Jatkanko luokanopettajaksi opiskelua?

Tuossa tilanteessa, kun on vain kaksi vuotta jäljellä enää, tekisin opinnot loppuun.

Nyt, kun vielä voit. Vaikka lapsia suunnittelisitkin parin vuoden päähän, ei ole missään sanottua, ettäkö lapsia heti edes tulee. Elämä ei ole kiveen hakattua. Jos kuitenkin raskaaksi tulet, on opiskelu entistä hankalampaa sitten pienen lapsen kanssa.

Kun kerran olet noinkin hyvin pohtinut suunnitelmia, kannattaisi ne varmaan toteuttaa. Jos jo nyt vaikuttaa hankalalta tuo kulkumatkan vuoksi, mikä on ymmärrettävää, niin veikkaan, ettei suunnitelma tule onnistumaan, jos on pieniä lapsia kotona.

Kannattaa siis myös miettiä, alkaisiko sinua sitten vaikka viiden vuoden päästä harmittamaan, ettet vienyt opintoja loppuun saakka. Toki vakityö menisi tässä välissä, mutta ainakin sinulla olisi sitten toinenkin ammatti opiskeltuna! Ja mikäpä estää etsimästä uutta työtä nykyiselläkin alalla vaikka vuoden parin päästä.

Itse olen keskeyttänyt opintoja töiden vuoksi yliopistolla useaan otteeseen, mutta olen nyt tyytyväinen, kun viimein monen vuoden ponnistelun jälkeen sain paperit ulos. Siinä vaiheessa kannattaa opiskella, kun elämä on siinä mallissa, että se on helpompaa.

Et

..ja openahan ei tarvitse olla yläasteella, on muitakin vaihtoehtoja, jos jaksaminen mietityttää. (viitaten niihin lööppeihin). Voisi olla ihan hyvä idea kouluttautua nyt, kun voit  - kuten itse jo sanoitkin, että voisi alkaa kaduttaa myöhemmin.

Eikä siitä haittaa ole, vaikka ehtisitkin tehdä vain vuoden tms. open töitä, jos lapsia itselle syntyy. Ja kun ei koskaan tiedä, tuleeko lapsia ihan heti vai ei. Kannatan opiskelua tässä vaiheessa, kun elämäsi on edes vähän helpommassa tilanteessa.

Miten luokanopettajien työllisyystilanne kotipaikkkunnallasi? Menee vuosia, ennen kuin voit haaveilla vakipaikasta valmistumisen jälkeen, tämä kannattaa ottaa huomioon. Moni tekee sijaisuuksia ja pätkää 5-8 vuotta ennen vakivirkaa.

Lomien takia ei opettajaksi kannata ryhtyä, työ on rankkaa ja vastuullista, työpäivät hektisiä. Yhteistyö huoltajien kanssa välillä haastavaa. Opettaja joutuu kestämään välillä rankkaakin henk.koht. arvostelua, koska vanhemnat käsittelevät lapsensa asioita tunnepohjalta.

Kannattaa miettiä kaksi kertaa, luovutko vakipaikastasi. Jos luokanopen työ on haaveesi ja juuri se, mitä olet aina halunnut tehdä, niin ehkä kannattaa - jos taas sinulla ei ole kokemustan opetustyöstä etkä oikein tiedä, mitä se läytännössä on, niin mieti kaksi kertaa.

Jatka opiskelua. Kaksi vuotta menee todella nopeasti. Sit sulla on paperit, ja voit hengähtää ja miettiä että mitä nyt todellisuudessa haluatkaan alkaa tekemään.

Tällä hetkellä suomalaiset luokan opettajat ovat hyvässä maineessa ulkomailla, eli helppoa pitäisi olla työllistyminen jos kielitaitoa riittää.

Ulkomaille lähtisin mihin tahansa, jossa monikulttuurillisuus ei ole pilannut opettajan ammattia.

Huonot uutiset, että varsinkin englanninkielisissä maissa opettajan ammatti on aika vähän arvostettu ja vaikka maassa muuten olisi Suomea korkeampi palkkataso, tämä ei koske opettajia. Työn määrä on jotain ihan muuta kuin Suomessa ja lomat vähissä.

Oikeastaan kaikki tuntemani ulkomailla nuorisoasteen opetustehtävissä olevat ovat siellä perhe tai muista syistä, ihan päin vastoin, kuin esimerkiksi sairaanhoitajat.

Onko sulla jo harjoitteluja takana? Onko mikään niistä ollu kenttäkoulussa? Ite oon aineenopettaja, ja koen, että harjoitteluissa sai maistaa pienen siivun työn todellisuutta, etenkin kenttäkoulussa. Samoin lyhyiden sijaisuuksien aikana näki vilauksia koulutyön arjesta. Pedagogisten teoriapuoli sen sijaan antoi aika oudon kuvan työstä - toisaalta ääri-ihanteellisen, toisaalta vähän kuivakan. Teoriaopinnoissa tuli se kuva, että suunnitellaan huolella ja hartaasti täydellisiä oppikokonaisuuksia ja sitten vain mennään ja toteutetaan suunnitelmat, kun taas oikeasti oppilaat pitävät huolta siitä, että työ on sekä yllätyksellistä, kaoottista ja kuormittavaa että hauskaa ja luovaa.

Tällä hetkellä en epäilisi irtisanoutua farmaseutin työstä, vaikka kuinka pienestä syystä.

Farmaseutin työllisyystilanne verrattuna muihin ammatteihin on jo nyt hyvä ja apteekkimonopolilla ei voida suomalaisia enää kauaa vedättää. Eli kun jokainen proviisorin koulutuksen saanut voi perustaa oman apteekin farmaseuteista alkaa olla huutava pula joka tulee näkymään palkoissa ja muissa eduissa kuten IT-alalla joskus aikoinaan.

Luokanopettajan töihin taas toki varoisin ryhtymästä, jos olet jo liki 30 vuotias, niin opettajan työ on nykyään lähes kaikkea muuta mitä se silloin oli kun kävit ala-astetta.

Mutta se riittää hyvin pressan hommiin sekä nobelistiksi.

Jos mä olisin sä, jatkaisin opinnot loppuu! Mutta ehkä siksi, että luokanopettajan ammatti ollut haaveeni jo n. 10v ajan. (työskentelen hoitoalalla eikö ammatinvaihto enää tule kyseeseen... Neljä lasta ja ikää 45+)

Kaksi vuotta menee tosi nopeasti ja myöhemmin voisi kaduttaa jos nyt jätät kesken.

Omassa lähipiirissäni on sekä opettajia ja farmaseutteja. Heidän näkökulmastaan plussat ja miinukset:

-farmaseutti:

tylsää

turvallista

usein helppoa

energiaa jää perhe-elämään ja harrastuksiin

kohtuullisen hyvät lomat

töitä viikonloppuisin

-opettaja:

ei-tylsää

pelottavaa (aggressiivisesti käyttäytyvät oppilaat ja aikuiset)

stressaavaa (korkea vaatimustaso, täytyy itse osata rajata työtä ja sanoa "ei")

energiaa ei jää perhe-elämään ja harrastuksiin

erittäin hyvät lomat, joista iso osa kuluu stressistä palautumiseen

töitä viikonloppuisin (tuntisuunnitelmat ja paperityöt)

Eli mieti tarkkaan, minkälaista arkea haluat jatkossa elää.

Miksi et lähtenyt opiskelemaan proviisoriksi ja hakeutunut sitten vaikka tutkimukseen tai lääkefirmaan töihin, jos kaipasit jotain uutta mielenkiintoa elämään?

Voisitko päästä opettajankoulutuksen kautta kouluttamaan vaikka lähihoitajaopiskelijoita tai sairaanhoitajia lääkeasioissa?

Vierailija kirjoitti:

..ja openahan ei tarvitse olla yläasteella, on muitakin vaihtoehtoja, jos jaksaminen mietityttää. (viitaten niihin lööppeihin). Voisi olla ihan hyvä idea kouluttautua nyt, kun voit  - kuten itse jo sanoitkin, että voisi alkaa kaduttaa myöhemmin.

Eikä siitä haittaa ole, vaikka ehtisitkin tehdä vain vuoden tms. open töitä, jos lapsia itselle syntyy. Ja kun ei koskaan tiedä, tuleeko lapsia ihan heti vai ei. Kannatan opiskelua tässä vaiheessa, kun elämäsi on edes vähän helpommassa tilanteessa.

Minkä ikäryhmän opettaminen ei olisi stressaavaa? Luulen, että lähinnä lukiossa voi päästä helpolla sitten, kun on riittävästi työkokemusta takana, eikä enää suunnittele opetusta etukäteen (vaikka pitäisi).

Mun mielestä on sulaa hulluutta vaihtaa farmaseutin varmasta työpaikasta nykypäivän narsistien sylkykupiksi (sekä vanhempien, että lasten). Ehkä eri tietty jos pitää hirveästi lapsista, eikä ole helposti ahdistuvaa tyyppiä. Mutta opena sun asiakkaat tulee ottamaan kontaktia iltaisin kotiisi, toisin kuin siinä tylsässä farmaseutin hommassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

..ja openahan ei tarvitse olla yläasteella, on muitakin vaihtoehtoja, jos jaksaminen mietityttää. (viitaten niihin lööppeihin). Voisi olla ihan hyvä idea kouluttautua nyt, kun voit  - kuten itse jo sanoitkin, että voisi alkaa kaduttaa myöhemmin.

Eikä siitä haittaa ole, vaikka ehtisitkin tehdä vain vuoden tms. open töitä, jos lapsia itselle syntyy. Ja kun ei koskaan tiedä, tuleeko lapsia ihan heti vai ei. Kannatan opiskelua tässä vaiheessa, kun elämäsi on edes vähän helpommassa tilanteessa.

Minkä ikäryhmän opettaminen ei olisi stressaavaa? Luulen, että lähinnä lukiossa voi päästä helpolla sitten, kun on riittävästi työkokemusta takana, eikä enää suunnittele opetusta etukäteen (vaikka pitäisi).

Lukiolaiset ovat pahimpia. Niillä on älliä ja tietoa, mutta ei vielä elämän ymmärryksen tuomaa sydämen sivistystä. Haastavat open aivan kaikessa ja nyt älypuhelinaikana yrittävät saada kiinni virheestä kyselemällä nettiä selaten opelta että mitenkän se ja se taas menikään...

Farmaseutin ei tarvitse viedä töitä kotiin. Palkkakin taitaa olla vähän parempi

nim. opettajan sukulainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

..ja openahan ei tarvitse olla yläasteella, on muitakin vaihtoehtoja, jos jaksaminen mietityttää. (viitaten niihin lööppeihin). Voisi olla ihan hyvä idea kouluttautua nyt, kun voit  - kuten itse jo sanoitkin, että voisi alkaa kaduttaa myöhemmin.

Eikä siitä haittaa ole, vaikka ehtisitkin tehdä vain vuoden tms. open töitä, jos lapsia itselle syntyy. Ja kun ei koskaan tiedä, tuleeko lapsia ihan heti vai ei. Kannatan opiskelua tässä vaiheessa, kun elämäsi on edes vähän helpommassa tilanteessa.

Minkä ikäryhmän opettaminen ei olisi stressaavaa? Luulen, että lähinnä lukiossa voi päästä helpolla sitten, kun on riittävästi työkokemusta takana, eikä enää suunnittele opetusta etukäteen (vaikka pitäisi).

Lukiolaiset ovat pahimpia. Niillä on älliä ja tietoa, mutta ei vielä elämän ymmärryksen tuomaa sydämen sivistystä. Haastavat open aivan kaikessa ja nyt älypuhelinaikana yrittävät saada kiinni virheestä kyselemällä nettiä selaten opelta että mitenkän se ja se taas menikään...

Vaikka oma kokemukseni lukiolaisten opettamisessa on vain yhden vuoden verran, niin uskallan väittää että ammattikoulut ovat selkeästi haastavampia.

Toki sielläkin on suuria eroja etenkin jos opettaa alaa, jossa on varma työllistyminen ja vaikeampaa päästä kuin useimpiin lukioihin.

Nyt kun ammattikouluista pääsee suoraan yliopistoihin ja korkeakouluihin, niin tämä on tehty työntämällä opetukseen vuoden verran monen oppilaan mielestä turhaa teoriaa, jotka eivät suoraan liity ammattiin. Tämä näkyy kyllä motivaatiossa ja vaatii opettajalta toisenlaisia pedagogisia valmiuksia kuin lukiossa. Itse ihalin kollegaa, joka opetti amiksessa ruotsia mm. metallipuolelle. Hän vain selvitti aluksi että Norjassa on alan työpaikkoja auki ja opetusaineistona käytti norjalaisia työpaikkailmoituksia, joissa näkyivät myös palkat.

Valitettavasti useimpien ruotsinkielen taito peruskoulun jälkeen oli täysin lähtötasolla.

jo on muurahaisella murheet .

Lopeta opiskelu koska et tule pärjäämään opettajana, koska kysyt neuvoa elämänvalintoihisi Vauvapalstalta.

Miten sinä voit ketään lastakaan neuvoa yhtään missään?

väärä ala. 

Mene vaan myymään niitä lääkkeitä.

Nyt kysyisin itseltäni motivaatiota opettajan työhön. Onko sitä? Haluanko kokeilla opettajan työtä? Jos vastaus on myönteinen, opiskelisin loppuun. Farmaseutin töitä saat aina, jos open työt ei nappaakaan. Mulla on taas luokanopetuttu, joka ei ikinä vaihtais pois opettajan työstään. Minimiviikkotuntimäärä ja kokemusta työstä, niin hän ainakin kokee pääsevänsä helpolla. Koulujen loma-ajat vapaat ja pystyy olemaan lastensa kanssa. Iltapäivisin ja iltaisin aikaa auttaa omia lapsia läksyissä + kuskata harrastuksiin. Paljon enemmän plussia kuin miinuksia, joita tietenkin on jokaisessa työssä.

Jos opinnot ovat jo noin pitkällä, ilman muuta jatkaisin loppuun. Opintovapaa olisi heitetty ns. hukkaan, jos nyt lopettaisit. Sinulla täytyy kohta olla kandi valmiina?

Huomioithan sen, että open palkka on pienillä tuntimäärillä aika olematon. Aller pari tonnia.

Suorita ainakin sellaiset opintokokonaisuudet loppuun, joita voit hyödyntää muissa opinnoissa tai töissä. Esimerkiksi opettajan pedagogiset suorittaneena voit päästä ammattikoulun opettajaksi - ehkä.