Tekeekö se Nooasta jotenkin erityisen kunnollisen, että hän osaa laittaa laukkunsa naulaan saunaan mennessä?
Vai miten Ukko Nooa-laulun sanat tulisi ymmärtää?
Kommentit (1716)
Vierailija kirjoitti:
Ukko Nooa laittoi sen laukun ( joka oli tuohireppu) saunan pukuhuoneen seinässä olevaan neljäntuuman naulaan roikkumaan.
Miten varma tieto?
Oliko musta, kuumasinkitty, sähkösinkitty naula? Vai peräti rosteria?
Täällä kulkee niin paljon eri versioita asiasta.
Itse luulen, että se on puinen oksanhaara, kenties lehmuksesta...🌳🌳🌳🌳
Aivan järetön laulu tuo Ukko Nooa tosiasiassa, ei perustu tositapahtumiin, toisin kuin vaikka Jumala loi
Laulu on täysin fiktiivinen.
Tosielämässä Nooan räväkkä vaimo olisi tullut kurkku suorana huutamaan, että laukku on laitettu väärään naulaan ja väärin päin ja, että ylipäätään Nooa on ottanut mukaan väärän laukun ja on saunassa vääränä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos satu ja Nooa ovatkin harrastaneet salaista tavaranvaihtoa. Nooa on jättänyt naulaan oman laukkunsa, jonka Satu on sovitusti ottanut, ja päinvastoin. Mitähän niissä laukuissa on oikein ollut?
Varmaan jotain doping-aineita jos Noa kerran oli ”Kunnon” mies. Ja Sadun laukussa sitten rahat?
Se, että Ukko Nooa laittoi laukun naulaan ei viittaa mitenkään siihen, että hän oli sen vuoksi kunnon mies.
Se on eri lauseessa tuo koko juttu.
Alkuun sanotaan, että Ukko Nooa oli kunnon mies.
Sitten hän meni saunaan ja laittoi laukun naulaan.
Sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Nooa oli kunnon mies, kun hän sen laukun sinne naulaan laittoi.
Lisäksi laulu kertoo raamatun Nooasta, eli Nooan arkin rakentaja.
Vierailiia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaista turhanpäiväistä paskaa täällä saa kirjoitella sivutolkulla, muttq sitten todella monet keskustelut ihan oikeasta asiasta poistuu. On tämä kyllä yks vitsi koko keskustelupalsta!
Kyllä vaan, vitsi on koko ketju, voi vitsit, miten naurattaa!!!
Kyllä suomalaisista löytyy tämmöistä kansanperinteen kerääjää edelleen... vrt Elias L. aikoineen, kun kiersi tuohireppuineen keräämässä kirjallisuutta...
Pääsiköhän reissuillaan saunaan?
Laittoikohan laukkunsa naulaan?
Ei ainakaan unohtunut tekstit matkan varrelle.
"Eivät unohtuneet tekstit matkan varrelle, eikä palanut ainuttakaan saunaa karrelle."
Hitsit, tää ketjuhan on tosi inspiroiva!
Vierailija kirjoitti:
Oliko Nooan arkissa sauna?
Sitä pitäisi kysyä Ukko-Nooalta. Nooa oli Ukko-Nooan isoisoisä. Jos on suvussa kulkenut kertomuksia miltä siellä Arkissa oikein näytti?
dfg kirjoitti:
Laulu on täysin fiktiivinen.
Tosielämässä Nooan räväkkä vaimo olisi tullut kurkku suorana huutamaan, että laukku on laitettu väärään naulaan ja väärin päin ja, että ylipäätään Nooa on ottanut mukaan väärän laukun ja on saunassa vääränä päivänä.
Ja Nooa on saunassa vielä samaan aikaan kun naapurin nuorella nätillä naisella on saunavuoro.
Huh mikähän mekkala siellä on ollut kun Nooan räväkkä vaimo on rynnännyt saunaan ja Ukko Nooa on lauteilla naapurin tytsyn kanssa?
Vierailiia kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukko Nooa laittoi sen laukun ( joka oli tuohireppu) saunan pukuhuoneen seinässä olevaan neljäntuuman naulaan roikkumaan.
Miten varma tieto?
Oliko musta, kuumasinkitty, sähkösinkitty naula? Vai peräti rosteria?
Täällä kulkee niin paljon eri versioita asiasta.
Itse luulen, että se on puinen oksanhaara, kenties lehmuksesta...🌳🌳🌳🌳
Ruosteinen neljän tuuman naula. Tieto on varma kuulin veljen kaverin serkun työkaverilta jonka sukulaisia asui samoilla seuduilla kuin Ukko Nooa.
Vierailija kirjoitti:
Se, että Ukko Nooa laittoi laukun naulaan ei viittaa mitenkään siihen, että hän oli sen vuoksi kunnon mies.
Se on eri lauseessa tuo koko juttu.
Alkuun sanotaan, että Ukko Nooa oli kunnon mies.
Sitten hän meni saunaan ja laittoi laukun naulaan.
Sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Nooa oli kunnon mies, kun hän sen laukun sinne naulaan laittoi.Lisäksi laulu kertoo raamatun Nooasta, eli Nooan arkin rakentaja.
No ei kyllä kerro raamatun Nooasta. Tämä saunalaukku Nooa on suomalainen eikä koskaan edes käynyt missään Ararateilla tai lähi-idässä.
Nooan lapsuudessa miehet viettivät metsätöissä viikot ja tulivat sitten lauantaiehtoona kotitupaan lapsia laskemaan ja saunomaan. Saattoivat vaimolleenkin sanoa mööh jos hyvällä olivat. Siellä kun metsässä havumajassa yöt nukkui nuotion savussa, ja päivät hakkasi puita pellavapaita hiessä, alkoi olla loppuviikosta jo melko paskainen olo ja saunaan teki mieli. Vaimonsa kun tiesivät miesten saunahalut, niin oli saunat hyvissä ajoin jo lämpiminä miesten tulla. Ja mikäpä sitä likaisena tupaan tullakaan, vaan ensimmäiseksi kipaisivat miehet saunaan viikon liat pois hikoamaan.
Talvikylmillä ei kaikki miehet pitkän kotimatkan jälkeen heti malttaneet edes vaatteita riisua vaan menivät lauteille alkulämmöt ottamaan pihkaiset nutut päällään, hätäisimmillä jopa kontti unohtui selkään. Siitäpä sai sitten vaimot aiheen motkottaa, että kovin pihkautuu lauteet eikä ole kivaa kun pihka tupsuun tarttuu. Miettivät sitten joskus ompeluseuraa pitäessään, että miten saisi ukkokullat hyvällä jättämään vaatteensa ja konttinsa ovipielen naulaan ennen kuin lauteille istuvat.
Ja olisi tietenkin vielä mukavampaa etteivät paskaisin persein lauteille istu, mutta p*llun päreiden (sen aikaisten laudesuojien) käyttö nähtiin sentään liian isoksi vaateeksi miehisille miehille, olihan se leimallisesti naisten käyttöön suunniteltu. Niinpä keksivät juonikkaat naiset tarinan Ukko-Nooasta, muinaisesta mahtimiehestä, joka osasi saunassakin käyttäytyä. Muutamalla vaimolla oli sävel hallussaan ja niinpä syntyi tuo mainio ralli, jota vaimot alkoivat lapsilleen, miestensä kuulosalla ollessa, viikonloppuisin rallatella.
Farbror Noa on siis isän veli eli Nooa-setä.
Jos Nooa-setää noin laululla ylistetään, niin herää kysymys sitten isän (Nooan veli) kyvyistä laittaa laukku naulaan (tai "laukku" "naulaan"). Että kyllähän tässä laulussa oikeastaan pilkataan omaa isää kun rallatellen kehutaan isän veljeä. Siinä sitä on se kunnon MIES. Otappa isä mallia!
Jos isä on aina saunareissulla niin kännissä, ettei edes laukku osu naulaan.
Vierailija kirjoitti:
Nooan lapsuudessa miehet viettivät metsätöissä viikot ja tulivat sitten lauantaiehtoona kotitupaan lapsia laskemaan ja saunomaan. Saattoivat vaimolleenkin sanoa mööh jos hyvällä olivat. Siellä kun metsässä havumajassa yöt nukkui nuotion savussa, ja päivät hakkasi puita pellavapaita hiessä, alkoi olla loppuviikosta jo melko paskainen olo ja saunaan teki mieli. Vaimonsa kun tiesivät miesten saunahalut, niin oli saunat hyvissä ajoin jo lämpiminä miesten tulla. Ja mikäpä sitä likaisena tupaan tullakaan, vaan ensimmäiseksi kipaisivat miehet saunaan viikon liat pois hikoamaan.
Talvikylmillä ei kaikki miehet pitkän kotimatkan jälkeen heti malttaneet edes vaatteita riisua vaan menivät lauteille alkulämmöt ottamaan pihkaiset nutut päällään, hätäisimmillä jopa kontti unohtui selkään. Siitäpä sai sitten vaimot aiheen motkottaa, että kovin pihkautuu lauteet eikä ole kivaa kun pihka tupsuun tarttuu. Miettivät sitten joskus ompeluseuraa pitäessään, että miten saisi ukkokullat hyvällä jättämään vaatteensa ja konttinsa ovipielen naulaan ennen kuin lauteille istuvat.
Ja olisi tietenkin vielä mukavampaa etteivät paskaisin persein lauteille istu, mutta p*llun päreiden (sen aikaisten laudesuojien) käyttö nähtiin sentään liian isoksi vaateeksi miehisille miehille, olihan se leimallisesti naisten käyttöön suunniteltu. Niinpä keksivät juonikkaat naiset tarinan Ukko-Nooasta, muinaisesta mahtimiehestä, joka osasi saunassakin käyttäytyä. Muutamalla vaimolla oli sävel hallussaan ja niinpä syntyi tuo mainio ralli, jota vaimot alkoivat lapsilleen, miestensä kuulosalla ollessa, viikonloppuisin rallatella.
Noin se varmaan on mennyt. Satu oli kylän neito joka kanteleestansa soinnut helskähytti Ukko-Nooa ralliin.
Vierailija kirjoitti:
Farbror Noa on siis isän veli eli Nooa-setä.
Jos Nooa-setää noin laululla ylistetään, niin herää kysymys sitten isän (Nooan veli) kyvyistä laittaa laukku naulaan (tai "laukku" "naulaan"). Että kyllähän tässä laulussa oikeastaan pilkataan omaa isää kun rallatellen kehutaan isän veljeä. Siinä sitä on se kunnon MIES. Otappa isä mallia!
Jos isä on aina saunareissulla niin kännissä, ettei edes laukku osu naulaan.
Kyllä Ukko- Nooalla oli yleensä aina "naula" päässä kun kävi saunomassa. Se sahtipönttö oli siellä nokkospuskassa saunan takana.
Ukko Nooa, ukko Nooa
oli kunnon mies:
rantaan arkin sousi,
oitis taimet nousi
vinitarhaan, tempun parhaan
tuon hän tehdä ties
Ties hän senkin, ihmislapsi
ett’ on janoinen.
Sama hinku sillä
on kuin eläimillä.
Siks hän meille, penteleille
laittoi tarhan sen
Eukko Nooa, kelpo eukko,
hörpyn antoi hän.
Jos vain tytön toisen
löydän samanmoisen,
paiskaan kättä, empimättä
sieppaan emännän
Tiuskaissut ei eukko Nooa:
"Pistä pullo pois!"
Ei, vaan kaatoi viinaa,
jottei jano piinaa,
jottei pakko, juomalakko
äijällänsä ois
Ukko Nooa, lysti äijä,
pukinpartainen.
Ruusunpuna-nokka,
pettänyt ei pokka:
rattoisasti pohjaan asti
naukkas kupposen.
Eikös hän mennyt Kiinaan, jossa osti pullon viinaa? Tapahtuiko tämä ennen vai jälkeen saunaanmenon? Jos ennen, niin hän selkeästi pohjusti mukavaa saunailtaa kavereitten kanssa, ja pullo oli siinä laukussa. Joku muu toi kaljat. Ja jos jälkeen, niin ei tuo ihan hyvältä saunomiselta kuulosta, kun kaljat on loppuneet kesken, ja kaveri on joutunut Kiinaan saakka pimeän pullon perässä.
Nooa oli fiksu mies. Arkin karahdettua Araratille, ja elukoitten karattua, päätti, että homma hoidettu ja lähti saunaan. Mitäpä sitä kunnon mies muuta.
Kyseessä on itseasiassa pienoinen kirjoitusvirhe: alkuperäinen laulu menee näin:
Ukko-Nooa, Ukko-Nooa OLI, kun on mies. Eli alleviivataan miesten tapaa olla/oleskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että Ukko Nooa laittoi laukun naulaan ei viittaa mitenkään siihen, että hän oli sen vuoksi kunnon mies.
Se on eri lauseessa tuo koko juttu.
Alkuun sanotaan, että Ukko Nooa oli kunnon mies.
Sitten hän meni saunaan ja laittoi laukun naulaan.
Sillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että Nooa oli kunnon mies, kun hän sen laukun sinne naulaan laittoi.Lisäksi laulu kertoo raamatun Nooasta, eli Nooan arkin rakentaja.
No ei kyllä kerro raamatun Nooasta. Tämä saunalaukku Nooa on suomalainen eikä koskaan edes käynyt missään Ararateilla tai lähi-idässä.
Laulun eri versioissa puhutaan kyllä arkista.
Kun hän meni arkkiin, pieraisi hän turkkiin
Turkki repes, turkki repes
Mistä uuden saan
Alkuperäisessä juomalauluversiossa hän tulee arkista ja istuttaa paljon viiniä
Oliko Kunto Satun aviomies?