Katkerin lapsuuden/nuoruuden joulumuistosi?

Vanhempani erosivat kun olin pieni. Asuin äidilläni ja siellä vietin myös yleensä kaikki juhlat ja muut.

Olin ehkä 12 vuotias kun sovimme että vietän sen kertaisen jouluaaton isälläni. Isälläni oli alkoholiongelma mutta vaikutti että oli siitä päässyt jo hyvin paranemaan - lyhyet tapaamiset jotka meni hyvin ja hänen oma vakuuttelu siitä että ei ole enää aikoihin koskenut alkoholiin.

Joulu tuli ja äitini vei mut sinne. Kaikki vaikutti ihan kivalta ja iskä oli hommannut kuusenkin sinne ja lahjoja kuusen alle. Kuitenkin se rupes juomaan iltaa kohden ja loppupeleissä oli aika kännissä. Olen siis ainut lapsi eli isäni kanssa olin kahdestaan. Mua pelotti ihan sairaasti, sen olemus oli niin kylmä ja oksettava. Ja eihän mulla ollut silloin mitään puhelinta että oisin voinu äidille soittaa.

Äiti tuli aamulla hakemaan ja huomas kyllä isästä mikä on homman nimi. Ja kerroin äidille sitten kotona itsekin siitä että iskä joi koko illan.

Äiti murehtii tuota joulua tänäkin päivänä ja kokee ihan valtavan huonoa omatuntoa :( on sanonut monesti - viimeeksi muutama viikko sitten - ettei ymmärrä mikä häneen äitinä meni kun mut päästi sinne silloin.

Tää oli siis 90-luvulla. Isä kuoli 2005.

Toivoin mikroautoa ja sain lahjaksi junaradan, sukset, polkupyörän ja jotain pikkuroinaa. Suutuin niin, että koko Tähtitorninmäki kuuli metelin.

Melkein joka joulu oli mutsi kännissä ja kuusi nurin. Ensin hän pari viikkoa siivosi ja touhusi jouluvalmisteluja, se aika oli ihan kivaa kun sain olla mukana tekemässä, mutta sitten koitti se jouluaatto ja jo ennen ruokailua mutsi oli maistissa. Joulupukki kävi ja tunti pari sen jälkeen mutsi tappeli isäni ja veljieni kanssa. Sitten kaatuikin kuusi ja tavaroita lenteli. Perinne kai tuokin.

Ei mitään erikoista,faija vaan pilasi kaikki lomat,pyhät,vapaat ym. Jatkuvalla ryyppäämisellä,edes joulua ei voinut olla selvinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Melkein joka joulu oli mutsi kännissä ja kuusi nurin. Ensin hän pari viikkoa siivosi ja touhusi jouluvalmisteluja, se aika oli ihan kivaa kun sain olla mukana tekemässä, mutta sitten koitti se jouluaatto ja jo ennen ruokailua mutsi oli maistissa. Joulupukki kävi ja tunti pari sen jälkeen mutsi tappeli isäni ja veljieni kanssa. Sitten kaatuikin kuusi ja tavaroita lenteli. Perinne kai tuokin.

No perinne se on tuokin,oletko opettanut saman omille lapsillesi?

Ns yhteiset lahjat veljeni kanssa, joka tarkoitti että hän sai omia kaikki pelit, soittimet jne itselleen ja mä olin vanhempien silmissä vain nipo ruikuttaja kun peräsin yhteislahjojen oikeudenmukaista käyttöoikeutta.

Ei mitään. Biologinen isäni on alkoholisti, mutta onneksi äitini pakeni siitä avioliitosta kun olin vasta 2v. Joulut on olleet aina mukavia. Ja kaipa ne suurimmalla osalla yleensä on, jos ei ole alkoholistia tai perheväkivaltaa perheessä.

Ei nyt varsinaisesti katkeria muistoja, mutta harmitti kuitenkin. Kun sain ensimmäiset oikein kaupasta ostetut sukset Voitto-sitein, rottinkisauvat ja monot, niin ei ollut lunta, että olisin päässyt heti joulupäivänä kokeilemaan. Vuoden tai parin päästä sain potkukelkan. Oli ollut jo kunnon talvi monta viikkoa, mutta juuri ennen joulua lauhtui niin, että tiet sulivat. Eli meni aikaa, ennen kuin pääsin potkuttelemaan. Etelä-Suomessa on näitä mustia tai melkein mustia jouluja aika usein, vaikka ihmisen muisti on kummallinen ja unohtaa pian mustat joulut ja muistaa vaan ne "oikeat" lumiset pakkasjoulut.

Olin jotain 17-v, isäpuoleni suuttui kun olin jättänyt pari vaatetta huoneeni lattialle ja huusi siitä, että "on se prkl kumma kun ei saada tavaroita järjestykeen" ja kun totesin sen olevan minun huoneeni, vieläpä yläkerrassa jonne kukaan muu ei nähnyt, niin sanoi että "minun taloni, joten ei ole sinun huonetta". Kun lähti pois, ytin keskaria ja ytin kieltä ja vasta sitten tajusin mummoni olevan takanani ja hänestä näki, että oli sika ikävä tilanne hänen nähdä tämä.

En osaa selittää, mutta oli jotenkin haikea katse mummollani. Ei ole enää tullut jouluja meille viettämään, liekö tuo se syy, ehkä ei, mutta aina kjn kysyn mitä on tekemässä Jouluna, niin tämä tulee mieleeni :(

Oltiin joulu mummon ja papan luona ja isä pakotti minua auttamaan perfektionisti mummoa keittiössä vaikka osasin vain munakkaan tehdä. Tein tietenkin kaiken väärin koska en osannut edes kokeilla pottujen kypsyyttä. Lopulta mummo alkoi huutamaan että olen samanlainen lellitty, typerä hu**a kun äitini.

Kun minulle suututtiin, että muka kiusasin siskoa, vaikka oikeasti sisko kiusasi minua koko päivän.

En oikeasti kiusannut, mutta sain syyt :(

Mun vanhempani ovat marttyyri ja itserakas pässinpää. Ovat rakkaita, kumpikin omalla tavallaan, mutta yhteen he eivät sovi ja olenkin ehdotellut heille säännöllisesti eroa aina kymmenvuotiaasta lähtien.

Joulu toi aina kummankin pahimmat puolet esiin, ja yleensä he riitelivät pyhät läpeensä. Molemmat ovat absolutisteja, meillä ei riitoihin tarvittu viinaa. Joulu oli aina hampaat irvessä suorittamista, karjumista, vittuilua, mykkäkoulua, itkua ja minä siinä jaloissa huomaamattomana ja hiljaa ei-kenenkään puolella.

Aikuisena en ole jouluja viettänyt, minulle se on kalenteripyhä muiden joukossa, ei aiheuta toimenpiteitä.

Olin 9-vuotias koululainen,veljeni ja koulukaverit keksivät syyttää minua jonkun toisen omaisuuden rikkomisesta.En ollut tapahtumapaikallakaan,vaan koululla odottamassa kyytiä kotiin.Sain tukkapöllyä ja selkäsaunoja lukuisat kerrat.Vanhemmat ei uskonut,kun sanoin,että olen syytön.Tuli joulu ja joulupukki kertoi,että Korvatunturiin oli tullut tieto,että olin ollut tuhma ja näinollen en saa joululahjoja.Olin koko illan hiljaa ja nukkuessa murehdin sängyssä kyyneleet silmissä.Tapaus sattui v-1965 ja muistan sen vieläkin,kuin "eilisen."Muitakin seuraamuksia tuli tapahtuneen tiimoilta myöhemminkin ajansaatossa kontolleni.

Lapsuuden jouluissa aikuiset joi js tappeli mutta ankeimmat joulut olivat nuorena kun perheessä ei enää puhuttu ja syöty yhdessä. Suku oll unohtanut minut, meni monta joulua ilman yhtään lahjaa. Kuudelta nukkumaan jotta joulu loppuisi pian, oli niin paha mieli.

Se kun äiti kertoi ostaneensa pikkusiskolleni Jeesus ja Josefina-ohjelmasta tutun kaulakorun ja sanoin itsekin toivovani sitä. Odotin kovasti löytäväni sen paketista, mutta jouduin pettymään. Kävin ostamassa korun omilla rahoillani joulun jälkeen. Ei se edes maksanut paljoa. Äiti sitten sanoi ettei ajatellut minun olevani tosissaan kun kerroin toivovani sitä lahjaksi.

Up

Lumi teki enkelin eteiseen.

Mä olin 12 vuotias. Vanhin neljästä sisaruksesta.

Isä kävi aamusta kuusen kaadossa eli varasti kaupungin mettästä sellaisen 40 senttisen kuusen ja paras kuusen jalka oli kossu pullo. Etiketteineen.

Juhla-ateria syötiin näyttävän juhlavasti, mutta napanderia meni vanhempiin liikaa. Joulupukki oli perinteisesti tilattu kuudeksi. Isä oli tilannut tällä kertaa pukki ja tonttu parivaljakon.

Se oli hemmetin noloa, kun tajusin, että meillä on kossukuusi, vanhemmat pierussa ja tonttuna vuotta vanhempi ihana poika (esiintyi mielellään, ettei hänen paikallaolonsa ollut yllätys tai hänelle noloa).

Mä olin häpeissäni koko toimituksen ajan.

Siinähän kävi niin, että pukki jäikin meille sitten napanderille ja tuo poika jatkoi pukkina kierroksen loppuun ja mun 10 vuotias veli lähti tonttuna tuuraamaan.

Saivat pojat kivat rahat ja olivat yhdeksältä jo takaisin. Tonttu ja pukki jäivät meille sitten yöksikin vielä. Olihan tuo poika sitten nolona, kun kertoi, että näin heillä on joulut kuitattu sen jälkeen, kun äiti kuoli. Hän nukkuu aina jossain vieraassa paikassa ja seuraavana päivänä saa lahjat ja jouluruokaa, kun yöpaikan äidit ovat pakanneet mukaan. Niin kävi silloinkin.

Meistä tuli elinikäisiä ystäviä siitä lähtien. Silti se kossukuusi vieläkin vituttaa, en osaa nauraa asialle näin 30 vuoden jälkeenkään, enkä vanhempien juopumiselle tai pukin kaappaukselle. Pukki-isä oli kuitenkin reilu, että antoi poikien pitää keikkarahat itsellään.

Rakkaille vaan terkkuja, jotka tunnisti. Onhan tätä tarinaa kerrottu. :(

Alkoholisti isä sai joululahjaksi viinapullon. Oli sitten mukava perhejoulu kun isä alkoi ryyppäämään.

Olen todella pahoillani...