¤¤Uusi viikko ja maanantai MAALISKUISET ' 05¤¤

Viikonloppuna en kerennytkään pinoilemaan. Olimme siellä pappalassa.Hiihtämään en päässyt,mutta ulkoiltiin muuten kovasti.Mies kyllä kävi koirien kanssa hiihtämässä, josta vanhin koira tuli kipeeksi.Raasu ontuu vieläkin toista etujalkaa..ei vanha enää jaksa.



Kyllä sitä on sitten väsynyt, kun nukkuu vieraassa paikassa yhden yönkin.Olin niin poikki, kun tultiin kotiin. Yö menikin sikeessä unessa.Mimmi itkutti kolmen aikaa, jolloin kävin sitten vessassa..



Siitä tulikin mieleen.Oliko kellään ummetusta raskausaikana? Onko mitään tuotetta mitä saan ottaa? Luontaistuote? Apteekin tuote? Taisi viikonlopun herkuttelut(sipsut ja suklaa) käydä mahaan, kun ei ollut pitkään aikaan sellasta syönyt? Oisko kellään vinkkejä?



MITÄ OHJELMASSA TÄLLÄ VIIKOLLA? Me ollaan ihan kotosalla.Miehellä on keskiviikko vapaa. Mennään etsimään " pornokaupasta" Mimmin kummille 30v lahjaa? Ideoita otetaan siihenkin vastaan ;) Juhlat onkin sitten perjantaina ja minä ylläri ylläri kuskina. Jospa jotain tarjottavaa tällä kertaan on raskaana olevallekin.

Ulkoilua tietty päivttäin ja nyt yritän pikku hiljaa taas lisätä tuota liikunnan määrää.Jos maha vaikka antaisi myöten.Nyt on vaan lisäksi tullut nivusiin ihanat liitoskivut!! =) Muuten maha voi hyvin ja kovin eläväinen kaveri siellä polskuttaa!!



Nyt tuoksahtaa tuttu aamuinen haju Mimmin suunnalta- joten aurinkoa aurinkoa kaikille!!



Tuulia+co

Nauratti itse asiassa kun mietin otsikkoani uudestaan - piti kysymäni, että miten saan neidin SUOSTUMAAN hampaidenpesuun, ei kai tuonikäiset vielä itse osaa pestä hampuleitaan... joo tosiaan neiti alkaa vikisemään heti, jos hampiharjaa tuo lähellekään suuta. Ei onnistu ei. Olen miettinyt, kutittaisko se hammasharja jotenkin huulia, kun se niihin osuu vai mikä mättää? Onnistuuko teillä muilla tuo homma? Olen nyt parina iltana antanut harjuksen neidin omaan käteen ja silloin pureskelee sitä ihan niinkuin kaikkea muutakin. Muita vinkkejä?!



Voi Tuulia, muistelen lämmöllä raskausaikoja, kun puhuit liitoskivuista. Vuosi sitten tähän aikaan masu oli aika komea ja laskettu aika ois ollu huomenna! Mut neiti sit odotutti 9 pv. Aika taitaa kullata muistot joo...



Sellanen homma tässä askarruttaa, että pitäiskö hakee uutta duunipaikkaa. Kun tässä kaupungissa ois vapaana yks vakituinen mun alan paikka, mikä on erittäin harvinaista. Mulla on siis vakipaikka Helsingissä, mutta sinne on sitten 100 km eli reilun tunnin työmatka... Saisin kuitenkin todnäk tehtyä etätöitä niin, et ehkä 2 päivänä viikossa tarttis käydä Helsingissä. Täytyy nyt selvittää, milloin toi duuni alkais, en haluis kesällä vielä mennä töihin, kun tarkotus oli mennä syyskuun alussa. Ja uudessa paikassa on sekin ongelma, et tuskin heti kehtaan pyytää 4-päiväistä työviikkoa ja kiva sit ilmoittaa, et jäänpä tästä kohta äitiyslomalle... kun tarkoitus ois kuitenkin pikkukakkosta ryhtyä hommailemaan tossa kesällä. Mutta toimenkuva ois mielenkiintonen ja se tässä houkuttaa, et jatkossa olis tosiaan helpompi käydä töissä kun työmatka ois vajaa 10 km sen hesan reissun sijaan. ÄÄK! No, ehkä voin hakee joka tapauksessa, enhän ole sinne edes vielä päässyt! Sekin vähän jänskättää, et miten pihalla sitä on tän puolentoista vuoden äippäloman jälkeen, et stressaako sitä sitten kovasti uudesta duunista.



Miten töissä kävijät, oletteko olleet tyytyväisiä siihen, että olette palanneet jo töihin vai oletteko haikailleet hoitovapaan perään? Nääkin on tietty niin henkkoht. asioita, et mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.



Nyt alkaa Sydämen asialla, joten se on MORO! Sen jälkeen jäälle käveleksimään. Tosin tekis mieli ottaa päikkärit, kun neiti mellasti 3 x viime yönä. Nou kiva.



t. Koivupuu ja Maija s. 23.3.

Onkohan tuolla alkanu jokin uus sarja?! Kun tuttu Heartbeat tunnari ei pyörähtäny äsken soimaan (neiti alko jo jammailemaan sen kuultuaan). No katotaan, mikä tää sarja on miehiään ja naisiaan, vaikuttaa aika samantyyppiseltä kuin Sydäri. Ainakin Gina näyttäytyi äsken tossa alkukohtauksessa.

Hampaiden pesusta: meillä vähän sama ongelma. Nopeasti saadaan vähän sutaistua neidin hampaita, ei tykkää niin ei tykkää :/ Isänsä saa hiukan paremmin pestyä hampaat kuin minä. Neiti ei tykkää oikein mistään tuommoisesta " ronkkimisesta" kuten nenän tai korvien putsauskaan. Ei myöskään pahemmin välitä esim. halailla :( Oon siis tulkinnut asian jotenkin niin että ei pidä kun häntä hoidellaan. Omaa tahtoakin löytyy sen verran että itte pitää hampaatkin rapsutella.



Joo-o....olihan viikonloppu. Lauantaina siis pidettiin likan synttärit ja eilen oli siskon pojan 7v synttärit. Huh hulinaa! :) Likka kävi vähän kierroksillla ja heräili la-su välisenä yönä kerran jos toisenkin.



Pottailusta oli puhetta...meillä käydään kerran päivässä tutustumassa pottaan. En vielä siis mitenkään aktiivisesti tuota tee. Kerran on pisut tullu vahingossa.



Likalle ei muuten kelpaa omatekoinen puuro niin hyvin kun esim. tetrapuurot. Niistä löytyy herkkuja, aprikoosi ja puolukka. Annan siis niitä, kunhan nyt jotain puuroa syö. Halvemmaks tulis kun söis omatekoista kaurapuuroa kun itsekin sitä keittelen silloin tällöin itselleni.



Joo, nyt taidan laiskotella hetken ja mennä pehkuihin kun tuo likkakin kävi päikkäreille. Väsyttää jotenkin kummasti vaan koko ajan. Ja niin....en ole raskaana! :-D

Eilen vietettiin sitten Jennan synttärit. Kyllä oli tupa täynnä väkeä ja menoa ja meininkiä piisasi. Oli tiivis ja lämmin tunnelma, kun parhaimmillaan meitä taisi olla yli kolmekymmentä. Lahjoja tuli valtava määrä ja kaikki kovin mieluisia. Jenna oli aivan tohkeissaan kun sai availla paketteja ja pääsi leikkimään kavereiden kanssa uusilla leluilla. Tarjottavia jäi aikas paljon ylimääräistä. No tosin tänään tulee vielä lisää vieraita, jotka ei eilen päässeet tulemaan, niin pakkosyötetään heille sitten loput kakut =)



TERHI: Palaan vielä tähän samaan aiheeseen. Eli veljeni nimi on siis Jari ja sukunimi (kuusi kirjainta) alkaa V:llä. Tuntuuko tutulta?



Meillä on tänään yksivuotisneuvola kolmelta. Olin näkevinäni neuvolapinon jossakin, joten tulen päivittämään siihen meidän tiedot kunhan ehdin.



HAMPAIDEN PESU: Meillä on ruvennut hampaiden pesu sujumaan suorastaan mallikkaasti. Jenna on sylissä suu ammoisen auki ja antaa pestä hampaat hyvin. Tosin välillä tulee päiviä, kun suu ei aukea, ei sitten millään.



Olen totaalisen järkyttynyt, että SYDÄMEN ASIALLA on loppunut! Silkkaa vääryyttä! Harmittaa...



Reipasta viikkoa kaikille!



Marju ja Jenna

Sydämen asialla jatkuu taas syksyllä, siihen asti seuraamme spin offia nimeltään Kyläsairaala. Lohdutusta tuo se, että herra Greengrass palasi jälleen seuraamme! Mä en kyllä olis kaivannut verisiä kasvaimia ruutuun heti aamutuimaan.



Tänään meillä herättiin 6.45. Iih. En tykkää. Ja nyt sitten ollaankin jo päiväunilla. Kelloja onneksi siirretään kohta puoliin, jospa rytmi toimisi silloin paremmin. Mä en tosiaan ole mikään aamuvirkku. Onneksi nyt kun yöt ovat ehjiä, niin aamuisin ei suorastaan v..tuta aikainen ylösnousu. Silloin sirkusöiden aikaan mun teki mieli kirkua aamuisin.



Josta pääsinkin aasinsiltana Kaisan uusimpaan harrastukseen, kirkumiseen. Jos asiat ei suju neidin toivomalla tavalla, alkaa ihan mahdoton korviaraastava kirkuminen. Se ei ole mitään oopperakirkumista, vaan sellaista raakkuvaa. Aivan kauhea ääni. On siis tyttö huomannut varhain, millä äitiin saa vauhtia. Yleensä tutti hiljentää, mutta kun haluaisin pikku hiljaa vähentää tutin käyttöä. Toivotaan, että taas on taas joku " vaihe" . Niitä tuntuu riittävän.



Kauniilta näyttää ilma tänäänkin, kunpa vaan ei tuulis. Taitaa meillä täällä viikissä tosin tuulla aina. Kaisan posket on nyt melko hyvässä kunnossa, en halua niiden paleltuvan enää kolmatta kertaa. Tänään ajattelin kokeilla viime kesänä hankittuja vauvojen aurinkolaseja Kaisalle, jospa niiden pitäminen alkais sujua.



Hampaiden pesu meillä sujuu melko hyvin. Jos suu ei aukea kunnolla, niin harjaan sen minkä pystyn. Harjaa myös pureskellaan pajon, mutta en ole siitäkään välittänyt. Pääasia että tottuu siihen, että hampaat pestään aamuin illoin.



Hauskaa alkanutta viikkoa!

kua ja Kaisa

Nyt se kevät alkaa!Täällä aivan ihana ilma.Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta,eikä tuule yhtään.Tultiin just Juuson kans ulkoilemasta!Sulosen näkönen toi poitsu oli kun istui rattaissa aurinkolasit päässä.Oli niin cool että!Kyllä tuolla saa laseja pitää itekin,paistaa niin kirkkaasti toi arska.



Meillä oli eilen Juuson synttärit,vieraita kävi pitkin päivää ja herra oli onnellinen kun huomion keskipisteenä.Lahjoja tuli ja mieluisia olivat.Juusokin naposteli kahvipöydässä muumikeksejä ja nappasipa itselleen pullankin mitä sitten piti mennä pöydän alle tyytyväisenä mussuttaaan.Kakkuakin maistoi mut naaman ilmeestä päätellen se oli hyi yök!



Ja meille pukkaa taas hampaita.Vaan suuhun ei saa katsoa eikä hampaita saa nyt pestä.Suppoa siis kuluu öisin.Vaan sitä en ymmärrä mikä tota herraa sit muuten valvottaa.Just kun pääsin kehumasta että nyt nukutaan yöt niin eiköhän vaan ala heräily.Lauantai aamuna heräs kuudelta eikä nukkunut sen jälkeen.Seiso vaan sängyssä ja huus kun ois päätä irrotettu.Eilen aamulla heräs JO viideltä eikä nukuttu.jotenkin sitten peppuroitiin seitsemään asti kunnes noustiin ylös.Viime yönä heräs 3.40 ja taas seisomaan mut nyt ei huutanut,kuhan ölisi jotain.Jossain vaiheessa oli sit nukahtanut uudelleen.



Ummetuksesta kyseli Tuulia.Mulla oli odotus aikana ummetus ihan kauhia ja terkka suositteli silloin Levolac:ia joka olikin hyvä,ainakin mulle.Saa apteekista.



Huomenna pitäs hakee poitsun koevedos kuvat.Sit ois muskaria torstaina,perhekerhoo keskiviikkona.Ihan kivasti siis touhua.



Mutta nyt ukkelia syöttämään ja sitten päikkäreille.



Suohomppeli81 ja Juuso

Hetki omaa aikaa kun tyttö nukkuu ekoja päikkäreitään. Täällä on niin mahottoman lämmin auringossa, että oli aika vaikeaa päättää mitä laittais lapselle päälle. No, päädyin sitten kuitenkin äp-haalariin ja tumppuihin ja tossuihin sekä kevyeen pipoon. Onhan nuo kevätkelit vielä aika petollisia..



Meillä vietettiin lauantaina synttärikemuja. Oli oikeen kivat juhlat! Vähän on nyt kuitenkin haikea mieli kun vauvavuosi on takanapäin..Eipä tuo tyttö enää vauvaa paljon muistutakaan, omaa tahtoakin on kuin pienessä kylässä. Tuo kirkuminen on meilläkin tuttua. Ihan omaksi ilokseen kirkuu ja sitten kun ei saa tahtoaan läpi.



Tuulia, eikös duphalac-jauhetta saa ainakin käyttää raskausaikana? Mulla ei ollut tuota vaivaa mutta yhdellä ystävälläni oli ja hän kyllä veti tuota duphalacia läpi raskauden. Sitten on tietty nää luonnon konstit kuten luumut ynnä muut vatsaa pehmentävät jutut.



Hampaiden pesu on meillä ihan mahdotonta! Siis ei onnistu millään. Jos vaan otan harjan käteeni niin alkaa ihan armoton sätkiminen, kirkuminen ja huuto. Joskus saan " pakolla" sutaistua muutaman kerran harjalla niin, että se jopa osuu hampaisiin asti. En siis tiedä, mitä tuon harjaamisen kanssa pitäis tehdä. Täytyy kai ostaa tytölle oma harja, jota saa ihmetellä sillä aikaa kun äiti harjaa hampaat toisella harjalla.



Meillä on tänään 1-vuotisneuvola. Siellä taitaa tulla piikki pyllyyn..Voi toista, säälittää aina nuo rokotukset..



Plääh. Nää maanantait on aina ihan älyttömän mälsiä päiviä. Ainut piristysruiske on illalla tuleva Täydelliset naiset. Seuraako kukaan muu ko. sarjaa?



pahis

Ihan ekana Tuulialle: Duphalacia ja Ratiopharmin samankaltaista litkua (en muista nimeä...laktuloosia kuitenkin) saa käyttää ummetuksen hoitoon raskausaikana. Believe me, I know! Oli nääs aikamoiset tapit sillon raskauden lopulla. Yh, en haluaisi edes muistella! Mutta juu siis, nuo kyllä tepsii. Tosin ekoina päivinä käytön alettua voi olla aivan tajuttomat turvotukset ja ilmalaivat! Mulla ainakin oli aivan maha kipeänä, mutta onneksi se meni päivässä parissa ohi. Tuotetta pitääkin sitten käyttää päivittäin, jotta teho pysyisi. Nuo on siitä hyviä, et ne ei mitenkään laiskistuta suolen omaa toimintaa, joten voit käyttää niitä ihan huoletta pelkäämättä, että jatkossa kakka ei koskaan enää irtoa ilman apuja. Mutta muista myös juoda paljon vettä ja syödä kuituja. ja liikunta ois tosi tärkeää, mutta kuten sulla, mullakin oli sillon raskausaikana maha heti kipeänä, jos vähänkin enmpi itteäni rasitin, joten jäi liikunta helposti sohvalla löhöilyyn ja kaukosäätimen räpläämiseen.



Jes, meillä on pian ripulit voitettu! Nyt vaan on edessä operaatio uudelleen syömään opettelu. Helmi kehitti ilmeisesti semmoset kammot syömistä kohtaan, kun oksensi välillä nenänkin kautta, että nyt kun näkeekin lusikan, alkaa huuto. Tosi löysää puuroa (tetrasta meilläkin, vaikka monta kuukautta syötiin omatekosta) ja ihan niitä 4 kk kasvissoseita ja hedelmäsoseita suostuu syömään, muttei niitäkään kun hikisesti yhden purkin/ateriakerta. Velliä lipittää tuttipullosta ja maitoa menee se vakio 50 - 70ml nokkiksesta. Nyt kun ripulia ei enää tule niin paljoa eikä niin löysää, niin ajattelin kyl sen Osmosalin pakkosyötön lopettaa. Ei viitti huudattaa lasta montaa kertaa päivässä. Pian on lastensuojeluviranomaiset ovella, kun naapurit soittaa kyllästyttyään huutoon. Pitää vaan yrittää tarjota juomaa tiuhempaan kuin normaalisti. Tulee aivan ajat 6kk sitten mieleen...



Kaiken uhalla meinaan lähteä tänään tytön kanssa ulos. On niin ihana ilma ja luvattiin suht lämmintä, että en enää jaksa päivääkään homehtua sisällä. Aurinkolasien päähänsovittelua siis luvassa meilläkin! Luulen, että saadaan kiva huuto aikaan... Äitikin kyllä tarttis arskat. On nimittäin aikas valonarat simmut mulla, muta eipä ole arskoja vahvuuksilla. Pitäs vissiin laittaa piilarit ja normi aurinkolasit. Muuten tulee pää kipiäks.



KUA: Sanoitkos männäviikolla, et olet menossa rilliostoksille? Olitko jo? Jos, niin löytyikös hyviä? Rillejä on kiva kokeilla ja saada uusia. Ne on vaan pirun kalliita, jos tarttee jotkut erikoislinssit. Mut sullahan taitaa olla sen verran vähän miinusta, että pystyt kivasti hyödyntää erilaisia tarjouksia! Millasiahan tarjouksia tällä hetkellä on? Ne oli mun mielestä ainakin aika hyviä, kun luvattiin 100% miinus oma ikä, eli mun tapauksessa 70 % alea kehyksistä.



Mutta joo, eipä tämän ihmeempää. Notkun koneella, kunnes Helmut herää. Sitten tappelen hieman ruokaa hänen sisuksiinsa ja lähdemme ulos. Päivänjatkoja kaikille!



lehtovi ja Helmi 28.3.

Kiitos ummetukseen vastanneille!!!



Me käytiin myös aamusta ulkona ja mennään nyt välipalan jälkeen uudestaan.Siellä on todellakin keväistä. Myös taas siivottiin ja pestiin pyykkiä.



HAMPAIDEN PESU: meillä Mimmi pesee ensin itse hampaat eli pureskelee harjaa, jonka jälkeen äiti tai isi tarkistaa sen minkä Mimmi antaa. Meillä myös tärkeintä että tottuu harjaamiseen ja rytmiin-aamuin illoin. Suurempia ongelmia ei pesussa ole vielä ollut.



RUOKAILU: syökö kaikki mussukat kiltisti ja ihan norm annoksia? Siis minulla paloi tänään pinna ihan totaallisesti!! Ja nyt tietty huono omatunto, vaikka asia Mimmin kanssa " sovittiinkin" .

Meillä Mimmi ei syö lusikasta mitään vaan kaikki ruoka on oltava sellasta mitä hän pystyy sormineen syömään. Peruna ei uppoo minkäänlaisessa muodossa, vaikka ne ois kuutioitu lautaselle itse syötävksi, samoin puuro on nyt todella yök! Täänään kuitenkin tein pottuja ja nakkikastiketta, ja ei minä en syö!! Väkisin pakotin hänet lusikasta syömään ja sain huijattua kolme lusikallista ruokaa niin että lusikka oli hänen omassa kädessä. No, sitten neiti ois syönnyt ruokaa käsin, johon lopulta suostuin--- > mutta kun siellä lautasella oli sitä perunaa, yök yök. Lopputulos oli, että Mimmi pyyhki kädet tukkaan, kasvoihin ja tietäähän sen minkäliasen sotkun saa kun nakkikastikkeesta on kyse.

Lennokkaasti neiti läksi pesulle ja olohuoneen lattialle huutamaan. Minä sitten kaikessa " rauhassa" söin itse ja annoin toisen kiukuta. Minä en tosiaankaan jaksa näitä ruokailua. Pitäshän neidin syödä normaalia ruokaa,ei pelkkää makkaraa tai lihapullaa voi aina syödä!!!!!!!!!!!!!!!!

Kaupanruuat ei mene, eikä myöskään enään kaupan hedelmäsoseetkaan.



Sori sekava papatus, mutta kiitos..olo koheni kun sain purkautua!!



Sellasta..jospa keittäisin teetä ja rauhassa lukisin päivän lehden!!



Tuulia

Elä yhtään häpeä käytöstäsi Tuulia! Tuollasia päreenkärähtämisiä on meilläkin ollut tän alkuvuoden harva se päivä. Miten se voikin olla niin kauheen hermojaraastavaa, kun lapsi ei suostu syömään?? Ihan uskomatonta! Kun omasta mielestä syöminen on ehkä parasta, mitä maan päällä on! Ja vielä, kun on itse rakkaudella :) ruoan tehnyt, ja toinen kehtaa hieroa se päähänsä, niin voi vitalis, johan napsahtaa! Mäkin olen monet kerrat kiikuttanut Helmin oman huoneen lattialle istumaan, kun on alkanut omista korvista savu nousta. Siellä on saanut sitten itse tehdä, mitä tekee, oli se sitten leikkimistä tai huutamista. Itse olen ollut toisessa huoneessa viilentymässä. Tietty sitten vähän ajan päästä sovitaan ja halitaan. Onneksi nuo pienet ei ole kovin pitkävihaisia!

Viikko ei ole alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ehkä tää tästä... Aamulla vietiin miehen kanssa lapset hoitoon. Päästiin vähän matkan päähän, kun hoitaja soittaa ja muistuttaa, että piti tuoda Saanalle vaippoja... No, ei kun ympäri ja takaisin kotiin. Sitten, kun viimein pääsin töihin, täällä tuli pari kivaa pientä takaiskua. Onneksi ei mitään kovin vakavaa, mutta ärsyttää, kun hommat ei suju!



Tästä saankin aasinsillan töihinpaluuseen, josta kyseltiin. Minä olen ollut ihan tyytyväinen ratkaisuuni, eli töihinpaluuseen. Toki olisi ihanaa olla kotona lasten kanssa, mutta tiedän, että jos olisin vielä pitkään jäänyt, olisi kyllä pää hajonnut... Minä jotenkin vain kaipaan tätä hässäkkää ja sitä tunnetta, että mun ammattitaidostani on jotain hyötyä. Huonoja puolia on tietysti se, että illat ovat niin lyhyitä - vaikka minä olen jo klo 16 pintaan hakemassa lapsia, eli teen vajaata päivää. Mutta onneksi on viikonloput, ja välillä pidän sitten perjantaipäiviä vapaana, joten kyllä sitä aikaa jää. Ja kun pystyn tekemään etäpäiviä, voin hakea lapsia silloinkin vähän aiemmin. Eli onneksi minun työni joustaa mukavasti lapsiperheen tarpeiden mukaan ;-)



Mitähän vielä... Viime yönä saavutettiin merkittävä edistysaskel, kun esikoinen nukkui ilman vaippaa. On ollut jo monta viikkoa vaipat kuivana aamuisinkin, mutta ei halunnut tätä ennen jättää vaippaa pois. Vielä en tuuleta herran vaipattomuutta, mutta hyvä alku tämä ainakin on.



Ja pari sanaa viikonlopusta: Ei tehty paljon mitään... Oltiin, leikittiin, ulkoiltiin, syötiin... Jaa, käytiin sentään kaupassa. Mutta kiva olla välillä, kun ei ollut mitään ihmeellistä.



Vielä SYÖMISESTÄ: Meillä onneksi syödään kiltisti ja kaikki. Yleensä... Välillä ei sitten mene mikään. Meillä syömistä auttaa, kun antaa käteen kolme Duplo-palikkaa. Niitä sitten kootaan innokkaasti ja ruoka menee huomaamatta... Tai sitten oman lusikan kanssa, mutta sitten on kyllä sotkua joka paikka täynnä...



Ja vielä HAMPAAT: Saa pestä, mutta vain hetken... Mutta sekin tietysti auttaa tuohon tavan oppimiseen.



Ja Marju: Heti ei välähtänyt mieleen veljesi - täytyy kaivaa luokkakuva esiin ja muistella mieleen, keitäs siellä lukiossa olikaan... Ilmoitan sitten, kun välähtää ;-)



Vuosi sitten eilen oli meikäläisellä laskettu aika... Siitä kesti vielä melkein pari viikkoa nuoren neidin syntymiseen. Nyt kaksi viikkoa ei tunnu miltään, mutta kyllä vuosi sitten ne päivät olivat piiiiiiiiiitkiä...



Aurinkoista päivänjatkoa kaikille!



Terhi&Saana, 11 päivän kuluttua 1 v.

lähdetään ulos, mutta vielä pikainen viesti.



Lehtovi; kävin tsekkaamassa rillejä lauantaina, mut menen näöntarkastukseen ke ja valitsen sit uudet. Nyt kaivoin kaapista edelliset lasit, kun noilla nykyisillä ei oikeesti enää nähnyt. Tajusin totuuden lopullisesti, kun sovitin näitä vanhoja. Tältäkö maailma näyttää?



kua

Hej så länge!



Pitkästä aikaa pääsen tänne asti...Löysin myös tieni tänne taaperoiden puolelle ja tuntuuhan tämä hurjalta, että maalismuruset ovat jo näin isoja! Onnittelut kaikille syntymäpäiviä viettäneille ja viettäville. Meillä on juhlat 31.3 ja " bileet" pidetään sitten lauantaina.



Viime viikot ovat olleet taas yhtä lentoa. Tenttejätenttejätenttejä, parhaana päivänä kaksi ja viikossa neljä. Viisaudenhampaani leikattiin toissa viikolla ja sain siihen antibiootin ja sen johdosta lopettelin sitten imetyksen. Yöt tosin eivät ole vieläkään parantuneet, ehkä muutama rauhallisempi yö on ollut, mutta heräillään vielä aika usein. Ursula onneksi nukahtaa aika pian uudelleen, mutta raskasta silti. Ja välillä on aamuyöstä valvottu neljästä kuuteen..hohhoijaa. Ja aamuherätykset ovat täälläkin aikaistuneet - hyvästi yhdeksän heräämiset... Äitini oli meillä talvilomaviikkonsa hoitamassa Ursulaa ja oli aivan mieletön apua. Viikossa ehti jo melkein tottua siihen ja harmittaa, että isovanhemmat asuvat niin kaukana.



Sellainen kummalinen juttu on tullut imetyksen/yöimetyksen lopettelun yhteydessä, että Ursulalla on tulee nyt usein kakat yöllä tai viimeistään ovat aamulla pöksyissä. hassua, luulisi, että toimisi jotenkin toisin päin, kun aikaisemmin ei ole koskaan näin tapahtunut, mutta tuttelia menee kyllä valtava määrät, joten ehkä siitä jää niin paljon ylimääräistä energiaa, miikä ei nyt imeydy. Ja pianhan siirrytään jo tavalliseen maitoon.



Tuulian ruokailukuvaus kullostaa tutulta... Mutta nyt onneksi kuitenkin myös rakeinen ruoka on alkanut uppoamaan hyvin. Kaikki näköjään aikanaan.



Jollalle valtavasti onnitteluja plussaamisesta! Vilkaisin viime viikon pinoa ja siellähän oli iloisia uutisia. Samoin Eliisakualle onnittelut!



Lapun viikonloppu kuulosti hurjalta, toivottavasti Santun tulehdus on jo ohi.



Siskollani oli laskettu aika viime tiistaina, mutta yhä vielä kotona tuskastuneena ja alkavat jo olla aika kärsimättömiä. Malttamattomana mekin jotäällä odottelemme, ihana mennä sitten katsomaan pientä nyyttiä! ja tosiaan, on tämä maaliskuun aurinko aivan erityistä : )



Ursula nukkuu ja nämä päikkärit ovat kyllä tarpeellinen hengähdystauko päivään, saa nauttia kahvin rauhassa. Jotenkin vaan välillä tylsistyttää, tehtiin tarjous yhdetä paritalosta, mutta ei mennyt läpi..plääh. Hinnat alkavat olla aika pöyristyttäviä täällä pääkaupunkiseudalla. Mutta jos kuitenkin lukisi nyt muutamaa lehteä ja katsoisi sisustusideoita, kyllä se muutto tulee kuitenkin ajankohtaiseksi jossain vaiheessa...



Nauttikaahan paisteesta,

Kevätmama

En edes muista milloin viimeksi olen kuulumisia kirjoitellut, lueskellut kyllä silloin tällöin. Meidän Elli syntyi 19.3 joten tällä viikolla olisi isot juhlat tiedossa :) Vuosi sitten eilispäivänä oli laskettu aika, ja tuo ylimennyt aika tuntui kyllä todella ikuisuudelta!



Meillä Elli oppi kävelemään aika lailla tasan 10kk iässä ja nyt jo juoksee. Sanoja ei vielä tule, maito on " mämmäm" ja kissa " nau" . Ai niin, osaa E sanoa " Pepe" joka on meidän toisen koiran nimi. Muuten höpöttää vaan omaa kieltänsä jota ei aikuinen ymmärrä ;) On tosin koko ajan äänessä! E syö ihan normaalia kotiruokaa, samaa siis kuin me muut. Opetteluun meni piiiiitkäään ja tuntui jo että usko loppuu välillä, mutta oppipahan kuitenkin syömään! Tissiä menee edelleen monesti päivässä, nyt viikonloppuna olivat isin kanssa maistelleet ekaa kertaa tavallista maitoa kun mie olin reissussa yhden yön. Hyvin oli maistunut eikä mitään ongelmia ollut tullut!



Mie olen tällä hetkellä töissä, mutta teen niin lyhyttä päivää eskarinopena ettei lapsia viety hoitoon ollenkaan. Mies on aamupäivän kotona ja menee sitten iltapäiväksi kouluun kun mie tulen kotiin. Plus tekee töitä lisäksi. Mies valmistuu nyt keväällä, itse en ole paljoa jaksanut koulua ahkeroida töiden ja kodin ohella! Ensi syksynä olisi tarkoitus sitten panostaa siihen, haettiin lapsille hoitopaikkoja syksyksi mutta katsotaan tilanne sitten uudestaan että missä mennään töiden ja muun osalta.



Siinä varmaan tärkeimmät! Olipa kiva lueskella toisten maaliskuisten kuulumisia nyt täältä taaperopuolelta :)



-Tiikeri & Elli

Kohta hilpaisen kotiin, mutta pikaisesti vielä sitä ennen...



Olipa mukava kuulla " laskettuaikakaverini" Tiikerin kuulumisia! Täällä sitä viime vuonna oli puhe, että samaan aikaan lähdetään vauvanhankintareissulle, mutta Tiikeri sitten kiilasi edelle ;-)



Ja Tuulia: Käämi kärähtää täälläkin... Tosin huomattavasti harvemmin kuin äitiyslomalla ollessa. Huomaa kyllä, että minulle tosiaan tämä töissäolo sopii sinänsä, että jaksan kyllä illat lasten kanssa paljon paremmin kuin ennen. Vaikka lapsukaiset välillä loppuillasta ovat lievästi sanottuna hankaliakin välillä... Viikonloppuisin päreet kyllä palavat ihan vanhaan malliin ;-) Kaikkein turhauttavinta on, kun näkee, että toinen ei vain tajua, miksi jostain asiasta jatkuvasti kielletään. Kun olis niiiiiiin kiva näpytellä telkkarin nappuloita, mutta äiti-pirulainen ei anna...



Jahas. Ja sitten kotiin!





Terhitaas

Helmi antoi pitää aurinkolaseja päässä oikein hyvin. Ei ollut millänsäkään. Hauskan näköinen oli.



Sellainen asia tuli tuossa mieleeni, kun osa maaliskuisten taaperoista syö jo samaa ruokaa kuin vanhempansa, että millaisia ruokia pääosin syötte? Vai syövätkö lapset IHAN samaa kuin te? Vai teettekö jotenkin " simppelimpiä" ruokia itsellennekin? Tuulia ainakin sanoi tyttönsä syövän nakkeja ja lihapullia, niin paloitteletko ne ja kuinka pieniksi paloiksi? Ovatko ruoka-aineet erillään vai mössättynä sekaisin tyylliin herneet omassa keossa, perunat omassa, kastike erikseen tai perunat ja kastike mössättynä? Minä kun en näe vielä niin pitkälle, että voisin kuvitella Helmin syömässä ihan samaa kuin me. Esim. keitettyjä perunoita ja jauhelihakastiketta kera jonkun raasteen. Keittiö tulvehtisi oksennuksesta ja tyttö varmaan tekisi täydellisen syömälakon. miten ikinä saan hänet tottumaan muihin kuin mössöihin??? Vai pitääkö meidänkin alkaa syödä vain risottoa, italianpataa ja sosekeittoja?



lehtovi, joka on tällä hetkellä lopen kyllästynyt koko ruoka-asiaan.

Koko päivä ollaan pääosin ulkoiltu. Ihana sää!



VIIKON SUUNNITELMISTA kyseltiin. Tänään oli puistoilua ja perhekahvila. Sitten ystävämme tuli maalis-poikansa kanssa meille harjoittelemaan portaiden kiipeämistä, heillä kun on 1-tasoinen asunto ja kohta lähdetään koko perhe uimaan. Huomenna muskari ja 1v-neuvola. Sitten loppu viikko täytyy vauvakavereiden kanssa puistoilusta (keinumista, jäämäen laskemista, konttaamista, ulkona seisoskelua, pulkkailua, lumen tutkimista jne), mun masu-ultrasta, äiti-vauva jumpasta ja kotihommista sekä valitettavasti töistä (onneksi etätöitä koko viikko).



HAMPAIDENPESUSTA: meillä hampaiden pesu on yhtä huvia. yhdessä vaiheessa oli " minä itse" -kausi, joten annettiin yksi harja pojulle ja itse pestiin samalla toisella. Sitten tuli, " anna mä pesen sunkin hampaat" ja sitten annettiin pojalle oma harja ja avattiin suu siksi aikaa kun jynssättiin pojan hampaat. Leikin varjolla siis mennään. Hamppiharja on myös IHANA lelu, joka on pakko saada käteen, jos se nähdään kylppärissä.



TÖIHINPALUUSTA: mä tein koko äitysloman töitä enemmän ja vähemmän. Välillä vain pari päivää viikossa ja välillä reilut 40h/vko. Kaduttaa. Mutta minkäs teit. Hommia oli ja ne piti saada tehdyksi. Nyt sitten voin ottaa töissä rennommin vaikka ns. kokopäiväisesti olenkin töissä, niin nyt sitten on töiden vuoro joustaa ja poju ei ole hoidossa muualla vaan teen töitä unien ja miehen hoitovuoron aikaan sen mitä ehdin ja miinus tunnit vähennetään sitten pitämättömistä lomista. Välillä kivaa vaihtelua, mutta kun tekee etätöitä kotoa, niin alkaa nää 4 seinää silti lähentyä uhkaavasti.



1v-PIPPALOISTA: alkaa harmittaa oikein kunnolla. Nyt sitten anoppi porukoineen ilmoitti, etteivät tulekaan ensi su 1v. synttäreille, ja kun ei miehen sisaruksetkaan vaivaudu paikalle, niin kutsutuista ei pääse paikalle kuin mun vanhemmat ja sisko. Pikkasen olen loukkaantunut ja harmittaa, kun ovathan he jo vuoden tienneet minä päivänä heidän eka lapsen lapsi syntyi, joten ois luullut, että ois silloin sitten tulossa juhlimaan. Ei kun mennään yhtä mieskuoroa kuuntelee, varattiin jo 1kk sitten liput. *miniä murisee yhä kovempaa* Kummeilla on ihan pätevät syyt olla poissa partyistä, sillä toiset muuttivat joulukuussa uuteen-seelantiin ja toiset ovat Venezuelassa, jonne reissu on heidän isovanhempien X-hääpäivä (joku pyöreä, en muista monesko) juhlamatka, jossa siis mukana kaikki sisarukset ja vielä serkkujakin. He ilmoittivat matkasta meille jo syksyllä ja kyselivät, että emmehän loukkaannu, jos ovat 19.3. matkoilla. Ei tietenkään! Mutta toi Appi&ANOPPi kyllä sapettaa!!!



Onneksi mies on samoilla linjoilla ja sanoikin äidilleen, kun ilmoittivat, että voisivat tulla vaikka to seuraavalla viikolla, että me ollaan viikolla töissä ja ei kyllä ruveta kahteen kertaan kakkuja, pullia, piirakoita jne tekemään ja koristemaan asuntoja. Mulla on vielä to illaksi varattu pojan kuvaus, enkä sitä lähde enää siirtelemään, että saadaan muistaneille kiitos-kortit ajoissa.



Nyt lähden uimahalliin jäähyttelemään anoppi-kiukkua.



-Eliisa *vuosi sitten rv 41+1 ja nyt rv 19*

Ensimmäinen viesti lensi bittiavaruuteen. Kirjoittelin jotain, että pojat antavat äitinsä rauhassa kirjoitella kun leikkivät lattialla autoillaan...samassa maalismussukka riensi syliin (painoi ohimennen tiettyä kivaa nappulaa näppäimistöltä ja kadotti aikaansaannokseni), hieroi silmiään ja osoitti näin väsymyksensä. Vein siis sänkyyn ja siellä taitaa olla ihan unen rajamailla nyt. Ei kuulu nimittäin vielä ainakaan mitään, ei edes öhinöitä! ;)



VIIKKOSUUNNITELMISTA: Kunhan töistä kotiudun niin varmaan aurinkosää houkuttelee ulkoilemaan. Kävimme tänään poikien kanssa jäällä hiihtelemässä, toinen repussa selässä. En itse hiihtänyt nyt, kun on tuo esikoisen hiihtäminen vielä sellaista tömpsähtelyä hankeen.. Minulla oli ainakin hiki reissun jälkeen. Illat sitten töitä, kun pojat nukkuvat. Harmi. Kirjaakin olisi kiva lukea.



Ja tästä oivallinen aasinsilta työn ja kodin yhdistämisestä. Jep, ihan olen töissä viihtynyt. Pääsen kotiin jo kolmen jälkeen, mutta iltaisin ei kyllä ennätä hengähtää, kun kotiutuessani mies lähtee vuorostaan töihin. Ammattiini kuuluu kuitenkin aika lailla valmisteluaja ja lukemista, jotka sitten hoidetaan yön pimeinä tunteina.. Tämä kevät näin. Koti on välillä sen näköinen, että ei meinaa viikonloppunakaan saada kaikkea kuntoon. Mies onneksi hoitaa ruokapuolen päivisin, mutta siivoaminen olisi sitten minun kontolla eikä siitä meinaa tulla mitään kaikkien iltarutiinien ja palkkatyötehtävien ohessa... että otsikon mukaisesti hieman väsy olo on.



Lehtovi pohdit noita ruokajutskia. Joo, ehkä hieman ruokatottumuksemme yksinkertaistuneet ja väliin mennään lasten ehdoilla. Mutta kyllä sitten, varsinkin viikonloppuisin, teemme ruokaa, jota todella mieheni kanssa haluamme. Maustamme kaiken ruuan toki suhteellisen voimakkaasti, mutta tänäänkin mies oli tehnyt suolatonta (!) jauhelihakeittoa, jota sitten voi omalle lautaselle hieman suolata. Esikollekin hieman jos on tarvis, mutta Topi veteli sellaisenaan. Mutta jos siis jotain pihvintynkää niin sen voi sekoittaa perunamuussiin jne. Teemme paljon helppoja keittoja, laatikoita ja muita uuniruokia, jotka voi jättää siksi aikaa uuniin muhimaan kun aamulla ulkoillaan.



Meillä maalispoika ei herätä ärtymystä ruokapöytätavoillaan, mutta esikoinen on välillä rasittava pöytäkaveri. Ruoka-aineksia ei saisi sekoittaa keskenään, aina on jotain valittamista eikä ruoka maistu ja on pahaa.. Kait tuosta mallia ottaa pian toinenkin.. Yritän olla hermostumatta, mutta välillä täytyy motkottaa ;) Mutta onneksi tuo pienempi nauttii kiitollisena kaiken sen mitä annetaan, ainakin vielä.



Lappu kirjoitti viikonloppuna hurjasta kurkunpääntulehduksesta. Toivottavasti tilanne rauhoittunut ja olet saanut nukuttua sinäkin kaikelta vahtimiselta!



Tulipahan tarinaa. Nyt esikoisen iltasadut kehiin, jos nyt hän malttaisi vuorostaan lopettaa leikit. Nukkui tänään niin pitkään päikkäreitä, ettei ihan taida olla vielä valmis sänkyyn. Ja äiteen työt venyy yli puolen yön.. tätä tämä on. Hohhoijaa :0



Näin eilen Hesarissa minäkin mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen, mutta jää nyt vain haaveeksi. Ei kait me täältä malteta muuttaa minnekään, lapset pieniä (työajat eivät varmastikaan niin mielekkäitä meidän tilanteeseen kuin nyt) ja opetustyössä siinäkin haasteita tarpeeksi. Mutta jätän mieleeni muhimaan, jos joskus vielä vastaava ilmoitus tulisi vastaan. Haaveita täytyy olla.



Palaillaan, mukavaa alkanutta viikkoa.