. Hän flirttaili salaa samaan aikaan monelle muullekin minut mukaanlukien. Kun kysyin neidiltä oletko ihastunut, hän julisti syvällä vakaumuksella, että ei kun mies on häneen rakastunut. Mitäpä siihen on sanomista. Toisessa tapahtumassa myöhemmin mies sitten yritti samaa toisen nuoren naisen kanssa, ja tämä ensimmäinen särki sydämensä.

Mitä tästä opimme? Kyllä mies voi vaikuttaa hyvin rakastuneelta, kun himo puhuu. Ehkä se huumaantuminen on tavallaan myös aitoa, ja sen vuoksi uskottavaa. Se huuma vaan on lyhytaikaista, ja kohdistuu yhä uusiin kohteisiin.

Toivottavasti ap kirjoittaja näkee, että motiivit ovat joka tapauksessa vähintään osittain seksuaaliset - mainitseehan hän miehen seksikkyskehuista ja haluamisesta. On ihan relevanttia pohtia kuinka suuri osa huumasta on yksinomaan seksuaalista laatua. Kännihuuruisen illan flirtti on antanut vanhemmalle miehelle ajatuksen, että tässä on nyt saumaa. On miehiä, joille metsästys on suuri osa nautintoa. On miehiä, jotka tietävät että pommittaminen ja yltiöpäinen kehuminen toimii.

Täällä ollaan aika hätäsiä projisoimaan omia huonoja kokemuksia. Rakastunut ei aina tarkoita rakastunut ja psykopaatti.

Kyllä itse olin tosi hullaantunut omaan vaimooni ja edelleen kovasti rakastan, vaikka arki tietysti vuosien mittaan tasoittanut alkuhuumaa.

Voi se vähemmän imartelevakin olla hullu. Elämä on riski, mutta elämättäkään ei kannata olla.

Ihan samanlainen mies oli minullakin, mutta hän ei ollut todellakaan mikään narsisti tai manipuloiva ihminen. Ei tuollainen käytös aina kieli siitä iänikuisesta narsistista!

Hullultahan se itselle tuntu miten voi joku muka välittää niin paljon ja kaikkea vaaleanpunaista. Lopputulos oli se että en tuntenut samoin ja siitä yltiö ihailusta kauhea ahdistus. Tuntui että keuhkoista viedään ilmatkin, kun ei voi olla erossa ja rakastaa ja sitä ja tätä. Itse totesin että käytös johtui epävarmuudesta ja siitä että toinen huomasi että en tunne samoin. Kauhea todistelu omista tunteista, rakkaudesta, palveluksien tekeminen, mielistely kaikki se vain sen takia että alkaisin välittämään hänestä. Ei se vain niin mene.

Narsistin taas ei välttämättä tarvitse edes tuollaista tehdä vaan saa hyväksynnän jo pienemmillä teoilla, tietysti varmasti poikkeuksia on. Narsisti iskee epävarmoihin ja helppoihin kohteisiin, joten eivät niiden tarvi hirveästi vaivaa nähdä.

Vaikuttaa pakkomielteiseltä. Luultavasti joku pelimies ja varmaankin onnellisesti naimisissa.