Olen ihastunut ihmiseen joka vihaa minua! Kääk!
Aluksi minäkään en tästä henkilöstä tykännyt. En siis vihannut tai tuntenut mitään erityisen negatiivista, en vaan tykännyt. Hän ei ole kuitenkaan missään vaiheessa erityisemmin pitänyt minusta.
Nyt olen palavasti ihastunut häneen! En pysty ajattelemaan mitään muuta, jokaikisessä tilanteessa olen ajatellut tänään häntä. Apua... Tiedän että ei tästä tuu mitään ku se vihaa mua, mutta tunteet ei haihdu siitä mihinkään. Mitä teen jotta pääsisin eteenpäin. Kauheaa jumittaa tälleen.
Kommentit (18)
Pottunokka kirjoitti:
Baby sorry, älä nyt ole noin pikkusieluinen, pupuni 😘
Se oli vitsiä vain tämä on totta
Täh?
Ihan ensiksi: minkä ikäisiä sinä ja ihastuksesi olette, AP?
Mikä asia, piirteet tms. hänessä on, joihin tunnet vetoa? Käyttäytyykö hän muita ihmisiä kohtaan jotenkin niin ihanasti, että tiedät millainen hänen todellinen luonteensa on parhaimmillaan ja siihen ihmiseen olet nyt ihastunut?
Mietin vain, että jos kertomasi mukaan hän "vihaa" sinua, niin todennäköisesti se heijastuu myös hänen käytökseensä sinua kohtaan. Toivottavasti et siis alitajuisesti hakemalla hae sellaista ihmistä, jonka tiedät kohtelevan sinua huonosti :/
Naiset ihastuu aina tavoittamattomiin miehiin. Mitä tylympi ja välinpitämättömämpi, sitä enemmän nainen ihastuu.
Kuulostaa aika teinimeinigiltä :) Söpöä sinänsä, enkä usko että ap:n ihastuksen kohde oikeasti vihaa häntä. Minullakin oli teini-iässä muutama sellainen "oot niin kauhee mä vihaaaan suaaaa"-romanssi.
AP tässä. Tajusin että vihaaminen on liian vahva sana tähän. En tiedä mikä olisi parempi, ehkä kireät välit (hänen puoleltaan). Tajusin myös samalla, että tulkitsenko häntä liian yksioikoisesti? Kyseessä vaikeasti tulkittava persoona (puolitutulle), en tiedä, ehkä hänen tunteensa eivät ole pelkästään negatiivisia? Jos se on jotain ettei se itekkään tiiä mitä minusta ajattelee
ÄH EN TIEDÄ. Ens yö menee taas sitä ajatellessa...
Noin just käy jännämiesten kanssa. Ensin nainen on että "hyi yök mikä tyyppi, mitä se luulee olevansa, onpa ylimielinen kusipää" ja sitten vähän ajan kuluttua ollaan haarat levällään kun jännämiehen karvainen perse nousee ja laskee ja nainen on näkevinään sen kusipään sisällä sykkivän kultaisen sydämen ja haluaa parantaa hänet rakkaudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Noin just käy jännämiesten kanssa. Ensin nainen on että "hyi yök mikä tyyppi, mitä se luulee olevansa, onpa ylimielinen kusipää" ja sitten vähän ajan kuluttua ollaan haarat levällään kun jännämiehen karvainen perse nousee ja laskee ja nainen on näkevinään sen kusipään sisällä sykkivän kultaisen sydämen ja haluaa parantaa hänet rakkaudellaan.
Ei ole tästä kyse. Kyse on sitä paitsi erittäin kiltistä** jätetään nyt nää palstasanastot käyttämättä, kun sekä jännä että kilttimies taitaa olla täällä negatiivisia.
Eli kyse on mukavasta miehestä, enkä edes missään vaiheessa ollu että hyi yök enkä luullu kusipääks. En vaan tuntenu aluks kovin hyvin niin luulin häntä vähän toisenlaiseksi. Mutta hän on ihana. Ei vaan pidä minusta täysin estoitta.
Mistä sä tiedät yhtään mitä se ajattelee, jos olette puolituttuja. Ei sitä välttämättä kiinnosta edes niin paljon et olisit sen silmissä jotenkin erityisesti yhtään mitään, edes vastenmielinen tms
Ap onko tilanteissamme mitään samaa? Mä tiedän pari miestä jotka ovat suorastaan vihamielisiä mua kohtaan. Epäilen, että vihaavat mua siksi että tykkään laittautua ja pitävät mua idioottina tai bimbona. Itse pidän heistä ja jos he tuntis mua ollenkaan, tietäisivät, että meillä on paljon yhteistä enkä ole tyhmä. Ei vaan kiinnosta edes yrittää korjata ennakkoluulojaan, koska mulla on paljon ja parempaa seuraa joille ei tarvitse todistella itseään.
Miksi mies ei pidä sinusta ja mistä tiedät tämän?
Mä oon välillä tyly yhtä tyyppiä kohtaan, koska se ei tunnu tajuavan, että hän on jotenkin epämiellyttävä.
Mihin edellinen ketju hävisi? Minulla on samanlainen tilanne. Miksi yhtäkkiä ärsyttävästä tuleekin kiinnostava?
Mulla vähän samantapainen tapaus. Työkaveri, jota ennen inhosin koska hän oli minusta tyly ja inhottava. Pelkäsin aina oikein jos jouduin hänen kanssaan jotain puhumaan.
Sitten jossain vaiheessa tajusin, että ei hän olekaan erityisesti minulle tai muillekaan tyly ilkeyttäään,vaan hän on vaan sellainen juro luonne, joka ei osaa kauheasti pehmitellä eleitään tai sanomisiaan, ja monet tulkitsee sen tylyydeksi ja torjuvuudeksi. Jokusen kerran olin hänen kanssaan tekemisissä viestittelyn (työasioissa) merkeissä ja hän oli oikeasti tosi hauska, eikä yhtään tyly.
No, koska mies on törkeän komea, minäpä aloin ihastua. Mutta en aio tätä koskaan miehelle kertoa, monestakin syystä. Hän on naimisissa ja 3 lapsen isä. Lisäksi hän on tosiaan hoikka, pitkä ja komea, minä taas olen 160-senttinen, 100-kiloinen pullasorsa. Mahtaisi sillä nauru päästä jos sanoisin että olen ihastunut. Ehkä säälisi jopa.
Aina jos tokaisen tai kysyn ihastukseltani jotain niin hän ei vastaa😔. MUTTA JOSTAIN SYYSTÄ HÄN LAITTAA MINULLE SELFIEITÄ SNAPCHATISSÄ!!!
Baby sorry, älä nyt ole noin pikkusieluinen, pupuni 😘
Se oli vitsiä vain tämä on totta