Lue keskustelun säännöt.
Lankesinko narsistiin?
20.12.2016 |
Tapasin tänä vuonna ulkomailla miehen, joka oli minulle tuttu parin vuoden takaa. Jo ensimmäisen parin tunnin jälkeen tuntui, kuin olisimme tunteneet aina. Päädyimme sänkyyn. Sekstailun jälkeen yrittäessäni nukkua kuulin, kun mies veti salaa käteen viereisellä sängyllä. Seuraavana aamuna mies oli yhtäkkiä täydellisen välinpitämätön ja etäinen. Hän hylkäsi minut metropysäkille ilman mitään selityksiä.
Myöhemmin mies totesi ykskantaan, ettei nähnyt mitään järkeä kehittää juttua pidemmälle välimatkan takia (asuu ulkomailla). Meni muutama kuukausi, kun mies yllättäen otti yhteyttä ja ilman mitään selityksiä ehdotti yhteistä ulkomaanmatkaa. Tyrmäsin ajatuksen ja haukuin äijän pystyyn. Meni viikko, kun taas alkoi tulla viestejä, tällä kertaa mies ehdotti tulevansa Suomeen luokseni ja kertoi selitykseksi, että hänellä oli aina ollut tunteita minua kohtaan, mutta välimatka oli säikäyttänyt hänet ja hän oli ottanut siksi etäisyyttä. Mies väläytteli myös toiveitaan kaukosuhteesta. Hälytyskelloni alkoivat soida, mutta mies sai pääni puhuttua pyörälle. Kun myönnyin hänen ajatukseensa tulla käymään, hän muuttikin mielensä eikä ollut enää yhtä innostunut vierailusta. Syynä mm. lentolippujen kalleus ja muuta. Myöhemmin otti taas yhteyttä ja tein tiukasti selväksi, että joko tapaamme uudestaan tai katkaisen kaiken yhteydenpidon häneen. Mies mietti muutaman päivän ja osti lopulta lennot Suomeen. Suomessa yhteinen aika oli ihanaa, mutta muutama asia häiritsi suuresti. Aiempiin törttöilyihin ei löytynyt mitään järkevää selitystä. Anteeksi kyllä pyysi. Seksiä oli vähän ja se oli täydellisen mekaanista. Tuntui siltä, kuin minuun olisi lähinnä masturboitu. Seksin jälkeen mies ryntäsi suoraan suihkuun (yksin). Selitti, ettei tykkää hellyydestä heti seksin jälkeen. Muuten kyllä piti lähellä, halaili ja pussasi, piti kädestä, mutta aina omilla ehdoillaan. Katsekontaktia mies vältteli paljon. Kun otin asian puheeksi, mies totesi, ettei ole tottunut etenemään suhteissa kovin nopeasti ja kestää kauan ennen kuin hän päästää ketään kovin lähelle.
Mies ei koskaan muistanut minusta oikein mitään asioita. Hän kyseli paljon aiemmista suhteistani ja seksikokemuksistani. Jäi olo, ettei persoonani juuri kiinnostanut. Eron hetkellä itkin avoimesti miehen edessä, mutta mies ei osoittanut oikein mitään tunteita. Joinakin hetkinä vierailunsa aikana osoitti jotain empatiakykyä, otti kädestä ja lohdutti jos itkin, mutta suurimman osan ajasta vaikutti melko tunnekylmältä.
Olen lueskellut viime aikoina paljon narsisteista ja liian moni piirre tuntuu täsmäävän. On-off -leikki, itsekeskeisyys, utopistiset tulevaisuudensuunnitelmat, jatkuva statuksesta ja rahasta puhuminen, läheisyyden puuttuminen seksistä, antaa tyhjiä lupauksia ja myöhästelee sovituista aikatauluista, oman maskuliinisuuden voimakas korostaminen.
Mielestäni tyyppi on jo ulkona elämästäni, mutta epävarmaa luonnetta kaihertaa yksi kysymys: miksi narsisti matkustaisi tuhansia kilometrejä tuntemattomaan maahan naisen perässä? Onko se ihailun ja yksipuolisen rakkauden "imuroimisen" tarve todella niin suuri, että sen eteen on valmis tekemään noin isoja liikkeitä? Mies puhuu, että tunteita minua kohtaan on ja että ne vahvistuivat Suomessa, mutta vähän vaikea luottaa sellaisen ihmisen puheisiin, joka oli tarpeeksi sydämetön hylätäkseen minut keskelle metroasemaa ilman selityksiä (ja myöhemmin väitti pitäneensä minusta jo silloin).
Kommentit (16)
Minusta kuulostaa siltä, että sinun kannattaa soittaa Tarja Saharille tuossa tilanteessa. Ei sinua kyllä kukaan muu voi auttaa tuon kysymyksen kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä=läheisriippuvainen, mies=narsisti. A match made in heaven.
Läheisriippuvaisena en itseäni pitäisi. Tiettyjä piirteitä esiintyy minulla voimakkaina, mutta esimerkiksi suhteesta toiseen ryntääminen ja kyvyttömyys olla yksin eivät päde minuun yhtään. Ei myöskään oman huolenpidon tyrkyttäminen muille.
Tunteita näytän miesten kanssa helposti (mukaan lukien itku), liekö sitten hyvä vai huono asia.
-ap
Onkohan kyseessä exäni... Missäpäin ulkomailla asuu? Kuulostaa nimittäin juuri häneltä.
Lopettakaa jo nyt nämä keittiöpsykologien narsisti-diagnoosit!
Se, että joku on subjektiivisesti nähden hippasen itsekeskeinen kusipää, ei todellakaan tarkoita, että kyseessä olisi narsisti. Kuspää on kuspää, mutta narsismi on vakavampi persoonallisuushäiriö. Samoin kuin jos joku ei itke katsoessaan nyyhkyuutia (lapsi kuoli joulupukin syliin) yms. kyseessä ei ole psykopaatti.
Tuntuu olevan muotia, että voi sanoa kohdanneensa narsistin. Mitä henkisiä bonuksia te oikein siitä sitten saattekaan, menee pahasti yli oman hilseeni.
AP tuli hyväksykäytetyksi panoalustana. Simple as that.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lankesit jännämieheen, kuten melkein jokainen nainen jossain vaiheessa elämäänsä.
Hohhoijaa. Nämä narsistidiagnoosit alkaa mennä jo vähän yli. Mies voi olla narsisti mutta tuon sinun kokemasi perusteella sitä ei voi vielä tietää. Siis muutaman tapaamiskerran jälkeen olet diagnosoimassa jotakin narsisistiksi?
Itselläni oli eräs läheinen yli 10 vuotta kestänyt ihmissuhde ja vasta, kun olin päättänyt tämän suhteen. Niin aloin ynnäilemään asioita yhteen ja mietin, että tällä henkilöllä taisi oli aika vahvoja narsistisia piirteitä.
Narsismia ei todellakaan pysty toteamaan millään muutamalla tapaamiskerralla. Siinähän se koko narsismin kauheus juuri onkin, kun se paljastuu yleensä liian myöhään, siinä kohtaa, kun on jo alkanut miettiä, että mikä itsessä on pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoin aluksi miehen hakeneen pelkkää panoa kun käytös oli mitä oli ja onhan noita panomiehiä tullut nähtyä. Vaan enpä usko että pelkän tavaran perässä jaksoi tulla Suomeen kun kotikulmillakin varmasti irtoaa. Äijän motiivit ihmetyttää kun tuli takiani tänne ja kuitenkin oli perillä aika tunnekylmä plus että spottasin aika monta narsistista piirrettä hänessä. Liekö sitten ollut narsistille tyypillistä egoboostin metsästystä jossa ollaan valmiita matkustamaan tuhansienkin kilometrien päähän fiksin perässä. En usko että aitoa tunnetta oli hänen puoleltaan pelissä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Uskoin aluksi miehen hakeneen pelkkää panoa kun käytös oli mitä oli ja onhan noita panomiehiä tullut nähtyä. Vaan enpä usko että pelkän tavaran perässä jaksoi tulla Suomeen kun kotikulmillakin varmasti irtoaa. Äijän motiivit ihmetyttää kun tuli takiani tänne ja kuitenkin oli perillä aika tunnekylmä plus että spottasin aika monta narsistista piirrettä hänessä. Liekö sitten ollut narsistille tyypillistä egoboostin metsästystä jossa ollaan valmiita matkustamaan tuhansienkin kilometrien päähän fiksin perässä. En usko että aitoa tunnetta oli hänen puoleltaan pelissä.
-ap
Ehkä mies oli vain kusipää. Jätä toi narsismista puhuminen nyt ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei narsismi ole mikään sellainen, että tapaillaan jotakin kusipäämiestä pari kertaa ja sitten, kun toinen käyttäytyy huonosti niin diagnosoidaan toinen narsistiksi.
Narsismi on sellaista, että monesti sen uhri tajuaa asian vasta jälkeenpäin. (Vuosien yhdessäolon jälkeen) Manipulointi, asioiden vääristely ym. on sen verran taitavaa, että ei sitä osaa epäillä mitään ennen kun se todellinen luonne alkaa vasta pilkuhiljaa paljastumaan.
Sänkytouhut kuulostaa pahalta. Ihan kuin mies olis käynyt ikänsä maksullisissa. En panisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskoin aluksi miehen hakeneen pelkkää panoa kun käytös oli mitä oli ja onhan noita panomiehiä tullut nähtyä. Vaan enpä usko että pelkän tavaran perässä jaksoi tulla Suomeen kun kotikulmillakin varmasti irtoaa. Äijän motiivit ihmetyttää kun tuli takiani tänne ja kuitenkin oli perillä aika tunnekylmä plus että spottasin aika monta narsistista piirrettä hänessä. Liekö sitten ollut narsistille tyypillistä egoboostin metsästystä jossa ollaan valmiita matkustamaan tuhansienkin kilometrien päähän fiksin perässä. En usko että aitoa tunnetta oli hänen puoleltaan pelissä.
-ap
Jos sä et ollutkaan ainoa pano täällä Suomessa..näitkö varmasti,kun lähti lennolle pois Suomesta..mitä nyt yhden takia vaivautuu maksaa liput..
Ei mies minun korvaani pesunkestävältä narsistilta kuullosta. Hyvin huonoitsetuntoiselta ja epävarmalta ehkä noin muuten. Suosittelen, ettet suotta mieti liikaa, mikä mies on miehiään, vaan keskityt omaan hyvinvointiisi. Jos tuo suhde on saanut sinut noin ahdistuneeksi, ei se ole oikea suhde sinulle. Ansaitset parempaa.
Itse tutustuin taannoin mieheen, joka oli alussa "liian hyvää ollakseen totta". Osasi puhumisen jalon taidon ja kehui vuolaasti. Koin löytäneeni "sen oikean", sillä meillä oli paljon yhteistä ja huumorimme osui mukavasti yksiin. Alkuun seurassaan oli äärimmäisen hauskaa ja olin hyvin ihastunut, vaikka jokin takaraivossa kolkutteli, että jotain hämärää tässä hommassa nyt on. Ensimmäisen kerran hämmennyin, kuinka miehellä oli useasti tapana muistuttaa, kuinka me kaksi olisimme koko muuta "maailmaa vastaan", mutta sivuutin tämän romanttisena höttönä. Seuraavat epämääräiset merkit tulivat seksiä harrastaessa, kun hänen hokemansa toistivat itseään "ole aina minun, älä koskaan kenenkään muun" tmv. Ajattelin alkuun miehen olleen vain hyvin ihastunut, mutta lopulta suhde meni siihen, että mies koki kaikki ystäväni uhkana, en saanut juurikaan pitää heihin yhteyttä. Myös tuolloisesta lääkäristäni oli mustasukkainen (vaikka olikin naispuoleinen, mutta epäili mieheksi). Hänen mukaansa meidän tuli mennä nukkumaan samaan aikaan ja herätä samaan aikaan. Edes suihkuun en voinut mennä yksin, kun mies jallitti perässä. Hänen mielestään tuollainen käytös oli aivan normaalia. Lopulta tilanne kärjistyi siihen, että tämä alkoi saamaan raivokohtauksia ja hän käyttäytyi tuolloin hyvin uhkaavasti. Mies tuli lähes iholle huutamaan ja vika oli aina minussa tai jossain muussa. Mikään ei tuntunut riittävän, vaikka olinkin supistanut arkeni jo hyvin pieneen tilaan vuokseen. Sain onneksi itse ulkopuolista apua suhteesta irtaantumiseen, sillä omin voimin se ei enää onnistunut, olin hyvinkin pyörällä päästäni. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Olinko itse suhteessa narsistin kanssa vai en? En tiedä, mutta missään nimessä miehen käytös ei ollut normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai...
Aleksitymia (sanatarkasti: ei sanoja tunteille) tarkoittaa persoonallisuuden piirteistöä, jolle on ominaista vaikeus tunnistaa omia tunteita ja erottaa niitä ruumiillisista tuntemuksista, samoin kuin vaikeus kuvata tunteita ja ilmaista niitä muille. Aleksitymiaan kuuluu myös ulkoisen maailman yksityiskohtiin ja tapahtumiin keskittyvä ajattelutyyli, jossa mielikuvituksen käyttö on vähäistä. Aleksitymia voi johtaa psykosomaattisiin sairauksiin kuten ylipainoon, syömis- ja paniikkihäiriöihin.
Oletko varma että asuu ulkomailla? Jospa onkin naimisissa. Joka tapauksessa jatkaa tuota lähentymis-etääntymiskuviota tasan niin kauan kuin annat sen jatkua.
Ex-miesystäväni teki juuri tuota samaa. Ja sitten jos näytin vihreää valoa missä tahansa asiassa, hän löikin liinat kiinni ja esti minut facebookissakin kunnes otti taas yhteyttä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut ja alkoi taas ehdotella tapaamista. Lopulta käskin hänen mennä terapiaan ja totesin etten ole kiinnostunut hänen narsistisista peleistään. Siihen loppui.
Ei hyvänen aika. Ehkä mies on vain ihan tavallinen ihminen ja puhuu totta. Ei halua edetä liian nopeasti, ei halua läheisyyttä seksin jälkeen, pelkää tunteitaan, epäröi - kuten me kaikki. Ahdistuisin suunnattomasti moisesta jokaisen eleen, hetken, sanan ja liikkeen ylitulkinnasta.
Lisäksi kiinnitti huomiota, kuinka mies lohdutti sinua yhdessä olonne aikana, kun itkit. Siis kuinka monesti ehdit itkeä kuitenkin melko vieraan ihmisen läsnä ollessa?? Onko sinulla itselläsi tunne-elämäsi ihan kunnossa, vaikutat aika epävakaalta ja samalla hyvin vaativalta persoonalta. Ei minusta kuulosta normaalilta tuollainen ylianalysointi ihan jokaisesta asiasta, mitä toinen on tehnyt tai, hyvänen aika, jättänyt tekemättä.