huomenta HUHTIHURMURIT!!!

Meinasin sitten terrorisoida aamun pinoa;-)

Aivan ihana fiilis kun toi KEVÄT on vihdoinkin tulossa..Aurinko lämmittää jo tosi kivasti ja alakulosta ei ole enää tietoakaan!

Lisäksi oli viikonloppu täynnä kivaa ohjelmaa ja viikollakin yhtä sun toista, kuten synnärille tutustumista, neuvolalääkäriä yms. Menee viikko nopeasti.



Oma ( . ) voi paksusti, liikkeet tekee välillä kipeää vähän ja päätä huljutellaan asemissa niin, että tulee pissahätä;-)

Kyllä aika menee nopeasti, todentotta ensimmäiset meistä hakevat kohta nyyttinsä, ihanaa!



Ponnari & masukki 35+2

Ompa ihanaa, kun kevät vihdoin tulee! Mieli on kummasti parempi, kun aurinko paistaa ja pakkaslukemat näyttää vähän mukavammille! Energiaa tulee kummasti lisää vielä tässä viime metreillä...



Eipä ole enää pitkä aika, että saa nyytin kainaloon, kun sektiopäivä on tiedossa :)) Tosin nyt pitää keksiä paljon puuhaa, ettei aika käy pitkäksi. Ja puuhaa kyllä riittää vanhempien lasten kanssa ja kun pitää puunata koko talo lattiasta kattoon, että pääsee perhe sitten helpommalla, kun itse toivun sairaalassa.



Kovasti vauvaa odotellaan, eikä tuolla tunnu mikään kiire olevan masusta pois. Jumppailee mukavasti, ei tarvitse liikkeitten takia huolehtia. Eikä taida hurjan suuri vauva olla tulossa, ainankaan painoarvion mukaan.



Oma olo välillä ihan kamala, välillä mitä parhain. Nyt on saanut pari yötä nukutuksi tosi hyvin, mikä heti vaikuttaa kaikkeen muuhun oloon.



Ja tuo aurinko ja lämpimämpi sää tekee minulle kyllä ihmeitä!



Aurinkoista ja iloista päivää kaikille!

m@mu rv 36+4

Ja todellakin ilma on mitä mainioin! Saa nähdä miten kauan aikaa sitä jaksaa pihalla kuitenkaan pyöriä. Alkaa tämä olo olemaan sen verran turpea. Kuten tuossa jo joku laittoi (huono nimimuisti), että olo on välillä erittäin hyvä ja toisena hetkenä aivan kamala. Onneksi pääosin tuota positiivista kuitenkin.



(.) voi siis paksusti. Huomenna taas neuvola, joten tietää kuinka paksusti sitä oikeastaan voikaan. Turvotusta on jonkinverran tullut nyt parin päivän aikana, vaikka olen yrittänyt vältellä suolaisia ruokia, juonut vettä ja pitänyt jalkoja ylhäällä. Aina ei siis voi voittaa, vaikka kuinka yrittäisi...

Supistuksia on tullut kuluneen viikon aikana joka ilta. Olen jo asennoitunut siihen, että yli tämä menee kuitenkin. Eipä sitten ole niin kamalaa pettymystä. Esikoinen käynnistettiin 40+4. Muistan, kun laskettuna päivänä tuijottelin illalla kelloa, ja mietin, että vielä on niin ja niin monta tuntia aikaa syntyä. Pettymys oli todella suuri, kun mitään ei tapahtunutkaan. :)



Tällaisilla mietteillä alkaneeseen viikkoon. Eiköhän tämä tästä taas lähde käyntiin!

S 37+2

Vähän ennen ulos lähtöä, varastan hetken koneelle.. Pikkasen kun odottelee, lauhtuu silmissä auringosta tuo kelikin.



Mahtavat supparit illalla taas. Sit mulla on alkanut oleen ihan järkyttävän tuntuista, kun vauva ruuvaa päätään tuolla tosi matalalla. Tuntuu välillä tulevan oikeasti ulos. Tiedän ja tunnen vauvelin olevan tosi matalalla jo. Pelottelee äitiä, et kuinka nopeesti tarpeen vaatiessa täältä ulostaudutaan!



Illat on vaikeita siis missä asennossa vaan, ja kypsyttää koko nukkumaan meno kun tietää mitä pyörimistä se alku on. Ja välillä ottaa koville ton pikkuneidin pukeminen, jos on sillä tuulella, ettei mikään käy. Kun oikeasti ei ole kooltaan mikään pikkuinen 2 vuotiaaksi. Lyijyä koko nainen.



Mutta tällä viikolla taas neuvola, yritän saada heitä vähän tsekkaan kohdunsuun tilannetta sen lauantaisenkin jälkeen. Arveluttaa itseä vähän. Mutta nyt pihalle, alkavat riitaantuun siihen malliin jo...



Lumo 37!!

minäpä yritän pinoutua aamusella. mies vei lapset kahdeksaksi hoitoon ja sitten minä vein miehen yhdeksäksi (en hoitoon ;)), että sain auton päiväksi käyttöön. ajattelin hoidella asioita: KELA yms. vähemmän kivoja paikkoja tiedossa, saa nyt nähdä kuin paljon jaksan samana päivänä. työpaikalla pitää myös käydä hakemassa loput omat tavarat.



viime yö jäi aika huonoksi. just illalla kerroin pinossa, että meillä ei ole nukkumisongelmia lasten kans niin joopa joo. vuorotellen lapset heräilivät. lopulta mies siirtyi patjalle puoli neljä, kun yks elefantti ;) ja kaks pientä hyrrää oli vallannut parisängyn.



nyt suihkuun ja sitten kaupungille! katsotaan mihin kunto riittää, toivottavasti edes ensimmäistä ruokapaikkaa pidemmälle ;)



-lotta rv 36+6-

Meillä aamusta näytti mittari taas noin -20 astetta, ja päiväksi pitäisi lämmetä jopa plussan puolelle. Oli ihana viikonloppu, lapset meuhkasivat pihalla eikä meillä, toden totta, tainnut olla yhtään riitaa koko aikana :) Oikein erityisesti lasten kanssa juttelin äsken ennen eskaria että kuinka kivasti meni koko viikonloppu ilman riitoja. Ja kyllä, hekin olivat samaa mieltä, että oli kavaa leikkiä sovussa ja kun ei äitikään kertaakaan hermostunut :)



Oi elämän kevät, kirjaimellisesti!



Minulla lauantaina oli niitä ihmeellisiä valoilmiöitä silmissä ja päänsärkyä, mutta ne helpottivat sitten ihan itsekseen. Onneksi! Säikähdin jo, että olen siihen pieneen prosenttiin kuuluva, joka kehittää raskausmyrkytyksen kolmannessa raskaudessa... Ja vauva on liikkunut koko ajan reippaasti, se lienee pääasia. Huomenna neuvola, pitää mainita tuosta lauantaista, ehkä se oli vaan joku rasitusreaktio, että nyt, rauhoitu!



Minähän koko viime viikon olen touhunnut ja siivonnut ja tehnyt vaikka mitä, kun kerran virtaa on ollut vaikka muille jakaa.



Joku ehdotti (en taaskaan muista nimmaria) että saattoi olla migreenikohtaus, ehkä niinkin. Minulla vaan ei yleensä koskaan ole päänsärkyä, todella harvoin siitä kärsin. Mutta mistä sitä tietää, tässä olotilassa?



Ja tiedättekös mitä? Minä pakkasin eilen vauvalle kotiintulovaatteet! Sain vihdoinkin aikaiseksi... Omaa kassia en ole edes aloittanut... Oli vaan hankala homma, kun ei tiedä mitä mittari näyttää huhtikuun alussa, voi olla pakkasta tai sitten ei.



Laitoin vauvalle aluspaidan, sukkahousut, pitkähihaisen bodyn ja potkuhousut, sekä sukat. Sitten päällivaatteeksi pakkasin kaksi haalaria, kun ei tuota ilmaa tiedä. Laitoin sekä toppahaalarin että kevyttoppapuvun, sitten vielä varmuudeksi ohuen villapuvun, jos tarvitsee väliin laittaa. Kypärämyssy ja pipo, sekä tumput ja töppöset. Kertokaa jos jotain puuttuu, oli tosi vaikea miettiä noita, kun ei ole tarvinnut viiteen vuoteen vauvaa pukea. Tuttia mietin kanssa, mutta pitää kysyä saako täältä sairaalasta tutin mukaan jos vauva sitä pitää. Muistaakseni ollaan isommille lapsille saatu sairaalatutti mukaan, mutta en tiedä mikä täällä Seinäjoella on käytäntö.



Huomenna neuvolakuulumisia, toivottavasti saan jonkinlaisen painoarvion:)



Eusenia 36

Tänään ohjelmassa kampaajakäynti, kevätilmettä on pakko saada hiuksiin, kun ovat aivan löpsähtäneet. Yleensä käyn 6 viikon välein (lyhyet hiukset), mutta nyt yritin ajoittaa niin, että selviän synnytyksen ja eka viikkojen yli. Samalla värjään kulmat ja ajattelin ostaa kevätmeikkejä, josko niitä sitten jaksaisi hieman käyttää, kun vieraita käy vauvaa katsomassa.



M@mu, milloin sinulla on se sektio? Meillä on ensi viikon (kääk!) torstaina, hupsista enää 10 päivää! Toisaalta ei tule yhtään liian aikaisin, yöni ovat nykyään aamun odottelua. Herään lukemattomia kertoja milloin vessaan, supistuksiin, selkäsärkyyn, esikoisen ravaamiseen äidin luona, uniin. Onneksi saan nukuttua puolen tunnin päikkärit.



Nyt kiiruhtaen kaupunkiin. Onkohan Bebesiin tullut jo imetyspaitoja, myivät vielä alkukuusta ei-oota.



Hyvää uuden viikon alkua kaikille,

Pulsatilla 37+1

Ensin Ponnarille kiitos eilisistä kommenteista. Niinhän se on, ettei oikeasti lohduttavia sanoja tälläisessä tilanteessa olekaan. Ja toivon mukaan aika helpottaa surua. Nyt uskon, että ystäväni perhe haluaa rauhaa jonkun aikaa, mutta kuuntelemaan olen valmis heti kun ystäväni sitä tarvitsee.



En ole mikään kovin herkkä tai yltiö-empaattinen ihminen, mutta eilen teki kyllä tiukkaa kun olimme lastenkutsuilla ja tutut ja tuntemattomat toivottelivat mulle onnea synnytykseen. Niin " varmaa" kuin kaiken muka pitäisi tässä vaiheessa jo olla, mutta kun ei...Mitä vain voi vielä tapahtua. Toisaalta huolehtiminenkaan ei auta mitään, sitä on vain pakko elää sen mukaan että kaikki menee hyvin.



Vauvaa tuntuu täälläkin olevan vatsa täynnä, pieniä teräviä käpäliä ja kantapäitä punkee ulos joka suunnasta. Vaikka vauva onkin pää alaspäin, olen keksinyt että on riehuessaan kietoutunut napanuoraansa ja/tai on tulossa ulos kasvotarjonnassa. Hienoja fobioita sitä kehittelee itselleen näin viime metreillä....



Ihana kevätaurinko paljastaa miten pölyistä meillä on. Huh, ikkunatkin aivan karmean näköiset :-(( Onneksi siivooja on tulossa iltapäivällä, saadaan pahin pöly ja roskat pois. Kahden uran taloudessa siivooja on ollut ihan korvaamaton apu, saa nähdä miten jatkamme kun vauva syntyy.



Nyt lähden käymään töissä ja hoitamaan vielä pari asiaa.



Pipsukka 37+1

Kysymys teille kanssasisaret. Mulla on ollut outoa kipua ylämahassa nyt muutamana yönä ja aaamuna. Tänä aamuna herätessäni kipu oli niin kovaa, ettei voinu oikein kävellä eikä istua ollenkaan. Seisten oli helpointa. Kipua on ollu myös yöllä kylkeä kääntäessä. Vauva liikkuu ja kaikki tähän asti muuten ok. Onko tämä normaalia, vai mitä kipu voi olla. Kandeeko ottaa yhteys neuvolaan, mitä tuumaatte?

T. Madelei 35+0

heippa taasen, just tulin neuvolasta...kävelin sinne ja takas, alkoi tuo loppumatka ottamaan koville kun oli pelkkää ylämäkeä=/. hengissä selvisin.



eli mahassa voidaan hyvin, painoa tullut 767/ viikko..verenpaine 110/62 hemo ei otettu kun se on aina ollut niin hyvä. vauvan sydän äänet oli 142.



sain lääkärin ajan 30 päivä, jossa katsotaan vauvan koko ja tehdään synnytys suunitelma ja puhutaan mun synnytyspelosta...eipä muuta tällä kertaa..



peetu 33+2

Meillä on lapsilla vapaa viikko leikkikoulusta ja isoisä kylässä. Oltiin aamulla kasvitieteellisessä puistossa kävelyllä, kaloja ja kilpikonnia syöttämässä sekä jalkapalloa pelaamassa ja lounaalla. Nyt tuntuu jaloissa ja lantiossa. Heti kun tulee vähänkin enemmän kävelyltyä tai seistyä alkaa kroppa kremppaamaan. Lauantaina tuli oltua liikaa auringossa ja minä onneton poltin napani. Sen osan mikä normaalisti on suojassa mutta nyt törröttää ulospäin. Auts. Tällä viikolla tulee vasta 34 viikkoa täyteen ja olo alkaa olla tukala. Tästä repusta olisi kyllä jo kiva päästä eroon. Vitsi, kun kadehdin teitä joilla la alku kuusta. Oletteko te muut jo kurkkua myöten täynnä tätä raskaana oloa? Ei ole yhtään edes haikea olo, vaikka tämä on viimeinen raskauuteni, sen vannon!

Tästä lähtien alkaakin olla jännää, että kuinka moni meistä aina kunakin viikkona poksahtaa. Oma vuoro tulee tuskin ihan heti, mutta ei mene varmaan kauaa, kun jo ensimmäinen huhtikuinen tulee maailmaan. :) On tämä kyllä aika jännittävää ja tosiaan tuntuu että vastahan sitä viivaa siinä tikussa silmät sirrillään ihmeteltiin! :) Ja kohta ihmetellään tuhisevia nyyttejä. Toivottavasti kaikki saadaan pienokaiset turvallisesti maailmaan!



Yöt on menneet tällä suunnalla ihan mukavasti. Yhdellä vessareissulla ollaan selvitty ja nukkumisasennonkaan kanssa ei ole juurikaan ollut hakemista. Tänä aamuna tosin heräsin jo kuuden jälkeen, enkä saanut enää unta. Siinä sitten miehen vieressä kuitenkin köllöttelin ja kattelin kun toinen nukkui, kunnes miehen herätys tuli seittemältä. Nousin samaan aikaan ylös ja aloitin päivän askareet. Oon tehnyt melkein koko aamun kyselylomaketta tutkimukseeni. Toivottavasti saisin sen suurin piirtein kuntoon ennen vauvan syntymää.



Nyt on pesukoneessa sairaalakassi peseytymässä. " Kaikki pitää pestä" -vimma ei hellitä. Vauvan vaatteet on tosin vielä pesemättä ja eilen mies jo vähän ärähtikin, että on se kumma kun siirrät ja siirrät tuommosia asioita. En vaan osaa panikoida, kun en usko että vauva on syntymässä ihan heti. Sen verran on hyvä olo itellään ja kaikki voimat tallella, että ei tässä mihinkään synnytykseen vielä lähdetä. Varmaan sitten käykin niin, että synnäriltä annan miehelle ohjeita, että tee sitä ja tätä kotona kun en ite ehtinyt... :D



Veijari on liikkunut koko aamun melkoisesti. Varmaan hauskaa toisesta, kun äiti kerrankin heräsi aikaisin. Närästys alkoi taas näköjään vaivata kun join kupposen kahvia tuossa aamulla. Muuten ei tosiaan ole valittamista. Aurinko antaa lisää energiaa ja pitääkin taas lähteä tänään kunnon kävelylenkille. Mies tuossa äsken soitti ja sanoi, että yrittää varata meille molemmille iltapäiväksi hiustenleikkuun. Kaipaa kummankin pää vähän keväisempää lookia! :) Täytyy soittaa ja kysyä kuinka kävi... Miten muuten tuo hiusten värjäys näin lopppu raskaudessa?! Onko suositeltavaa, vai pitäisikö siirtää synnytyksen jälkeiseksi projektiksi. Oon kuullut, että väri ei välttämättä tartu yhtä tasasesti raskausaikana?! Kokemuksia?! Ja entäs sitten synnytyksen jälkeen, kun hiuksia alkaa tippua... Onko sittenkään hyvä värjätä? Miten olette toimineet?!



Aurinkoista alkuviikkoa kaikille! :)



hmar, rv 35

Ihana ilma ulkona! meillä mittari näytti nyt kotiin tullessa -0.6 eli kevättä kohti mennään!

Meilläkin oli tänään neuvola, ja mies ensimmäistä kertaa mukana uudessa neuvolassa. onneksi, sillä esikoinen pelkää sitä syke-konetta.. kaikki ok, verenpaine 100/60, eli noussut hieman. painoa tullut vain 270g/vko, mikä on tosi hyvä! edellisellä kerralla olikin tullut enempi.. terveydenhoitaja arvioi vauvan kooksi n.3.2kg, mutta totesi että käyrät on samanlaiset kun esikoisella,joten voi olla että menee pahasti pieleen,ja vauva on jemmassa jossakin lantioni sisällä. esikoinen oli 4.6kg, vaikka kaikki mittaukset yms näyttivät pienemmältä. sf-mitta oli 34cm.

Vauvan kassin olen jo pakannut, kotiintulovaatteiksi laitoin bodyn ja potkarit,sukat,pipon, tumput ja sellaisen kevyttoppahaalarin. näillä ajattelin vauvan pärjäävän sairaalan ovelta autoon ja siitä kotiin.. oma kassi on vielä pakkaamatta, mutta esikoisen vaatteetkin laitoin jo valmiiksi,jos saadaan perhehuone. vauvalle pakkasin mukaan myös sellaiset ohuet tumput,ettei sitten raavi itseään sairaalassa.

Mies haki eilen kellarista turvakaukalonkin, päällisen joudun pesemään käsin. kellarista löytyi myös sitteri,sekä " koliikkikeinu" joka tuli esikoiselle ostettua. tällähetkellä keinussa keinuu nukke, ja useampi teletappi..

Nyt lounaalle esikoisen kanssa.



Haalen 36+6 (mihin ne viikot katoaa..?)

Hmar kyseli, minä olen ainakin koko raskausajan värjännyt hiuksia enkä ole huomennut mitään eroa aikaisempaan. Ja minulla on vielä tapana vaihtaa väriä aika radikaalistikin, ja olen sitä tehnyt myös nyt. Tarkoitan siis blondi ->räiskyvän punainen -> tumma ja taas jotakin uutta. Minulla on muutenkin hiukset olleet aivan uskomattoman hyvässä kunnossa koko odotusajan, vaikka luulisi tuon värjäämisen kovasti rasittavan...Ja minulla on siis pitkät hiukset, jonnekin vähän lapaluiden alapuolelle.



Hiuksista tulikin mieleen, onko täällä muita yhtä " turhamaisia" huhtikuisten porukassa kuin minä? Tarkoitan siis juuri sitä, että on (ainakin ihmisten ilmoille lähtiessä) hiukset laitettu ja kasvot meikattu? Minä kun olen sitä tyyppiä, että minua ei ovesta ulos naturellina saa :)



Minulla on yleensä myös niitä kestoripsiä, mitä kosmetogi laittaa. Että on kunnon räpsyttimet ainakin :) Niitä " kestoliimalla" laitettavia ripsitupsuja siis, jotka kestävät 2-4 vko:a kerrallaan.



Miestäkin nauratti jo yhdessä vaiheessa, kun olin oikein huonovointinen ja kipeä ja vaivainen, että silti jaksan meikata... Totesikin minulle silloin, että siinä vaiheessa kun minä lakkaan huolehtimasta ulkonäöstäni, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi :) Sitten olen kuulemma todella huonossa kunnossa. Mies on aivan varma, että jos tulisi äkkilähtö sairaalaan niin ainakin automatkalla ehostan itseöni. Ja niin se varmaan onkin...



Olenko aivan hölmö?



Kun tosiaan ruokakauppaankin pitää olla meikit naamassa ja siistit vaatteet, niin minulla, lapsilla kuin miehellä.



Tällaista tällä kertaa, tuli vaan mieleen :)

Käy neuvolassa ja vaadi, että ottavat verikokeen ja tulehdusarvot. Pieni vaiva mielenrauhasta.



Luultavasti kohtu/vauva on vain painanut palleaa tai jotain muuta ikävästi, esim. sisäiset " mustelmat" voivat olla tosi kipeitä. Siitä huolimatta kannattaa nyt ainakin sulkea mahdolliset tulehdukset pois.



Anteeksi, että olen pahanilmanlintu, olo itsellä lievästi hysteerinen.

Täällä ilmottautuu toinen " hölmö" , nimittäin kyllä sairaalakassiin täytyy meikit ja muut oheistarpeet pakata. Minäkään en kauppaan tai ulos lähde ilman meikkiä ja hiustenlaittoa..Olen myöskin laittanut geelikynnet ja ne poistin vasta muutama viikko sitten, kun alkoi hormoonien takia olla hankalaa saada pysymään ne hyvän näkösinä:-( Nyt täytyy sitten näillä omilla tumpeloilla yrittää pärjätä muutama kuukausi, blääh!

Minullakin selkään asti pitkät hiukset ja värjään ne noin 3 viikon välein, hiukset on ollut hyvässä kunnossa ja väri tarttunut ihan normaalisti, sen olen huomannut, että hiukset ja säärikarvat on kasvaneet hyvin tässä raskaudessa;-)

Tutut ihmettelivät kenkiäni, että kuinka pystyn niin terävillä/kapeilla kärjillä ja korkeilla koroilla kulkemaan vieläkin, no salaisuus on siinä, etten pystykkään, jos joutuu kävelemään paljon, niin valitsen kyllä matalammat..

Ja painon nousu on ollut turhamaisin huoleni tässä raskaudessa...



Ponnari & Masukki edelleen 35+2

Aurinko ainakin yrittaa paistaa taalla Walesissakin, tosin hieman haparoiden. Kylla tuli noita teidan kevatpaivan kuvauksia lukiessa Suomi-ikava, rakastan sita kun kevat vihdoin saa yliotteen talvesta, se ero on niin mieleton Suomessa! Taalla kun kaikki vuodenajat on vahan sita samaa sadetta ja harmautta... :( Vaikka toisaalta on noita ihanan aurinkoisiakin paivia, ja kovasti toivon etta olisi lammin kesa tulossa.



Oma (.) voi hyvin, kovasti viela tuntuu liikkeita, valilla tosi kipeastikin jos makaan vaaralla kyljella - siella aletaan puskemaan kyljesta lapi heti! Ja eilen tein sen viimeisen opiskeluihini liittyvan esityksen, meni hyvin ja masuasukkikin jaksoi ja teki aidin kanssa yhteistyota - ei tuntunut supistuksia enka edes hengastynyt vaikka puhuin koko esityksen keston (45min) ajan. Nyt on sitten pojan kanssa tehty ensimmainen performanssi ' yhdessa' - tuntui aika hienolta, varsinkin kun aihe kasittelee kotia/perhetta/muistoja jne.



Nyt enaa pari viikkoa pitaisi jaksaa opiskella ja pitaa seminaareja, ja sitten alkaa ihana loma! Valilla kylla huolestun etta vauva tulee etuajassa, kun kaikki jarjestelyt (vaatteiden ja lakanoiden pesut ym) on jatetty viimeisille viikoille - ja vaunutkaan eivat ole viela saapuneet, yli kuukausi sitten tilattiin.



Eusenia puhui laittautumisesta - hieman kateellisena lueskelin, itse olen nimittain meikkaustottumuksiltani ihan sielta toisesta paasta, ehka kerran kuussa viitsin ripsivaria sutaista, ja usein onkin hieman rahjainen olo - mitenkohan sitten kay kun lisataan vauva tahan yhtaloon?! Toisaalta aika herkkaihoisena en hirveasti haluakaan kayttaa tuotteita ihollani. Mutta hiuksille pitaisi tehda joku pitka-aikaissuunnitelma, etta olisi helppohoitoiset sitten vauvan tulon jalkeen. Miulla on hiukset olleet tosi hyvassa ja paksussa kunnossa raskauden ajan, ja kynnet samaten. Mutta eivatkos ne sitten ala ohentua vauhdilla kun imetys alkaa?



Nyt jatkan ensimmaisen vapaapaivan viettoa laiskottelemalla, olin eilen illalla niin poikki tuon esityksen jalkeen etta makasin koomassa sohvalla kuusi tuntia jalat hirveassa tulessa ja pakotuksessa - nyt helpottaa.



Mukavaa kevatpaivan jatkoa kaikille mammoille!

Lumsku 33+4

Siinä vilahti yksi viikko taas :)



Oltiin eilen Naistenklinikalla, että jos olis vaikka ollut tulossa... mutta oli väärä hälytys. Lääkäri kyllä sanoi että voi tulla koska vain. Mukavaa tämä odottaminen. Onneksi meillä on isomummo 24h paikalla, niin ei esikon hoitoa tarvi sen kummemmin miettiä :)



Painoarvion kuulin ensimmäisen kerran, n. 2,7kiloa. Olin vähän keskikäyrää pienempi, mutta jos olis sitten tyttö. Muuten kaikki oli ihan hyvin yksiössä -äiti ei voi ihan niin hyvin... mutta se ei olekaan se pääasia :)

Viikon päästä olisi sitten synnytystapa- arvio, paikalla lääkäriopiskelijoita 4 tai 5... Soittivat tänään, on joskus aikaisemminkin ollut, mutta niitä oli vain 1.



Mutta yksiössä on semmoiset hipat menossa, että pitää vissiin mennä oikasemaan... jos vaikka rauhottuisi ja saisi pullataikinan tehdyksi :)



-viivi_84 ja maha- asukki 35+2

Tapanani on edes hieman laittautua ulos lähtiessä. Ei tarvitse olla sotamaalausta naamassa, mutta sellainen laitto, että itestä on mukavaa. Yleensä siis hiukset pystyyn (lyhyet kun ovat) ja kevyt päivämeikki naamalle. Ja ehdottomasti piilarit päähän! Olen aina " vihannut" silmälasejani, oli malli ja merkki sitten mikä hyvänsä. Mies tuossa yhtenä päivänä kysäisikin, että lähdetkö piilolinssit päässä myös synnyttämään? Hm... ei yhtään huonompi vaihtoehto :D (esikoinen tuli kyllä pukattua rillit päässä :D)



Ja pakko kertoa: Viikonloppuna lähdimme koko perheen voimin iltakävelylle ja KERRANKIN minulla oli rillit päässä, ei meikkejä ja vedinpä sitten vielä pipon päähäni. Todella freesinä siis. No, naapurin rouva tulee vastaan täydessä tällingissä. Aivan kuin olisi ollut kampaajalla 5min sitten. Ja minä kuin nukkavieru varpunen. Ai että, kun sapetti vielä lisää, kun mies tuumasi naapurintädin muuttuneen edukseen. Uhosin siinä tavoilleni uskollisina kastroivani koko miehen, jos puhuu vielä yhdestäkään edukseen olevasta naisesta.

Minua siis on alkanut aivan kympillä ärsyttämään tämä turvonnut olomuoto! Ja ei yhtään auta, vaikka kaikki sanoo " se kuuluu asiaan, sähän oot raskaana" . Ja kakat! Pitääkö sitä syödä kaikki mikä ei edestä pakene? Itsestähän tämä on kiinni...



Eli siis, päätin viikonlopun jälkeen, etten vie edes roskia ilman, että laitan itseni edes siedettävän näköiseksi ison olomuotoni kanssa.



Tulipa turhikselta turhamainen sepustus, mutta kyllä helpotti!!!!



S



Ai niin, huomiseksi varattu kampaaja, jee! (pienet on ilot) Lisäksi olen värjännyt hiuksia säännöllisesti koko raskauden ajan. En ole huomannut mitään eroa.

Kävin tossa aamupäivällä postissa kävellen ja nautiskelin kevätauringosta. Oli niin mukavan kirkasta ja melko lämmintäkin jo. Teiltäkin alkaa lumi sulaa pikkuhiljaa. Päätin kävellä sitte vielä oikein pidempää kautta kotiin ku oli niin mukavaa. Ei se eteneminen kyllä ollu kovin nopeaa, mut aurinko lämmittää jo niin hyvin,ettei tuu kylmä vaikka ei kiidäkään tukka putkella..



Tänään tuli postista pari kerää hahtuvalankaa, aattelin neuloa ainakin parit vaippahousut.. Päätettiin ( tai siis mä päätin ) kokeilla kestoilua ainakin kotioloissa, saa nähdä kuinka sitte lähtee käyntiin..



Viikonloppu vietettiin vuorotellen molempien vanhempien ja kavereiden seurassa. Raskasta se edestakaisin ajelu, mut toisaalta se on kiva nähdä tuttuja välillä. Oli niin mukavaa viettää sunnuntaita tallilla pitkästä aikaa. Ratsastamassakin kävin joku 45 min, tosin ihan vaan kävelyä, katselin sitte vaan kateellisena ku mies laukkaili lumisella pellolla auringon paisteessa.. Ihme kyllä, et ei mulla oo too ratsastus mitenkaan tuntunu pahalta, ehkä joku kunnon höykytys sitte tuntuis, mut kevyesti ku menee, ni ei mitään ongelmia..



Eusenialle niistä " näköhäiriöistä" . Mulla on taipumusta migreeniin ja se alkaa aina just tommosilla näköhäiriöillä, valot hyppelee silmissä, mitään ei voi kattoo tarkkaan, näkökenttä supistuu ihan olemattomiin jne. Nyt tän raskauden aikana mulla migreeni on lisääntyny aika paljon ja ennenki raskautta söin migreenilääkkeitä. Alkuvaiheessa oli järkky päänsärky aina mukana, mut nyt ei tuu ku noi näköhäiriöt ja sit ne menee tunnissa parissa ohi ku yrittää vähän lepäillä. Välillä mulla voi niitä esiintyä neljäkin kertaa viikossa..



Taas tulee oikeen romaani, mieski eilen ihmetteli et miten voi riittää aina niin paljon kerrottavaa ku vaan on kotona eikä tee mitään.. Masussa on vähän rauhoituttu, mut kyl silti ollaan sen verran aktiivisia, ettei liikelaskentaa tarvita..



Hipsu ja masukki 35+1