Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Paniikkikohtaus kaupan kassalla? :(
14.12.2016 |
Voi tätä jouluruuhkassa jonottamista ja rynnimistä. Tänään jonotin puoli tuntia talvitamineissa ja tuskan hiessä hikoillen. :(
Lopulta, pitkän odotuksen jälkeen, vuoroni tullessa, "romahdin". Tuntui etten saa happea, ahdisti, kädet tärisi, jalat tuntui menevän alta, en saanut sanaa suustani, en pystynyt kohdistamaan katsettani mihinkään.... jouduin ryntäämään tyhjin käsin, sanaakaan sanomatta pois paikalta. Turhaan siis jonotin ja odotin.
Jälkeenpäin oli pakko itkeä. Tunsin itseni niin suureksi epäonnistujaksi. Mitäköhän muutkin ajattelivat? Miten sairas ja outo mun pitääkään olla, etten edes selviä normaalista kassatilanteesta ilman paniikkia. Jo pitkään olen pärjännyt ilman näitä kohtauksia, mutta näköjään ne aina tulevat säännöllisin väliajoin esiin.
Mikä lääke tähän auttaa? Kotiin linnoittautuminen ja verkkokaupasta tilaaminen?
Kommentit (47)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyri asioimaan hiljaisemmissa kaupoissa. Olen itse miettinyt myös että ehkä kaikkia ei vaan ole luotu kaupunkiympäristöön. Me herkät kuormitumme liiallisista ärsykkeistä ja meille sopisi paremmin maaseutu tai pieni taajama. Maalla on rauhallista, ei jonoja, ei vilkkuvia valoja ja ääniä.
Niinkin voi toki tehdä, mutta aina se ei ole mahdollista. On mahdollista myös siedättää itseään. Toisinaan joutuu kuormittaviin tilanteisiin.
if you’re chronically oxygen deprived from not breathing at night due to sleep apnea, you’re going to build up carbon dioxide, which can increase the acidity levels in the amygdala, which is the area of the brain that processes fear and behavior.
http://doctorstevenpark.com/how-sleep-apnea-can-cause-anxiety-and-panic…
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet yrittänyt tehdä ongelman parantamiseksi? Se, että vaiva on pysynyt pitkään poissa kertoo siitä, että pystyt kyllä pitämään sen poissa. Eli ei kannata luovuttaa, vaan taistella vastaan. Ammattiavusta on usein hyötyä tällaisissa tilanteissa ja keskustelu on järkevämpää kuin lääkkeet.
Itselläni on stressi aiheuttaa reaktioita kropassa, kuten hikoilu ja vatsan sekaisin meneminen. Itseäni auttaa se, että kerron näistä asioista ihmisille, joiden kanssa vietän aikaa. Kun he tietävät, niin minun ei tarvitse jännittää oireiden tulemista, koska minun ei tarvitse niitä piilotella. Sen seurauksena oireita ei tule.
Olen huomannut, että oireet ovat pahimmillaan yleensä silloin, kun elämässäni on vähän sisältöä. Kun on paljon vapaa-aikaa ja silti jotain stressaavia tapahtumia elämässä, niin silloin noita asioita miettii jatkuvasti. Kun elämässä on paljon mielekästä tekemistä, niin ei ehdi miettiä noita asioita etukäteen ja siten oireita ei edes tule.
Oireethan tulevat siitä, kun alat päässäsi myllyttämään asioita ja ne kokoajan vain pahenee ja pahenee, kunnes joudut ryntäämään pois tilanteesta. Jos pystyt katkaisemaan tuon kierteen ja viemään ajatuksesi muualle, niin oireet loppuvat. Tietenkin tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittämistä ei kannata koskaan lopettaa. Toisekseen asiat pitää laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Kuka aikuinen ihminen enää nykypäivänä tekee kovin isoa numeroa toisen paniikkihäiriöstä. Toki siinä hetkessä moni ihmettelee, mutta kyllä kaikki sen ymmärtävät ja asia unohtuu nopeasti.
Paniikkikohtaus voi tulla myös niin ettei erityisemmin "myllytä" ajatuksia mielessään. Voi huomata vasta sitten, kun kohtaus on päällä, että "tässä sitä ollaan". Et voi myöskään taata, että kaikki sen ymmärtävät, ja asia unohtuu nopeasti. Tuo on vähättelyä. Joku ymmärtää, joku ei. Ihmisen arvo ei ole silti kiinni siitä, ymmärtääkö joku, vai eikö ymmärrä.
Xanor tai Diapam, mutta nykyään erittäin vaikeita lääkäriltä saada, ainakin kunnallisella puolella. Yksityiseltä voi maksavana asiakkaana saada helpommin( itse aikoinaan sain). Vaikuttava aine bentso molemmissa, Xanor tehoaa nopeammin ja vaikutus lyhyempi kuin Diapamissa. Kyseisten lääkkeiden koukuttavuuden takia( näin minulle lääkäri perusteli) niitä ei enään helposti määrätä.
Vältä alkoholia ja kofeiinia, ne pahentavat paniikkia. Muista harrastaa liikuntaa, se lievittää stressiä.
Kaupoissa sunnuntai iltaisin yleensä hiljaista kun suurin osa kotona valmistautuu uuteen työviikkoon.
Ja ota tosiaan kaveri mukaan jos mahdollista, voit jutella hänelle jonossa ja maksutapahtuman aikana ja pahimmassa tapauksessa paniikin iskiessä voit luovuttaa maksukortin tai valuutan hänelle ja ostokset ulos..
Propral myös auttaa jonkin verran, etenkin tuohon sydämen hakkaamiseen, mutta jos paha paniikki, kuten itselläni, siitäkään ei tosipaikan tullessa riittävästi hyötyä ole.
Lääkäri saattaa ehdottaa sinulle myös nk. Sri- lääkkeitä, käytetään mm.masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. En suosittele koskemaan näihin sri-lääkkeisiin( niitä on monilla eri nimillä olemassa), muistaakseni esim. Ketipinor tällainen.
Puhu tosiaan paniikistasi läheisillesi, sekin helpottaa.
Ja silloin kun tunnet olosi vahvaksi ja reippaaksi mene tulta päin esim. Kauppaan ja kun selviät jonosta ilman paniikkia ulos, onnistumisen tunne seuraa seuraavaan kauppareissuun. Ja jos onnistut saamaan Xanoria tai Diapamia niin käytä niitä tosiaan vain pahimman paniikin iskiessä, tai tilanteissa joissa et selviä millään ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuorsaatko? Jos kuorsaat, sitten ainakin suosittelen unitutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko mennä tutkimuksiin onko uniapnea?
ehkä silloin jos on ylipainoa, ja päiväaikaista nukahtelua. Paniikkihäiriön vuoksi en pelkästään menisi tutkimuksiin, vaan lähtisin hakemaan apua paniikkihäiriöön muualta. Terveelliset elintavat ovat tietenkin aina kaikille suositeltavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka täällä alapeukuttaa uniapneaa vastaan? Se on ihan tutkittua että hapenpuute vaikuttaa mantelitumakkeeseen, joka säätelee pelkoa.
Vierailija kirjoitti:
Xanor tai Diapam, mutta nykyään erittäin vaikeita lääkäriltä saada, ainakin kunnallisella puolella. Yksityiseltä voi maksavana asiakkaana saada helpommin( itse aikoinaan sain). Vaikuttava aine bentso molemmissa, Xanor tehoaa nopeammin ja vaikutus lyhyempi kuin Diapamissa. Kyseisten lääkkeiden koukuttavuuden takia( näin minulle lääkäri perusteli) niitä ei enään helposti määrätä.
Vältä alkoholia ja kofeiinia, ne pahentavat paniikkia. Muista harrastaa liikuntaa, se lievittää stressiä.
Kaupoissa sunnuntai iltaisin yleensä hiljaista kun suurin osa kotona valmistautuu uuteen työviikkoon.
Ja ota tosiaan kaveri mukaan jos mahdollista, voit jutella hänelle jonossa ja maksutapahtuman aikana ja pahimmassa tapauksessa paniikin iskiessä voit luovuttaa maksukortin tai valuutan hänelle ja ostokset ulos..
Propral myös auttaa jonkin verran, etenkin tuohon sydämen hakkaamiseen, mutta jos paha paniikki, kuten itselläni, siitäkään ei tosipaikan tullessa riittävästi hyötyä ole.
Lääkäri saattaa ehdottaa sinulle myös nk. Sri- lääkkeitä, käytetään mm.masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. En suosittele koskemaan näihin sri-lääkkeisiin( niitä on monilla eri nimillä olemassa), muistaakseni esim. Ketipinor tällainen.
Puhu tosiaan paniikistasi läheisillesi, sekin helpottaa.
Ja silloin kun tunnet olosi vahvaksi ja reippaaksi mene tulta päin esim. Kauppaan ja kun selviät jonosta ilman paniikkia ulos, onnistumisen tunne seuraa seuraavaan kauppareissuun. Ja jos onnistut saamaan Xanoria tai Diapamia niin käytä niitä tosiaan vain pahimman paniikin iskiessä, tai tilanteissa joissa et selviä millään ilman.
Anteeksi, tarkoitin ssri-lääkkeitä ei sri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Xanor tai Diapam, mutta nykyään erittäin vaikeita lääkäriltä saada, ainakin kunnallisella puolella. Yksityiseltä voi maksavana asiakkaana saada helpommin( itse aikoinaan sain). Vaikuttava aine bentso molemmissa, Xanor tehoaa nopeammin ja vaikutus lyhyempi kuin Diapamissa. Kyseisten lääkkeiden koukuttavuuden takia( näin minulle lääkäri perusteli) niitä ei enään helposti määrätä.
Vältä alkoholia ja kofeiinia, ne pahentavat paniikkia. Muista harrastaa liikuntaa, se lievittää stressiä.
Kaupoissa sunnuntai iltaisin yleensä hiljaista kun suurin osa kotona valmistautuu uuteen työviikkoon.
Ja ota tosiaan kaveri mukaan jos mahdollista, voit jutella hänelle jonossa ja maksutapahtuman aikana ja pahimmassa tapauksessa paniikin iskiessä voit luovuttaa maksukortin tai valuutan hänelle ja ostokset ulos..
Propral myös auttaa jonkin verran, etenkin tuohon sydämen hakkaamiseen, mutta jos paha paniikki, kuten itselläni, siitäkään ei tosipaikan tullessa riittävästi hyötyä ole.
Lääkäri saattaa ehdottaa sinulle myös nk. Sri- lääkkeitä, käytetään mm.masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. En suosittele koskemaan näihin sri-lääkkeisiin( niitä on monilla eri nimillä olemassa), muistaakseni esim. Ketipinor tällainen.
Puhu tosiaan paniikistasi läheisillesi, sekin helpottaa.
Ja silloin kun tunnet olosi vahvaksi ja reippaaksi mene tulta päin esim. Kauppaan ja kun selviät jonosta ilman paniikkia ulos, onnistumisen tunne seuraa seuraavaan kauppareissuun. Ja jos onnistut saamaan Xanoria tai Diapamia niin käytä niitä tosiaan vain pahimman paniikin iskiessä, tai tilanteissa joissa et selviä millään ilman.
SSRI-lääkkeiden teho paniikkihäiriön hoidossa on todistettu monissa tutkimuksissa. Itselleni niistä on ollut apua. On ikävää, että nettikeskusteluissa pelotellaan lääkkeiden haitoilla liiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kuka täällä alapeukuttaa uniapneaa vastaan? Se on ihan tutkittua että hapenpuute vaikuttaa mantelitumakkeeseen, joka säätelee pelkoa.
On kuitenkin todennäköisempää, että aiheuttaja löytyy muualta ja syyt ovat monimutkaisempia. Jos on uniapnea, se on tottakai syytä hoitaa, mutta kaikki paniikkihäiriöt eivät suinkaan aiheudu siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti ihan fyysisistä syistä johtuvia vaivoja pyritään tekemään psyykkisiksi. Psykiatrian valta on melkoinen ja vielä ihan ilman mitään todisteita heidän diagnooseistaan.
Vapinaa,hikoilua ja lievää paniikkioiretta sos.tilanteissa oli minulla silloin kun asuin homeisessa asunnossa.
En voi väittää että syy oli yksin Homeessa mutta kummasti paniikkioireet hävisivät pikkuhiljaa kun muutin terveeseen asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monesti ihan fyysisistä syistä johtuvia vaivoja pyritään tekemään psyykkisiksi. Psykiatrian valta on melkoinen ja vielä ihan ilman mitään todisteita heidän diagnooseistaan.
Miten tämä liittyy ap:n asiaan? Hän kuvaili hyvin klassisen paniikkikohtauksen.
Hilma c kirjoitti:
Vapinaa,hikoilua ja lievää paniikkioiretta sos.tilanteissa oli minulla silloin kun asuin homeisessa asunnossa.
En voi väittää että syy oli yksin Homeessa mutta kummasti paniikkioireet hävisivät pikkuhiljaa kun muutin terveeseen asuntoon.
Kenties hometalossa asuminen ahdisti sinua psyykkisesti, ja ahdistus lieveni kun pääsit sieltä pois. Ei taustalla tarvitse olla sen kummempia fysiologisia syitä. Voi olla, mutta ei välttämättä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olet yrittänyt tehdä ongelman parantamiseksi? Se, että vaiva on pysynyt pitkään poissa kertoo siitä, että pystyt kyllä pitämään sen poissa. Eli ei kannata luovuttaa, vaan taistella vastaan. Ammattiavusta on usein hyötyä tällaisissa tilanteissa ja keskustelu on järkevämpää kuin lääkkeet.
Itselläni on stressi aiheuttaa reaktioita kropassa, kuten hikoilu ja vatsan sekaisin meneminen. Itseäni auttaa se, että kerron näistä asioista ihmisille, joiden kanssa vietän aikaa. Kun he tietävät, niin minun ei tarvitse jännittää oireiden tulemista, koska minun ei tarvitse niitä piilotella. Sen seurauksena oireita ei tule.
Olen huomannut, että oireet ovat pahimmillaan yleensä silloin, kun elämässäni on vähän sisältöä. Kun on paljon vapaa-aikaa ja silti jotain stressaavia tapahtumia elämässä, niin silloin noita asioita miettii jatkuvasti. Kun elämässä on paljon mielekästä tekemistä, niin ei ehdi miettiä noita asioita etukäteen ja siten oireita ei edes tule.
Oireethan tulevat siitä, kun alat päässäsi myllyttämään asioita ja ne kokoajan vain pahenee ja pahenee, kunnes joudut ryntäämään pois tilanteesta. Jos pystyt katkaisemaan tuon kierteen ja viemään ajatuksesi muualle, niin oireet loppuvat. Tietenkin tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittämistä ei kannata koskaan lopettaa. Toisekseen asiat pitää laittaa oikeisiin mittasuhteisiin. Kuka aikuinen ihminen enää nykypäivänä tekee kovin isoa numeroa toisen paniikkihäiriöstä. Toki siinä hetkessä moni ihmettelee, mutta kyllä kaikki sen ymmärtävät ja asia unohtuu nopeasti.
Paniikkikohtaus voi tulla myös niin ettei erityisemmin "myllytä" ajatuksia mielessään. Voi huomata vasta sitten, kun kohtaus on päällä, että "tässä sitä ollaan". Et voi myöskään taata, että kaikki sen ymmärtävät, ja asia unohtuu nopeasti. Tuo on vähättelyä. Joku ymmärtää, joku ei. Ihmisen arvo ei ole silti kiinni siitä, ymmärtääkö joku, vai eikö ymmärrä.
En oikein ymmärrä miten paniikkikohtaus voi tulla ilman asian ajattelemista, koska eikö se ole nimenomana ajattelun seuraus? Toki se voi tulla salamannopeasti.
Ei se ole vähättelyä, että asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Jos saat paniikkikohtauksen jossain julkisessa tilassa, niin ei siellä olevat tuntemattomat ihmiset siitä välitä enää jälkeenpäin. Tottakai jos kerrot esimerkiksi tapaillessasi jotain, että saat paniikkikohtauksia, niin tämä voi olla joillekin turn off. Jotkut voivat myös muuten vain vältellä seuraasi, koska eivät halua olla tilanteessa kanssasi. On myös paljo muita syitä, jonka takia em. reaktiot voivat tulla, joten ei paniikkihäiriö ole mikään maailmaa mullistava ongelma, vaan yksi ikävä ominaisuus muiden joukossa, josta voi päästä eroon. Häiriöstäsi huolimatta moni ihminen haluaa varmasti olla kanssasi. Näissä ongelmissa on mukana oireiden ja niiden vaikutusten liiotteleminen. Kun asiat osaa asettaa oikeisiin mittasuhteisiin, niin myös se helpottaa oireita.
Onko tällainen paniikkikohtaus: kaupassa ihmisjoukko alkaa ahdistaa, tuntuu , että kaikki tuijottaa. Sitten menet kassalle. Joko seisoo. Alkaa tuntumaan, että taju lähtee kohta. Sydän alkaa hakkaamaan ja odotat vain, että saat maksettua. En ole oikein varma kärsinkö näistä paniikkikohtauksista vai onko tämä vain pelkkää ahdistusta?
Kaupassa asiointi on tällä hetkellä todella haastavaa.
Pidätä hengitystä aina kun alkaa tuntua paniikkia, ja sen jälkeen hengitä rauhallisesti oli olo ihan mitä tahansa.
Liika hengittäminen poistaa verestä hiilidioksidia joka aiheuttaa tärinää, verisuonten supistumista, huimausta, rytmihäiriötä, korkeaa verenpainetta ja lopulta tajunnan menetyksen.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaisiko mennä tutkimuksiin onko uniapnea?